Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Vuoden 2008 talousarvio ja vuosien 2008-2010 toiminta- ja taloussuunnitelma (Ilmoitus kirkolliskokoukselle 4/2007)

Täysistunto:
Tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2007 klo 12.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kun kirkolliskokouksen työjärjestystä uudistettiin, kirkolliskokous toivoi, että keväällä pitäisin pienen talouskatsauksen ja erityisesti kertoisin päivämäärän, mihin mennessä teidän edustajien pitäisi tehdä talousarvioehdotuksia.

Keskusrahaston taloudellinen tilanne on edelleen varsin vakaa. Onneksi erityisen suotuisaa kehitys on edelleen ollut eläkerahastossa. Eläkerahaston tuotto huhtikuun loppuun mennessä oli noin 4 %. Mutta niin kuin tiedämme varsin hyvin, loppuvuoden kehitys on erittäin vaikeasti ennakoitavissa. Keskusrahaston toiselta puolelta voi todeta, että talousarvion mukainen tulos on 40 000 euroa. Suurin erä, seurakuntamaksut, on noin 0,5 milj. euroa arvioitua suurempi. Talousarvion muutoksessa tämä esitetään lisättäväksi seurakunta-avustuksiin. Ellei mitään ihmeellistä tapahdu, tulos on noin suunnitelman mukainen. Meillähän ei liikkuvia eriä talousarviossa itse asiassa juurikaan ole. Avustuksetkin tulevat todennäköisesti olemaan talousarvion ja talousarviomuutoksen mukaisesti (edellyttäen että te muutoksen hyväksytte) 13,7 milj., siitä huolimatta, että yhdistymisavustuksia myönnettiin ennätysmäärä 5,6 milj. euroa helmikuussa.

Kirkkohallituksen täysistunto on viime istunnossaan antanut suunnitteluyksiköille talousarviokehykset. Muuten on todettu, että suunnitelma on voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman mukainen, paitsi että yleiskorotus on +3 %. Ylitys voidaan hyväksyä ainoastaan poikkeustapauksissa; aikaisempina vuosina yleiskorotus on ollut 2 %. Koska kirkollisverokertymä tulee olemaan suurempi kuin aikaisempina vuosina ja koska palkat, joka on suurin menoerä budjetissamme, huomattavasti nousevat yli 2 %:n, kehys on 3 %. Perusmaksu on koko suunnitelmakauden korkeintaan 8,7 %.

Suurin muutos on talousvaliokunnan suosituksen mukaisesti se, että sitovuustasoksi tulee koko kirkon yhteinen toiminta, eikä suunnitteluyksiköt kuten aikaisemmin. Tämä antaa mahdollisuuden priorisointeihin. Jäsentietojärjestelmästä täytyy antaa edelleen menovaroitus; parhaillaan on käynnissä hankintakilpailu. Edelleen todetaan, että hankkeen rakentaminen, käyttöönotto ja muut kustannukset tulevina vuosina eivät sovi tähän 3 %:n kehyskasvuun. Rahoitusesitys tältä osin on edelleen se, että tämä rahoitetaan edellisten vuosien ylijäämällä.

Toinen, mihin liittyy uusi menovaroitus, on projektimme Hengellinen elämä verkossa. Tähän liittyvä esiselvitys on valmistunut tammikuussa. Siinä todetaan, että kirkon ja seurakuntien tulee luoda omia hengellisen elämän vuorovaikutteisia palveluita. Tavoitteena on vahvistaa seurakuntien työntekijöiden valmiuksia toimia verkoissa sekä antaa konkreettisia työvälineitä ja sisältötukea. Mikäli tämä halutaan toteuttaa kovin laajasti, silloin tämä ei varmaankaan tule sopimaan 3 %:n kehyskasvuun.

Viimeisenä hiippakuntien määrärahojen uudesta jakomallista. Te esititte marraskuussa toivomuksen, että jakomalli uudistettaisiin, ja että se olisi käytössä jo 2008 talousarviota laadittaessa. Näin on tapahtumassa. Asiaa valmisteltiin todella tehokkaasti ja nopeasti työryhmässä, jossa oli kaikkien tuomiokapitulien edustus. Työryhmä oli yksimielinen ja tuomiokapitulien lausunnotkin (yllättävää kyllä) osoittivat, että esitetty jakomalli on täysin mahdollista toteuttaa. Täysistunto hyväksyi tämän talousarvion valmistelun pohjaksi maaliskuussa. Jakomalli on rakennettu hiippakuntahallintokomitean esityksen pohjalle. Siinä on kolme osaa: kiinteä osa, muuttuva osa ja erityisosa. Tämä tulee siis suoraan komitean esityksestä. Erityisosaan hyväksytään ainoastaan arkkipiispan, kuurojen pappien ja vankiladiakonien kulut. Loppuosa on joko kiinteää tai muuttuvaa osaa. Kiinteä osa on 62,5 % - prosenttiluvut ovat hyvin tarkat - ja muuttuva osa on 37,5 %. Muuttuvaan osaan vaikuttavat väkiluku 50 %, seurakuntien lukumäärä 25 % ja alue 25 %. Tällä suurella yksimielisyydellä on luonnollisesti hintansa. Ajatushan on se, että yhdenkään hiippakunnan määrärahoja ei leikata. Hankalampi malli olisi tietysti ollut se, että olisi siirrelty rahoja hiippakunnasta toiseen, mutta tietenkään ei ajateltu, että olisi mahdollista toteuttaa. Tämän mallin mukaan hiippakuntien yhteenlaskettua määrärahaa korotettaisiin 240 000 euroa. Käytännössä jakomalli tarkoittaa, että Turku, Tampere, Oulu, Mikkeli ja Kuopio saisivat jonkin verran lisää. Toisaalta malli osoittaa, että Porvoo, Lapua, Helsinki ja Espoo ovat tämän mallin perusteella saaneet liikaa, mutta tätä ei vähennetä, vaan Porvoon, Lapuan, Helsingin ja Espoon määräraha pysyy entisellä tasolla.

Sitten vihoviimeisenä tämä päivämäärä, johon mennessä teidän pitää lähettää talousarvioehdotukset kirkkohallitukseen. Se on 1.6. Se mahdollistaa sen, että ehdotukset saavat osakseen saman, valmistelun kuin muutkin kirkkohallitukseen tulevat esitykset. Tässä kaikki, kiitos.


Paluu