Puheenvuoro



Sahi Timo, edustaja

Otsikko:
Parokiaalijärjestelmän kehittäminen, hallintovaliokunnan mietintö 1/2010 edustaja-aloitteesta 8/2008

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä toukokuuta 2010 klo 15.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Haluan tuoda tähän keskusteluun yhden vähäisen näkemyksen, mikä minulla on sen perusteella, kun olen asunut USA:ssa noin neljä vuotta. Siellä ollessa huomasin itse asiassa vasta paremmin, mitkä edut meidän parokiaalijärjestelmällä ovat. Kuten täällä todettiin, niin ulkomailla parokiaalijärjestelmää ei kovin paljon tunneta ja USA:ssakin, vaikka on selvästi alueellisia seurakuntia, on myös henkilöseurakuntia. Mikä on merkille pantavaa, usein näillä seurakunnilla, erityisesti henkilöseurakunnilla, on oma ilmeensä. On hyvin menestyvien ihmisten seurakuntia, aivan selkeästi. Näillä on omat ohjelmat, hienot joulunäytelmät, jotka vetävät tietenkin myös joukkoja, ja on rahaa. On seurakuntia, jotka huomaavat, että väki sieltä katoaa. Ne kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa, miksei myöskin sosiaalisissa vaikeuksissa. Olen vahvasti sitä mieltä, että meillä oleva parokiaalijärjestelmä ei ruoki sosiaalisia eroja tai sosiaalis-taloudellisia eroja samalla tavalla kuin henkilöseurakunta voi tehdä. Korostan, voi tehdä. Voi tulla hyvin eriarvoisia seurakuntia, eriarvoisia sillä tavalla tai sillä perusteella, joka ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan. En haluaisi, että meidän kehitys voisi mennä tähän suuntaan. Kannatan hallintovaliokunnan mietinnössä esittämää pontta. Mielestäni on aika luonnollista, että seurakuntayhtymän sisällä voisi säilyttää halutessaan entisen seurakunnan jäsenyyden, vaikka muuttaa viereisen seurakunnan alueelle. Helsingissähän se voi jopa joskus merkitä muuttamista kadun toiselle puolelle.Ymmärrän myös hyvin sen, että tietyillä erityisperusteilla, kuten kielellisillä perusteilla, voidaan perustaa tästä riippumatta seurakuntia, joka itse asiassa meillä on jo käytännössä.


Paluu