Puheenvuoro
Marjanen Jaana
,
edustaja
Otsikko:
Apokryfikirjojen tekstiperikooppien lisääminen evankeliumikirjaan (Hiippakuntavaltuustoesitys 1/2010)
Täysistunto:
Tiistaina 4 päivänä toukokuuta 2010 klo 12.30
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät sisaret ja veljet. Aloitan katkelmalla Manassen rukouksesta: "Herra, Kaikkivaltias meidän isiemme Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja heidän vanhurskaiden jälkeläistensä Jumala. Sinä olet luonut taivaan ja maan, niiden kaiken kauneuden ja järjestyksen. Sinä kahlitsit meren sanallasi, sinä suljit syvyyden ja sinetöit sen pelottavalla, kunnioitettavalla sanallasi. Sinun mahtisi edessä jokainen vapisee ja säikkyy, sillä sinun voimaasi ja kirkkauttasi ei voi kukaan vastustaa. Vihaasi, jolla uhkaat syntisiä, ei kukaan kestä. Mutta mittaamaton käsittämättömän suuri on myös armo, jonka olet luvannut. Sinä olet Herra, Sinä olet korkein, lempeä, pitkämielinen ja täynnä armoa. Sinä voit muuttaa mielesi, peruuttaa määräämäsi rangaistuksen." (Man. 1-7)
Tämä katkelma on siis Vanhan Testamentin apokryfikirjoihin kuuluvasta Manassen rukouksesta. Se sopisi hyvin ensi pyhään eli rukoussunnuntain tekstivaihtoehdoksi evankeliumikirjaan. Manassen rukouksen johdannossa kerrotaan, että Luther sisällytti tämän rukouksen apokryfikirjojen kokoelmaansa. Hän piti sitä kauniina rukouksena, joka sopii hyvin rippiin valmistautuvalle. Lutherin mukaan Vanhan Testamentin apokryfikirjat kuuluvat teksteihin, joita on hyvä ja hyödyllistä lukea.
Sen jälkeen, kun kirkolliskokous vuonna 2007 hyväksyi apokryfikirjojen käännöksen osana Raamatun käännöstä, Raamattua aktiivisesti lukevien seurakuntalaisten keskuudessa on herännyt kiinnostusta apokryfikirjoihin, niiden taustoihin, sisältöön ja hengelliseen sanomaan. Vähitellen markkinoille on tullut kirkolliskokouksen päätöksen mukaisia Raamattuja, joissa apokryfikirjat on sijoitettu Kirkkoraamattuun erilliseksi liitteeksi Vanhan Testamentin kirjojen jälkeen. Saman päätöksen mukaan ne on erotettu Vanhan Testamentin kirjoista välilehdellä ja erillisellä otsikolla.
Tämä ratkaisu seuraa kirkkomme perinnettä ja luterilaista traditiota, jossa samojen kansien väliin Vanhan ja Uuden Testamentin lisäksi on sisältynyt apokryfikirjat. Näin esimerkiksi vanhoissa 1800-luvulta säilyneissä perheraamatuissa. Sen sijaan lähes kaikki vuoden 1938 käännöksen mukaisista Raamatuista painettiin ilman apokryfikirjoja. Tämä merkitsi sitä, että apokryfikirjojen tuntemus viime vuosisadalla väheni maassamme.
Apokryfikirjat sisältävät paljon hengellisesti rakentavia tekstejä ja sopivat sekä yksityiseen että yhteiseen hartauselämään. Ne ovat myös hyvää aineistoa raamattupiireille. Olisi luontevaa, hyvää ja hyödyllistä, että näitä apokryfien hengellisesti rakentavia katkelmia voitaisiin lukea myös seurakunnan jumalanpalveluselämässä. Koska kirjoja ei kuitenkaan voi rinnastaa Raamatun varsinaiseen kaanoniin, kirjakokoelmaan, katkelmat voitaisiin hiippakuntavaltuuston esityksen mukaan ottaa evankeliumikirjaan vaihtoehtoisiksi lukukappaleiksi. Toivotan hiippakuntavaltuuston esitykselle hyvää matkaa eteenpäin ja myötätuulta käsikirjavaliokunnassa.
Paluu