Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Talousarvioehdotukset Kirkon keskusrahaston vuoden 2013 talousarvioon (Kirkkohallitus) (Ilmoitus 1/2012)

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä toukokuuta 2012 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Lyhyt katsaus Kirkon keskusrahaston talouteen. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 3.) Tämä on naamioitu erikoisen otsikon alle: "Talousarvioehdotusten jättämispäivämäärä", tosin tämäkin päivämäärä teille kerrotaan. Tässä esityksessä on neljä osaa. Ensin kuvaan lyhyesti Keskusrahaston taloudellista tilannetta ja kuluvan vuoden talousarvion toteutumista. Sitten kerron teille kirkkohallituksen täysistunnon hyväksymät talousarviokehykset, paljastan päivän, mihin mennessä teidän tulisi lähettää talousarvioehdotukset kirkkohallitukselle. Ja viimeiseksi, kuten eilen lupasin, kerron lyhyesti SaferGloben raportista ja Kirkon eläkerahaston sijoituksista.

Ensin taloudellisesta tilanteesta tänä vuonna. Perinteiseen tapaan aloitetaan tärkeimmästä eli eläkelaitoksesta. Eläkelaitoksen osalta näyttäisi siltä, että rahaston pitkän aikavälin tuottotavoite 6,5 % on mahdollista saavuttaa tänä vuonna. Perustelen tätä sillä, että maaliskuun loppuun mennessä rahaston tuotto oli jo 6,17 % ja rahaston koko jälleen kerran hipoi miljardia euroa. Meillä on ollut näitä lähes miljardin euron rahastonkoko -tilanteita varsin paljon, mutta aina on tapahtunut jotain sellaista, että miljardi on jäänyt saavuttamatta. Kirkon yhteisen toiminnan osalta tilanne näyttää kohtuullisen positiiviselta. Marraskuussa kirkolliskokous hyväksyi talousarvion, jossa alijäämä oli -3 milj. euroa. Nyt on varsin mahdollista, että tämän vuoden tulos on huomattavasti parempi. Näin ensinnäkin siksi, että seurakuntamaksutulot ovat 1,3 milj. euroa suuremmat kuin oletettiin. Seurakuntien yhdistymisiä ei tämän vuoden alussa tapahtunut lainkaan, eli yhdistymisavustuksia ei ole myönnetty. Edelleen tänä vuonna jatkuu se, mistä eilen jo oli puhetta, eli rakennusavustushakemuksia tulee varsin vähän. On hyvin todennäköistä, ettei tänäkään vuonna myönnetä rakennusavustusmäärärahaa kokonaan. Toivomme, että osa sijoitustoiminnan arvonalennuksista, joita viime vuoden tilinpäätöksessä tehtiin, saataisiin palautettua. Lisäksi Kirkon palvelukeskuksen tietojärjestelmähankkeen investointien poistolaskenta toteutuu pitemmällä ajalla kuin on oletettu. Kaikki nämä yhteen laskien saattaisi olla jopa mahdollista, että pääsisimme nollatulokseen. Tietysti en voi luvata, että tuloksen etumerkki on plus, kun sitä tässä vuoden päästä esittelen, mutta saattaa olla ainakin aika lähellä sitä. Sitten kolmas osa, Kirkon palvelukeskus, josta myös eilen puhuttiin. Tietojärjestelmähanke etenee suunnitellusti, tuotanto käynnistyy syyskuun alussa ja meillä on silloin 15 asiakasta. Tiettyjä ongelmia on tässä pitkässä siirtymäajassa. Suurin ongelma tai haaste on se, että viimeisenä vuonna eli 2017 meille tulee peräti 120 asiakasta; 38 % seurakuntatalouksista on ilmoittanut, että he haluavat tulla asiakkaiksi viimeisenä mahdollisena vuotena eli vuonna -17. Tietysti toivotaan, että seurakunnat, sen jälkeen kun huomaavat, miten (toivottavasti) moitteettomasti palvelukeskus toimii, olisivat halukkaita aikaistamaan asiakkaaksi tuloa. Muuten vuosi -17 on asiakkaiden sisäänoton hallinnan kannalta aika hankala. Porvoon toimipiste ajateltiin alunperin perustaa vuonna -13, mutta se perustetaan vasta vuonna -14. Ne seurakunnat, jotka tulevat asiakkaiksi -13, saavat ruotsinkieliset palvelut Oulun toimipisteestä.

Seuraavaksi talousarviokehyksistä. Meillähän on kirkkohallituksessa kaksi osaa: perustoiminta ja strategiset hankkeet. Perustoiminnan kehykset koko tulevalle kolmivuotiskaudelle (2013 - 15) ovat tasaisesti +1,5 %. Voimassa olevassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa ennakoimme 0,5 %:n kehyksien kasvua, eli tilanne on 1 prosenttiyksikön verran parantunut. Tosin 1,5 %:kin on varsin tiukka kehys, itse asiassa se tarkoittaa jossain määrin toiminnan supistamista, kun tiedämme, kuinka paljon henkilöstökulut kuitenkin kasvavat. Strategiset hankkeet toteutamme voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Edeltäjänne ovat tehneet linjauksen, että ne rahoitetaan ylijäämää käyttämällä, mikä tarkoittaa, että jatkossa teille esitellyt talousarviot ovat miinusmerkkisiä. Sitten talousarvioehdotusten määräpäivä. Mikäli haluatte tehdä talousarvioehdotuksia, teidän tulee lähettää ne kirkkohallitukseen kesäkuun alkuun mennessä. Mikäli näin toimitte, ehdotukset tulevat osaksi talousarvion valmisteluprosessia, eli niihin ehditään perehtyä huomattavasti paremmin kuin jos käytätte sitä toista teille annettua mahdollisuutta eli teette niin sanottuja talousarvioaloitteita, joita tehdään lokakuussa. Kun saatte talousarvioesityksen lokakuun alussa, teillä on pari viikkoa aikaa tehdä talousarvioaloite. Talousarvioaloite tulee suoraan kirkolliskokoukselle ja talousvaliokunnalle, eli se ei tule mukaan kirkkohallituksen valmisteluprosessiin. Kokemus on osoittanut, että jos käytätte tätä tässä esitettyä vaihtoehtoa, talousarvioehdotuksia on mahdollista valmistella laajemmin ja huolellisemmin.

Sitten neljäs osa, SaferGloben raportti ja Kirkon eläkerahaston sijoitukset. Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus sisältyy Kirkkohallituksen toimintakertomukseen sivuille 106-112. Otan tämän SaferGloben raportin esille, koska ajattelin, että on syytä vastata jo ennen kuin kysytään. Kaksi viikkoa sitten torstaina, oli kaikkien uutisten pääaiheena, kuinka kirkko tukee ydinaseteollisuutta. Erityisesti Ylen uutisissa haastateltiin SaferGlobe Finlandin edustajaa, mieshenkilöä, joka esitti kaksi väitettä. Ensin hän sanoi, että SaferGlobe on jo kaksi vuotta sitten nostanut esiin kysymyksen siitä, että kirkko sijoittaa ydinaseteollisuuteen. Sitten hän esitti toisen väitteen, jossa hän sanoi, että kirkko ei ole tehnyt siitä huolimatta mitään. Kumpikin näistä väitteistä oli väärä. Kesäkuussa 2010 oli laaja vastuullisen sijoittamisen seminaari Vanhalla ylioppilastalolla. Silloin perustettiin suomalaisten vastuullisten sijoittajien yhdistys FINSIF, olimme siinä perustajajäsenenä. Edellispäivänä ilmestyi SaferGlobe Finlandin raportti, sen teki Finnwatch, ja se käsitteli suomalaisten instituutiosijoittajien kytköksiä asekauppaan. Raportin tekijät olivat löytäneet hyvin monista suomalaisista pörssiyhtiöistä kytköksiä asekauppaan, mukana oli Wärtsilät, Exelit, Cargotechit, tosiaan suuri määrä suomalaisia yrityksiä. Raportissa instituutiosijoittajat leimattiin yksin tein asekauppiaiksi. Tämä raportti sisälsi todella paljon virheitä, joten FINSIFin muutamien hallituksen jäsenten toimesta raportista reklamoitiin varsin pontevasti. Sen jälkeen Finnwatch julkaisi eettiset ohjeet, joiden mukaan Finnwatchin julkaisemille kirjallisille raporteille ja selvityksille hankitaan ulkopuolinen asiantuntija, joka tarkastaa raportin sisällön ennen julkaisua. Näiden eettisten ohjeiden jälkeen Finnwatchin kanssa yhteistyö on sujunut varsin mallikkaasti. Meillä on tapana skriinata säännöllisesti eläkerahaston sijoitussalkkua sekä suorien sijoitusten että myös rahastojen sisältämien yritysten osalta. Olimme jo tässä vaiheessa itse huomanneet, että eläkerahastossa oli - rahastoissa, ei suorissa sijoituksissa - sijoituksia aseteollisuusyrityksiin. Nyt kahden vuoden aikana olemme luopuneet sellaisista aktiivirahastoista, jotka sijoittavat aseteollisuusyrityksiin. Aktiivirahasto on sellainen sijoitusrahasto, johon yritykset poimitaan tiettyjen periaatteiden mukaan. Kun uusia rahastoja valitaan, meillä on aina tämä näkökulma kilpailutuksessa mukana, eli aseteollisuusyrityksiä uusissa rahastoissa ei ole. Kaikilta yhteistyökumppaneilta edellytetään PRI-allekirjoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että he ovat hyväksyneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Näiden parin vuoden aikana ensinnäkin hyvin useita aktiivirahastoja on myyty (10 kappaletta). Kaikkiin muihin olemme vaikuttamiskeinoin pystyneet vaikuttamaan siihen, että tietyt yritykset on rahastoista poistettu. Eläkerahaston salkku tietysti elää koko ajan.

Mutta SaferGloben raportti! Asevienti 2010, teemana ydinaseet, ilmestyi huhtikuussa. Siinä tarkasteltiin viittä instituutiosijoittajaa: Ilmarista, Kevaa, meitä, Nordeaa ja Pro:ta. Meitä viittä siitä syystä, että toimintatapamme on jollain lailla muita avoimempi; me raportoimme rahastoista ja me raportoimme siitä, mitä yrityksiä rahastoissa on. Raportin lopputulos oli, niin kuin muistatte niistä uutisista, että ydinasetuotantoa tuetaan suomalaisin säästöin ja erityisesti kirkon varoin. Mutta mistä on kysymys? Kysymys on indeksirahastoista. Eläkerahastosta 8 % on sijoitettu indeksirahastoihin, noin 80 milj. euroa. Indeksirahasto on nimensä mukaisesti rahasto, joka sijoittaa tietyn indeksin suurimpiin yrityksiin. On rahastoja, joissa voi olla mukana useita satoja yrityksiä, vaikka 500 suurinta yritystä jostain indeksistä. Jos tällaiseen sijoittaa, sijoittaja ei voi vaikuttaa rajoittamattomaan yritysjoukkoon millään lailla. Silloin täytyy tehdä ratkaisu "ota rahasto tai jätä rahasto". Vastuullisen sijoittamisen vaikutuskeinomme eivät tässä toimi, koska emme voi vaikuttaa siihen, mitä yrityksiä rahastossa on. Tässä raportissa kuvattuja yrityksiä löytyi muutamasta eläkerahaston indeksirahastosta, eli kahdesta: Black Rock in UK ja USA -osakeindeksirahastoista. Tässä näette ydinasealan yritykset eläkerahastossa. Näitä sijoituksia on yhteensä 1,2 milj. euron arvosta. Nyt täytyy tietysti myös havaita sellainen asia, että lähes kaikki ne rahastot, joita suomalaiset pankit ja varainhoitajat tarjoavat yksityisille henkilöille, ovat luonteeltaan indeksirahastoja. Ne ovat eurooppalaisia indeksirahastoja ja globaaleja indeksirahastoja, ja on varsin todennäköistä, että myös näissä rahastoissa, joissa suomalaiset ovat sijoittajina, on mukana näitä samoja yrityksiä. Koska silloin kun ostetaan pala indeksiä, silloin siinä ovat mukana nämä.

Jatkotoimenpiteet meillä ovat nyt varsin selvät. Pyrimme mahdollisimman pian korvaamaan indeksituotteet uusilla tuotteilla. Sitten määrittelemme vastuullisen sijoittamisen kehittämisen entistä tiiviimmin eläkerahaston johtokunnan tehtäväksi. Yritämme myös käynnistää vuoropuhelun SaferGlobe Finlandin kanssa, koska siinä raportissa oli edelleen liikaa asiavirheitä. Tämän olemme todenneet kaikki me viisi, joita siinä varsinaisesti tutkittiin. Toisaalta, mitä tulee itse ydinaseteollisuuteen (meillähän on ollut salkun tarkastelussa kohteena koko aseteollisuus), toivotaan lainsäädännön tiukentumista. Nythän tilanne on se, että YK kieltää uusien aseiden valmistamisen. Vanhojen ydinaseiden kunnossapito- ja huoltotoimet ovat kuitenkin YK:n käsityksen mukaan sallittuja. Tähän tietysti sijoittajat toivoisivat tiukennusta ja tarkennusta. Mutta yhtä kaikki, tuli tarkennuksia tai ei, toimimme tuon ensimmäisen kohdan mukaisesti.

Tämä viimeinen dia on minusta aika tärkeä: kysymys, kuinka pitkälle sijoittajan vastuu ulottuu. Olen vakaasti sitä mieltä, että kirkon sijoittajavastuu yritetään nyt ulottaa liian laajalle. Kuvassa on rahastoyhtiö tuolla ylhäällä, ja rahastoyhtiöllähän on sijoitusrahastoja, niitä voi olla x kymmentä kappaletta. Ajatellaan, että me olemme yhdessä sijoitusrahastossa sijoittajana. Se on aktiivirahasto, johon on varsin huolellisesti käsin poimittu ne yritykset, joihin sijoitetaan, eikä siinä ole millään mittarilla mitattuna kiistanalaisia yrityksiä. Silloin tällainen sijoitusrahasto on meidän käsityksemme mukaan varsin vastuullinen sijoitus. Mutta sitten, jos tätä tulkintaa laajennetaan esimerkiksi siten, että jos rahastoyhtiö omistaa suoraan Rolls Roycen osakkeita (Rolls Roycehan oli tuolla kiellettyjen yritysten listalla), niin siitä seuraa, että me tuemme ydinaseteollisuutta, koska tällaisen mutkan kautta tuolla rahastoyhtiöllä on yrityksen osakkeita. Tai sitten toinen vaihtoehto on, että jos on toinen sijoitusrahasto tässä rinnalla, jossa on mukana Rolls Roycen osakkeita (mihin emme ole tikullakaan koskeneet), niin kuitenkin mutkan kautta se, että täällä on niitä osakkeita, saa aikaan sen väitteen, että mekin tuemme ydinaseteollisuutta. Tämä on se harhakäsitys, jonka haluaisimme näistä raporteista poistaa. Samoin oikaista mediaa, koska näin laajaa vastuuta sijoittajan on mahdoton ottaa. Silloin on pakko sanoa, että ei jää enää mitään jäljelle, mihin sijoittaa. Tässä oli lyhyt kuvaus tästä haasteesta.


Paluu