Puheenvuoro



Seppänen Markku, edustaja

Otsikko:
Kirkon ilmasto-ohjelman laatiminen (Edustaja-aloite 1/2007)

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä toukokuuta 2007 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Aloitan tässä vain lyhyesti. Kunnioitetun arkkipiispamme avajaispuheesta pieni pätkä, sieltä piispainkokouksesta: "Ympäristö on hyvän Jumalan luomakunta, elämän keskinäisten riippuvuuksien verkosto. Se koti, jossa elämme, jonka hyvinvoinnista myös oma elämämme ja sen laatu riippuu." Ja tästä pitkälle on kysymys; on kysymys verkostosta. Mutta ajattelin vaivata teitä ihan lyhyesti tällä itse ilmiöllä, josta täällä paljon puhutaan, eli ilmastonmuutoksesta. Kaikille palautamme mieleen, mistä siinä oikeastaan on kysymys. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 2.) Tässä on ihan karkea kuva siitä, mistä on kysymys, kun puhutaan ilmaston muuttumisesta. Täällä aurinko, meidän armas aurinkomme, meitä lämmittää ja tuottaa suuren määrän energiaa, joka sitten ilmakehän läpi tänne maan pinnalle saapuu, ja sitten tämä meidän ilmakehämme. Ja tässä on taas yksi esimerkki siitä, kuinka Luojamme on luonut hienon järjestelmän. Mehän tiedämme, että monessa asiassa se tasapaino on hyvin pienestä kiinni; meissä ihmisissä on paljon prosesseja, jotka hyvin herkästi järkkyvät. Sama koskee tätä meidän ilmakehäämmekin. Sinänsä tämä ominaisuus, että meillä on kuin kasvihuone täällä, pitää elämän hengissä täällä. Kysymys onkin nyt siitä, että ihminen omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että ilmakehän kyky pidättää tätä energiaa eli tämä lasikatto paksunee, ja silloin käy niin, että tänne maan pinnan läheisiin ilmakerroksiin jää entistä enemmän lämpöä, joka aiheuttaa näitä ongelmia. Tästä on kysymys, kun puhumme tästä ilmiöstä noin karkeasti. Siihen liittyy kyllä paljon muitakin prosesseja. Ja jos meillä ei tätä ilmakehää olisi, niin meillä olisi täällä huomattavasti viileämpää, eikä tarvitsisi tuolla ulkona hikeä paljon heittää.

Ihan lyhyesti niistä tuloksista, joita ilmastotutkimus on huomattavia määriä tuottanut ja tuottaa koko ajan, ja tutkimista meillä riittää. Tässä vasemmalla meillä on kuvattuna miten hiilidioksidin tuotanto maapallollamme kehittyy, ja tässä on erilaisia skenaarioita siitä, että miten ihminen niihin asioihin voi vaikuttaa. Näissä A1:ssa ja A2:ssa on kysymys siitä, että elämme suunnilleen niin kuin emme välittäisi asiasta yhtään mitään, vaan tuotamme entistä enemmän hiiltä tänne ilmakehään, ja täällä taas osoitetaan ääripäästä vihreä vaihtoehto, jossa pyritään rajoittamaan voimakkaasti tätä hiilidioksidin tuotantoa. Tämä viereinen kuva kertoo kuitenkin siitä, minkä kanssa olemme nyt tekemisissä, eli vaikka me tekisimme ne kaikki rajoitustoimenpiteet, jotka me täällä kohtuudella voimme tehdä, niin siitä huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa nousuaan. Näillä toimenpiteillä on toki merkitystä, eli pystymme taittamaan kenties sen hiilidioksidipitoisuuden nousun täällä jossakin vuosisatamme puolivälin jälkeen. Tämä on kuitenkin se, mikä tässä kannattaa pitää mielessä, että hiilidioksidia kun tuotamme, niin se poistuu äärettömän hitaasti ilmakehästä.

Tässä kuvassa ovat edelleen nuo samat skenaariot niistä päästömääristä, ja tässä on tuloksia, joita on saatu mallilaskelmilla siitä, kuinka maapallon keskilämpötila tulisi tässä kehittymään. Jälleen näemme sen, että vaikka ryhdymme vakaviinkin rajoitustoimenpiteisiin, niin lämpötilan nousua tulee tapahtumaan, mutta siinä on merkittävä ero, onko muutos 1,5 astetta vai onko se neljä astetta maapallon kannalta. Eli sopeuttaminen ja hillintä ovat niitä keinoja, joilla tähän voidaan vaikuttaa.

Tässä on sitten maapallon keskilämpötila, ja nyt tietysti voidaan täällä keskustelussa pohtia, ja niin kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa, että onko tämä muutos, jota nyt on tapahtumassa, pelkästään ihmisen aiheuttamaa. Siitä voidaan olla tietysti vähän eri mieltä, mutta tämä kuva minusta kertoo aika vahvasti sitä kieltä, että kuitenkin tämän viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos keskilämpötilassa on erittäin nopea ja poikkeuksellinen ilmakehän historiassa. Tässä mennään Suomeen, eli miten täällä asiat ovat edenneet, ja jos katsotaan viimeisiä kuluneita vuosikymmeniä, niin jälleen voidaan havaita, että täältä puuttuvat oikeastaan kokonaan kylmät vuodet ja poikkeamat ovat oikeastaan pelkästään tuonne positiiviseen suuntaan, eli ollaan jälleen tekemisissä ihan jonkin oleellisen asian kanssa. Se, miksi tällä asialla on kiire, pitäisi ehkä tästäkin hiilidioksidikäyttäytymisestä ja toisaalta näistä käyristä havainnollisesti näkyä, että kaikki pitää tehdä mikä voidaan. Siinä mielessä tuo kirkon strategiatyöryhmä voisi miettiä jopa tuotakin sanamuotoa: puhutaan kohtuullisuudesta, niin voisi siihen laittaa, että tehdään kaikki, mikä voidaan.

Millä tavalla sitten tämä ilmaston lämpeneminen kohtelisi esimerkiksi meitä täällä? Tämähän on yksi tosiasia, että nämä pohjoiset leveyspiirit lämpenisivät erittäin voimakkaasti ja nimenomaan talvella. Ne muutokset olisivat siis hyvin dramaattisia täällä. Puhutaan kuuden, seitsemän, kahdeksan asteen muutoksesta talven keskilämpötilassa, jolloinka nämä aivan oleellisesti muuttavat meidän kasvuolosuhteitamme ja kaikkea, mikä meillä on talveen liittynyt. Tämä alakuva kertoo siitä, miten esimerkiksi Välimeren maissa ja yleensä päiväntasaajan tienoilla on vastaavasti sitten kesäpuolella odotettavissa huomattavaa lämpenemistä, jonka vaikutukset taas johtavat siihen, että kuivuus ja siitä johtuva kato ovat uhkaamassa siellä. Tässä vielä yksi kuva siitä, miten näissä eri skenaarioissa kuitenkin kummassakin on sama piirre, että talvipuolen lämpeneminen on voimakkaampaa ja sitten kesäpuoli meillä vähän vähäisempää. Sitten vielä ottaisin tuon yhden asian, eli paitsi lämpötilasta, niin puhutaan myöskin näistä sateista, eli kun ilmakehä lämpenee, niin vesihöyryn kiertokulku siellä voimistuu. Sateet lisääntyisivät myöskin meillä, mutta sitten taas toisaalta siinä, millä tavalla ne jakautuvat ympäri vuoden, on tietysti meillä vielä tutkimista. Näyttäisi siltä, että viime kesän kaltaiset tilanteet voivat yhä useammin tulla kysymykseen, eli sateiden kasvu painottuisi meillä talveen ja kesällä meillä saattaisi muodostua pitkiäkin korkeapainejaksoja. Vaikka siis koko vuoden sademäärät lisääntyisivätkin, niin kesäpuolen vuotta meillä taas kasvuolosuhteet tästä johtuen eivät ainakaan välttämättä muuttuisi edullisemmiksi. Jos meillä on lisää lämpöä, mutta sitten taas kuivuutta, niin se ei ole hyvä asia. Olemme ihan konkreettisten asioiden kanssa tekemisissä. Siksi toivonkin, että tämä aloite yhdessä kaiken sen muun kanssa, jota täällä jo on kerrottu siitä, mitä kirkko on jo tehnyt ja mitä me olemme kirkossa tehneet, niin kaikki se yhdessä voisi edistää esityksen käsittelyä. Kysymys on arvovaikuttamisesta, ja siinä kirkolla on sanomaa. Kaikki meidän kulutusratkaisumme; niiden taustalla ovat ne arvot, joiden mukaan me elämme. Tässä on minusta kirkon tehtävä. Olkaamme arvovaikuttajia. Kiitos.


Paluu