Puheenvuoro
Repo Matti
,
piispa
Otsikko:
Yhteistyöasiakirja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Eteläisen Afrikan evankelis-luterilaisen kirkon välillä, perustevaliokunnan mietintö 1/2012 kirkkohallituksen esityksestä 2/2012
Täysistunto:
Perjantaina 11 päivänä toukokuuta 2012 klo 9.15
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kirkolliskokouksen jäsenet. Käsillä oleva sopimus on luonteeltaan kirkkojen välinen yleistason sopimus, asiakirja, joka pyrkii tekemään mahdolliseksi erilaisten kirkollisten toimijoiden yksityiskohtaisemmat sopimukset. Tämän sopimuksen sisäpuolella voivat hiippakunnat, seurakunnat tai järjestöt laatia yksittäisiä hankkeita koskevia sopimuksia, jotka perustuvat tässä sopimuksessa tehtävään kirkkojen keskinäiseen yhteyteen. Näin niistäkin tulee osia kirkkojen yhteisestä toiminnasta, vaikka niistä ei olisi päätetty kirkon yhteisissä elimissä. Vastuu niistä on kullakin toimijalla kuitenkin itsellään. Silti ne laajasti ottaen ovat kirkon hankkeita. Näin toimivat esimerkiksi kirkon lähetys- ja avustusjärjestöt useassa Afrikan maassa, vaikka kirkollamme itsellään on sopimus Afrikassa ainoastaan Namibian kirkon kanssa. Nyt hyväksyttävänä oleva sopimus muodostaa siis ikään kuin sateenvarjon, jonka alla eri kirkolliset toimijat voivat palvella. Se merkitsee myös, että kirkko voi entistä tietoisemmin koota usean toimijan hankkeita yhteiseen neuvotteluun. Koordinointi on tarpeellista, jotta resursseja käytettäisiin viisaasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi Namibian kirkon kanssa järjestetään säännöllisesti eri toimijoiden kesken pyöreän pöydän kokouksia, jotta eri osapuolet saisivat selkeän kuva kokonaisuudesta. Sellaista edistää myös Kirkon ulkoasiain neuvoston tänä vuonna käynnistämä kirkon kansainvälisen toiminnan kokonaisselvitys, joka mainitaan neuvoston vuosikertomuksessa sivulla 25. Tämä sopimus poikkeaa esimerkiksi Ruotsin kirkon vastaavista kumppanuussopimuksista. Siellä, missä kirkko itse on operatiivinen toimija, ovat myös sopimukset käytännössä kokonaiskirkkoa ja sen resursseja sitovia. Meillä kirkolliset järjestöt ovat kuin käsivarsia, joiden välityksellä kirkko hoitaa lähetystä ja kansainvälistä diakoniaa. Nekin kuitenkin tarvitsevat entistä tietoisempaa keskinäistä yhteyttä ja kokonaiskirkollista koordinointia. Keskushallinnon vastuu korostuu kirkon yhteisen strategian laadinnassa ja toimijoiden sitouttamisessa samoihin päämääriin. Vastaavia avaria kumppanuussopimuksia kirkolliskokous on hyväksynyt myös Inkerin kirkon sekä Kiinan kristillisen neuvoston kanssa. Ne puolestaan tulee erottaa ekumeenisten neuvottelujen tuloksena syntyneistä sopimuksista läheisestä jumalanpalvelusyhteydestä eri tunnustuskuntien kanssa. Sellaisia meillä on Brittein saarten anglikaanisten kirkkojen kanssa, Saksan evankelisen kirkon kaikkien maakirkkojen kanssa sekä viimeksi solmittu sopimus Suomessa toimivien metodistikirkkojen kanssa. Tämä sopimus on kahden saman tunnustuskunnan kirkon välinen. Se tuo kaksi Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkoa läheisempään yhteyteen keskenään. Niillä on jo nyt alttarin ja saarnatuolin yhteys, eli ne, niiden jäsenet ja niiden papit, voivat jakaa sanaa ja sakramentteja keskenään, ja täysin viettää jumalanpalvelusta yhdessä. Sopimus onkin laadittu siten, että keskinäisen yhteyden painopiste on sijoitettu hengelliseen yhteyteen: yhteiseen uskoon ja yhteiseen missioon Kristuksen todistajina ja palvelijoina. Siksi asiakirjan alussa on verrattain laaja teologinen osio, kun taas artiklat ovat niukkasanaisia ja väljiä. Alkuosassa ei kuitenkaan ole ollut tarpeen toistaa kaikkea, mitä yhteiseen uskoon sisältyy. Esiin on nostettu lähinnä sellaista, mikä sitoo meidät yhteiseen tehtävään ja keskinäiseen jakamiseen. Yhteinen usko tekee meistä tasaveroisia kumppaneita, joista molemmat antavat toisilleen ja saavat toisiltaan. Arvoisa puheenjohtaja, viime lokakuussa vierailin Johannesburgissa sopimassa tämän tekstin sisällöstä yhdessä kirkkoneuvos Kääriäisen kanssa. Sikäläiset veljet ja sisaret lähettivät terveisiä Suomen kristityille: "Kun he kysyvät teiltä: 'Paljonko ne haluavat?' vastatkaa, ettemme halua yhtään. Haluamme ainoastaan rukoilla teidän kanssanne toistemme puolesta."
Paluu