Puheenvuoro



Huttunen Jukka, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodeksi 2006 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006 - 2008 (Kirkkohallituksen esitys 7/2005)

Täysistunto:
Maanantaina 7 päivänä marraskuuta 2005 klo 13.00

Teksti:
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat kirkon edustajat. Kirkkohallituksen talousarvioesitys on tehty hyvin. Se noudattelee yhteisesti sovittuja ja viisaita linjoja. Menotalous on syytä pitää tiukalla. Ajat tuskin tästä helpottuvat. Puutun jälleen kerran yhteen yksityiskohtaan. Tein edellisen talousarvion käsittelyn yhteydessä toivomusponnen, jonka mukaan piispainkokouksen aiheuttamat menot budjetoitaisiin vastedes kokonaisuudessaan piispainkokouksen menokohtaan. Niin kuin silloin kerron, niin mielestäni tällainen menettely olisi viisasta ja oikeaa talouden suunnittelua. Tuo toivomusponsi hyväksyttiin ja nyt sitten näemme lopputuloksen. Kirkkohallitus on toteuttanut tuota toivomuspontta ja sen ajatusta kirjaimellisesti, sananmukaisesti. Sivulla 24 talousarviokirjassa kohdassa 202 voimme huomata, että toivomusponnen toteuttaminen on merkinnyt menokehyksen ylittämistä noin 30 000 eurolla ja piispainkokouksen menokohdan selityksissä ja hiippakuntien vastaavissa kerrotaan, että summa on vähennetty hiippakuntien määrärahoista. Kirkkohallitus on toiminut oikein. Minä toivomusponnen tekijänä olen toiminut väärin. Ponnen olisi tullut sisältää kirkkohallitukselle toivomus, että tuo muutos toteutettaisiin menokehystä muuttamalla ja se unohtui. Tuloksena on nyt aivan oikeaoppinen, mutta hieman hassunkuriselta näyttävä esitys, jossa hiippakuntien rahoja kuurnitaan muutamalla tuhannella eurolla, jotta piispainkokous voisi kokoontua. Asia ei ole suuren suuri. Yhden hyvän puolen sieltä talousarviokirjasta löysin. Jos on mentävä tällaiselle kuurnitsemisen tielle, niin tehtäköön se niin kuin Espoon ja Helsingin hiippakuntien kohdalla on esitetty, että se Espoon osuuskin perittäisiin Helsingiltä.

Asia siis ei ole suuri, mutta minun mielestä paljon suurempi periaatteellinen kysymys on se, missä ja miten seurakuntien kehitystuki ja monenlainen toiminnallinen tuki parhaiten toteutetaan. Minun mielestäni tuki tulee viedä aika lähelle sitä toimintaa ja silloin hiippakunta on se oikea taso. Siksi jokainen hiippakunnan määrärahan vähennys on aina kyseenalainen. Päinvastoin olisi syytä miettiä onko mahdollista siirtää painopisteitä kohti hiippakuntien tehtävien toteuttamista. Sen vuoksi toivonkin, että talousvaliokunta mietinnössään esittäisi käsillä olevaa muutosta sillä tavoin, että menokehystä muutetaan ja tuo kuurnitsemislinja ainakin sieltä talousarviosta hiippakuntien kohdalla poistetaan.


Paluu