Puheenvuoro



Vahtola Kai, vt. kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 6 päivänä toukokuuta 2009 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kirkolliskokousedustajat. Kysymyksessä tiedustellaan lisääntyvätkö seurakunnan työntekijöiden tekemät lastensuojeluilmoitukset vuonna 2008, koska vuoden 2008 alusta voimaan tuli uusi lastensuojelulaki, joka on selkeyttänyt ja laajentanut myöskin seurakuntien työntekijöiden ilmoitusvelvollisuutta. Koska kyse on varsin merkittävästä lakiuudistuksesta, joka koskee myös seurakuntien lapsityötä ja nuorisotyötä, haluan pysähtyä tähän kysymykseen vähän laajemmin.

Uusi lastensuojelulaki tuli siis voimaan 2008 alussa ja tämän lain tavoitteista voidaan lyhyesti todeta ainakin seuraavat kohdat: tavoitteena on siis lapsen oikeuksien turvaaminen ja edun huomioon ottaminen, osallisuuden vahvistaminen, tukitoimien ja palvelujen turvaaminen, turvata varhainen puuttuminen, edistää viranomaisten yhteistyötä, turvata annetun lain vaikuttavuus ja parantaa lapsen ja vanhempien oikeusturvaa.

Muutokset tässä laissa kohdistuvat täsmällisempään yleisten säädösten säätelyyn. Uutena toimintamuotona esitetään ehkäisevä lastensuojelu, moniammatillisen työn turvaaminen sosiaalityölle, suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä, lähiverkoston kartoittaminen, edun valvojan määrääminen lapselle, lääkehoidon velvoitteiden laajeneminen ja uudet rekisterit.

Lastensuojelulain voimaantulon jälkeen kirkkohallitus on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä koulutusta uudesta lastensuojelulaista seurakuntien työntekijöille. Yhteistyössä tuomiokapitulien kanssa on vuonna 2008 järjestetty koulutuspäiviä kaikissa hiippakunnissa, ne ovat olleet maksuttomia ja tarkoitettu kaikille seurakuntien työntekijöille. Näissä koulutuspäivissä "Aika puhua, aika vaieta" ovat painottuneet erityisesti ilmoitusvelvollisuuteen ja salassapitoon liittyvät kysymykset. Konkreettisten esimerkkien ja tapauskertomusten kautta on kuultu sekä sosiaalitoimen että seurakunnan työntekijöiden kokemuksia ja näkökulmia käytännön lastensuojeluun. Sekä evl.fi että hiippakuntien sivuilla on ollut ja on edelleen uuteen lastensuojelulakiin liittyvää materiaalia. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston niin sanottu Varpu-työryhmä, varhaisen puuttumisen työryhmä on kokoontunut useita kertoja vuoden aikana ja sen jäseniä on ollut mukana koulutuksissa ja tapahtumissa ja ryhmä on myös valmistellut ja on paraikaa tekemässä teemaan liittyvää sivustoa kirkkoverkkoon.

Suomenkieliseen koulutukseen on osallistunut noin 1000 osallistujaa, ruotsinkieliseen koulutukseen noin 450 osallistujaa. Näiden erityisten koulutuspäivien lisäksi lastensuojelulakia on käsitelty erilaisilla valtakunnallisilla ja hiippakunnallisilla neuvottelupäivillä ja tapahtumissa. Myös kouluttavat laitokset ovat pitäneet asiaa esillä. Näissä koulutuksissa sisältöjä on pidetty vahvasti esillä keskustelujen ja myöskin käytännön harjoitusten kautta. Uusi lastensuojelulaki on ollut esillä myös muun muassa eri hiippakuntien kirkkoherrojen kokouksissa.

Sitten varsinaisen kysymyksen alueelle. Mikä on uuden lastensuojelulain vaikutus käytännössä? Seurakuntien tekemistä lastensuojeluilmoituksista ei tällä hetkellä ole olemassa mitään yhtenäistä tilastotietoa tai koostetta hiippakuntien ja kokonaiskirkon tasolla. Tällä hetkellä ainoastaan kirkon erityisnuorisotyön toimintaraportissa läsnäolon nuorisotyö on tilastoitu lastensuojelutyöhön liittyvä yhteistyö sekä seurakuntien erityisnuorisotyön tekemät lastensuojeluilmoitukset. Vuonna 2008 lastensuojelulain edellyttämän lastensuojeluilmoituksen teki niin kuin luettelosta käy ilmi, 26 erityisnuorisotyön ohjaajaa, yhteensä 68 kertaa. Vuonna 2007 tehtiin 50 ilmoitusta 21:sta seurakunnasta. Tämä tilasto yhden työmuodon alueelta osoittaa kuitenkin, että uusi lastensuojelulaki on vaikuttanut myös tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrään. Luettelossa näette vuodesta 2000 tapahtuneen kehityksen, ja ilmoituksien määrä on siis vuosittain kasvanut tuota vuotta 2006 lukuun ottamatta, joka oli yksinäinen huippu. Kokonaisuutena 2008 tilastot ovat selkeästi kasvaneet edellisestä ja aikaisemmista vuosista.

Näiden ilmoituksien lisäksi on sitten olemassa tietenkin yksittäisiä havaintoja. Yksittäisten työntekijöiden tekemät havainnot muun muassa työnohjauksen, konsultaation, koulutuksien ja piispantarkastuksien yhteydessä kertovat, että ilmoituksen tekemisen kynnys on madaltunut. Loppuvuonna järjestetyissä koulutuksissa seurakuntien työntekijät kertoivat kouluttajille, että he ovat uuden lastensuojelulain myötä aktivoituneet lastensuojeluilmoitusten tekemisessä. Tästä huolimatta ilmoituksia on tehty harvakseltaan ja on noussut jälleen muissa yhteyksissä esille muun muassa ilmoituksen tekemisen vaikeus esimerkiksi pienellä paikkakunnalla. Myönteistä sen sijaan ovat ne viestit, että varhainen puuttuminen ennalta ehkäisevänä toimintana ja siihen liittyvä yhteydenpito sosiaalitoimen kanssa on lisääntynyt. Puuttumisen yhteydessä yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa ja muihin tahoihin on siis kasvanut. Seurakunnan työntekijä voi myös ilmaista huolensa ja havaintonsa lastensuojelun tarpeesta sosiaaliviranomaisille ja olla näin välillisesti vaikuttamassa lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, vaikka sen virallisesti tekeekin sosiaalityöntekijä.

Tätä ilmoituksien seurantaa ja ilmoituksien tekemistä on pohdittu myöskin kirkkohallituksen Varpu-työryhmässä ja siellä on tämän vuoden ensimmäisen kokouksen pöytäkirjaan kirjattu seuraava lausuma: "Lastensuojelulain ja -koulutuksen jälkeen on myös kirkon piirissä tarpeen miettiä seurantaa lain toimivuudesta. Yksi keino on lastensuojeluilmoitusten määrän seuranta. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin tietoa muun muassa yhteistyön toimivuudesta". Työryhmä pohtiikin, pitäisikö tavoitteeksi asettaa, että seurakunnat tilastoisivat tehtyjä lastensuojeluilmoituksia systemaattisesti erityisnuorisotyön tapaan. Kokonaiskuvan ja työn kehittämisen kannalta tämä tieto olisi tärkeää.

Sitten ihan muutama kohta juuri tällä hetkellä työn alla olevista asioista. Vuoden 2008 keväällä julkaistiin kirkkohallituksen toiminnallisen osaston teettämä kyselytutkimus lasten syrjäytymisestä. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että syrjäytymisen vaarassa olevat lapset ovat lisääntyneet myös seurakuntien toiminnassa. Työntekijöiden herkkyys havaita varhaisen puuttumisen tarpeita sekä kyky varhaiseen puuttumiseen on lisääntynyt uuden lastensuojelulain koulutuksen myötä. Samalla on kuitenkin herätty huomaamaan lisääntyvää tarvetta toimivien varhaisen puuttumisen menetelmien oppimiseen ja koulutukseen. Seurakuntien kasvatustoiminta on suurelta osin ennalta ehkäisevää toimintaa, jolloin voidaan vielä vaikuttaa niihin tilanteisiin, joissa varhaisen puuttumisen ja myöhemmin lastensuojelun tarve on ennakoitavissa. Tähän tarpeeseen on pyritty ja pyritään vastaamaan erilaisilla koulutuksilla ja materiaaleilla. Kirkon työntekijöiden vaitiolovelvollisuus -opasta päivitetään parhaillaan muun muassa lainsäädäntömuutoksien vuoksi, päivitetyn version pitäisi ilmestyä tämän vuoden lopulla. Vuonna 2009 aihe on esillä erilaisissa tapahtumissa, neuvottelupäivillä ja koulutuksissa. Muun muassa kirkkopäivillä järjestetään seminaari "Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta" ja julkaisu "Lapset, nuoret, uskonto ja väkivalta" valmistuu marraskuussa 2009. Siinä tullaan käsittelemään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.


Paluu