Puheenvuoro
Malinen Oiva
,
edustaja
Otsikko:
Rovastikuntajaon ja lääninrovastin viran uudistaminen (Hiippakuntavaltuuston esitys 2/2009)
Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2009 klo 10.35
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kirkkolaissa todetaan rovastikuntajaosta yksinkertaisesti: hiippakunnat on jaettu rovastikuntiin, rovastikuntajaosta päättää tuomiokapituli. Tämä kuulostaa hyvältä ja toimivalta järjestelyltä. Kirkkojärjestys määrittelee lääninrovastin tehtävät neljään eri ryhmään. Ensinnäkin lääninrovasti edistää kirkon tehtävän toteutumista. Tämän kukin lääninrovasti varmaan tekee omalla persoonallisella tavallaan. Toiseksi lääninrovastin tulee valvoa, että tähän tehtävään kuuluvia toimia hoidetaan seurakunnassa uskollisesti sekä kirkon tunnustuksen, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen sekä niihin perustuvien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kuinka moni lääninrovasti voi rehellisesti sanoa täyttävänsä tämän velvoitteen? Toki se piispantarkastusten yhteydessä toteutuu, mutta tuskin muuten. Vai mitä pykälä loppujen lopuksi tarkoittaa. Kolmanneksi lääninrovasti asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja muutoinkin edistää seurakuntien yhteistyötä sekä johtaa rovastikunnallista toimintaa. Tämä lienee niitä tehtäviä, joihin panostetaan eniten ja joka myös toimii rovastikunnassa parhaiten. Neljänneksi tulee vielä niin sanottu kaatopykälä muista lääninrovastille määrätyistä ja/tai tuomiokapitulin antamista tehtävistä. Näihin piispan määräämiin tehtäviin kuulunevat muun muassa jotkut virkaan asettamiset, käyttöönottojuhlat tai tarkastukset. Tuomiokapitulin antamiin tehtäviin lienee luettava muun muassa papiston loma- ja vapaa-aikajärjestelyihin liittyvää hallinnointia. Tulee miettineeksi monta kertaa, voisikohan sen tehdä joku muukin. Varsinkin, kun lääninrovastilla ei ole oikeutta eikä edes mahdollisuuksiakaan sijaisten määräämiselle. Kun lääninrovastiksi valitaan joku rovastikunnan kirkkoherroista oman toimensa ohella, on selvää, että tehtävän hoitaminen kaikki kirkkojärjestyksen määritelmät täyttäen ei ole mitenkään mahdollista. Jokainen tekee tehtävistä ne, jotka kohtuudella ehtii ja varmasti yrittää parhaansa. Tietenkin riippuu paljon myös seurakuntien yhteistyökyvystä ja -halukkuudesta, erityisesti kirkkoherrojen yhteistyökyvystä, miten lääninrovasti voi tehtäviään hoitaa. Oman lisänsä tähän ongelmalliseen kuvioon ovat vielä tuoneet parhaillaan käynnissä olevat seurakuntarakenteen muutokset, jotka ovat jo vaikuttaneet ja vielä vaikuttavat merkittävästi myös rovastikuntarakenteeseen.
Viime helmikuussa julkistettiin Pohjois-Savon seurakuntien yhteistyöselvityksen loppuraportti. Selvitykseen osallistui 24 seurakuntataloutta kuudesta rovastikunnasta. Johtoryhmään kuului viisi lääninrovastia, allekirjoittanut myös mukana ja kuudeskin oli jäsenenä ohjausryhmässä. Selvitysmies esittää, että loppuraportissa muun muassa seurakuntaliitoksia tai yhtymien muodostamista sekä näiden toteutuessa rovastikuntajaon muutoksia. Selvitysmies esittää myös, että rovastikuntajärjestelmän tarpeellisuus ja hyödyllisyys on syytä arvioida kokonaisuudessaan uudelleen. Tässä hän liittyy Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvityksen esitykseen ainakin vähentää rovastikuntien määrää. Pohjois-Savon yhteistyöselvityksen johtoryhmän keskusteluissa oli esillä myös pidemmälle menevä vaihtoehto. Selvitysmies esittääkin harkittavaksi myös rovastikuntajärjestelmän lakkauttamista kokonaan. Kun ottaa huomioon sen, että kaikki viisi johtoryhmässä mukana ollutta lääninrovastia antoivat tukensa esitykselle, on selvää, että rakenneuudistuksia tarvitaan. Joensuun seurakuntayhtymän tekemä aloite rovastikuntajaon ja lääninrovastin viran uudistamiseksi on kannatettava. Mikäli päädyttäisiin aloitteen suuntaisesti maakuntarovastin virkaan, johon yhdistettäisiin pappisasessoreille ja tuomiorovastille kuuluvia tehtäviä, saataisiin aikaan ratkaisu myös näiden tehtävien hoitamista nykyisin haittaavaan tehtävien paljouteen ja ajan puutteeseen.
Kun hiippakuntahallintoa taannoin uudistettiin, rovastikuntahallinto muuttui samalla käytännössä huonompaan suuntaan. Tätäkin taustaa vasten johdonmukaista olisi nyt ryhtyä sitä kehittämään tai lakkauttaa rovastikuntajärjestelmä kokonaan.
Paluu