Puheenvuoro



Mölsä Matti, edustaja

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2005 sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen

Täysistunto:
Maanantaina 8 päivänä toukokuuta 2006 klo 13.00

Teksti:
Kunnioitettu arkkipiispa, kallisarvoiset ystävät. Maallikkotoiminta eri muodoissaan on eräs kirkon toiminnan tärkeä tukijalka. Kirkossa palkattua henkilöstöä on noin 21 000 ja erilaisissa maallikkotehtävissä lähes 200 000. Maallikkoja on vielä saatavissa jotensakin hyvin, mutta entä tulevaisuudessa, kun kirkon jäsenmäärä laskee, palkattu henkilöstö vähenee, uskonto yksityistyy ja halukkaita tarjokkaita pitempiaikaisiin tehtäviin tulee entistä vähemmän. Kirkon talousarviossa vuodelle 2005 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2005-2007 kirkkohallitus on maininnut maallikkotoiminnan yhden kerran, hiippakuntien osalta kolmen suunnitelmissa maallikkotoiminta on tuotu selvästi esille.

Luottamushenkilönä voisi masentua edellä kerrotusta näennäisesti vähäisestä kiinnostuksesta maallikkotoimintaa ja sen kehittämistä kohtaan. Asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole näin yksioikoinen. Maallikkotoimintaa koskevia toimintoja on ollut mukana enemmänkin, mutta ne ovat toimintasuunnitelmissa ja vuosikertomuksissa piilossa erilaisten muiden toimintanimikkeiden alla ilman eri mainintaa maallikkojen osuudesta. Maallikkotoiminta avautuu vuosikertomuksessa kyllä kirkon toimintaa lähemmin tuntevalle, mutta muille jää helposti kuva, että kirkko toimii pääasiassa palkatun henkilöstön varassa. Kun sain äsken käsiini tämän Kirkon vuosikatsauksen, niin sama ajatus tuli oitis. Ensin aioin sanoa, että eihän täällä sanota mitään maallikoista, mutta en sanokaan. Siellä nimittäin muutamassa kohdassa mainitaan seurakuntavaalit ja eräitä vapaaehtoistoimintoja, joten on mainittu.

Nyt käsiteltävä vuoden 2005 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintakertomus tuo maallikkotoiminnan osalta iloisen yllätyksen sekä Kirkkohallituksen että hiippakuntien suunnitelmissa. Suunnitelmissa maallikoista oli mainittu varsin vähän, mutta kertomukset antavat toisen kuvan. Kirkkohallitus on huomioinut maallikkotoiminnan seitsemässä toimintaansa koskevassa kohdassa. Hiippakunnista peräti kahdeksan on tuonut maallikkotoiminnan esille tapahtumissa ja talousarvion tavoitteissa. Vain yksi hiippakunta ei mainitse siitä mitään, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei siihen todellisuudessa ole kiinnitetty huomiota. Maallikkokoulutusta eri muodoissaan on toteutettu tai suunniteltu toteuttavaksi kahdeksassa hiippakunnassa. Neljässä se on asetettu erääksi kärkitavoitteeksi.

Eräiden hiippakuntien toimintaa on syytä tuoda tarkemmin esille. Turun hiippakunnassa on toteutettu luottamushenkilöiden mentorointiverkosto. Tätä ei tiettävästi aikaisemmin ole ollut missään muualla ja niinpä kysyisin niin kuin Luther Vähäkatekismuksessa, että mitä se on. Minkälaista toimintaa se käytännössä tarkoittaa? Turun hiippakuntavaltuuston jäsenet tutkivat itse aktiivisesti seurakuntaan muuttavien vastaanottamista. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Olisiko meille kaikille jotain oppia näistä? Tampereen hiippakunta ja seurakuntayhtymä tekivät yhteisen matkan Manchesteriin hiippakuntaan. Matka oli varmasti antoisa maallikkotoimintaakin ajatellen, perustuuhan anglikaanikirkon toiminta suuressa määrin nimen omaan maallikkojen varaan. Mikkelin hiippakunta on ryhtynyt pitkäjänteisesti merkittäviin käytännön toimenpiteisiin maallikkotyön kehittämisessä. Vuonna 2004 perustettiin maallikkotoiminnan työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin pohtia maallikkoutta, kartoittaa maallikkotoiminnan kehitystarpeita, sekä esittää toimenpiteitä maallikkotoiminnan kehittämiseksi. 2005 valittiin maallikkotoiminnan pilottiseurakunniksi viisi seurakuntaa, joiden kanssa kehitetään erityyppisiin seurakuntiin soveltuvia maallikko- ja vapaaehtoistoiminnan muotoja. Tänä vuonna työryhmä on antanut tuomiokapitulille loppuraportin, mikä kirjasena nimeltä Maallikko on toimitettu kaikille hiippakunnan seurakunnille.

Vuonna 2005 toimintakertomuksesta käy selville, että Kirkkohallitus ja hiippakunnat ovat tehneet hyvää työtä myös maallikkosaralla. Tässä kirkon toimintojen painiottelussa tekisi mieli kysyä, niin kuin Tuomas kysyi Timolta Seitsemässä veljeksessä Juhanin ja Timon painiottelussa, että onkos vara parantaa? Ja tässäpä sitten odotamme, että saman vastauksen saamme maallikkotyön tulevaisuudesta Kirkkohallitukselta sekä kaikilta hiippakunnilta ja seurakunnilta.

On syytä muistaa, että teologiselta kannalta maallikoiksi nimetyt eivät ole maallikoita omassa elämänpiirissään. Varttuneemmilla on omassa ammatissaan vahva tieto ja taito, sekä elämänkokemus. Nuoret taas tuntevat nuorten maailman ja voivat tuoda sen esille. Kirkon on oman tulevaisuutensa vuoksi otettava maallikot ja heidän panoksensa kirkon hyväksi aidosti tosissaan. Kirkolla on nyt maallikkojen suhteen etsikkoaika. Eli Jesajaa vapaasti soveltaen, etsikää maallikkoja, niin kauan kuin heitä löytää voidaan. Huutakaa heitä avuksi, kun heitä vielä läsnä on.


Paluu