Puheenvuoro



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä toukokuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Sitten on kaksi kysymystä, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä. Sopinee, että vastaan niihin yhdellä kertaa ja luen molemmat tässä aluksi. Ensinnäkin edustaja Aula on kysynyt seuraavaa: Kirkolliskokous päätti 6.11.2009 antaa kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella esitys kirkon lainsäädännön muuttamiseksi siten, että siinä otetaan huomioon lapsivaikutusten arviointi kirkon toiminnassa ja hallinnossa ja laatia käytännön ohjeet lapsivaikutusten arvioimiseksi seurakuntatoiminnassa ja hallinnossa. Sen lisäksi kirkolliskokous lähetti myös nuorten osallisuuden vahvistamista koskevan asian kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten. Kirkkohallituksen virastokollegio asetti 11.2.2010 työryhmän valmistelemaan lapsivaikutusten arviointia ja nuorten osallisuuden vahvistamista kirkossamme 28.2.2011 mennessä. Kysyn, missä vaiheessa työryhmän työ on nyt toukokuussa 2012 ja miten lasten ja nuorten osallisuutta sekä kirkon päätösten lapsivaikutusten arviointia vahvistavan aloitteen toimeenpano kirkkohallituksessa käytännössä etenee? Edustaja Korolainen-Virkajärvi on jättänyt seuraavan kysymyksen: Edellinen kirkolliskokous on hyväksynyt kaksi erinomaista aloitetta nuorten ja lasten aseman vahvistamisesta kirkossa. Toinen käsittelee lapsen oikeuksien vahvistamista ja lapsivaikutusten arviointia kirkossamme, toinen taas nuorten osallisuuden vahvistamista. Kysyisin, miten näiden aloitteiden linjaamia toimenpiteitä on edistetty kirkkohallituksessa ja koska tämä kirkolliskokous saa eteensä jotain konkreettista käsiteltävää näiden osalta?

Kysymyksissä mainittu työryhmä, joka itse asiassa on toiminut kahteen jaostoon jakautuneena, on siis jättänyt raporttinsa jo viime vuonna. Tuon työryhmän työtä on esitelty kirkkohallituksen täysistunnolle, joka ei kuitenkaan pitänyt siinä esitettyjä ratkaisuja käytännössä mahdollisina toteuttaa. Sen jälkeen valmistelua on jatkettu virkamiestyönä. Ongelmallista oli, että työryhmätyöskentelyn pohjalta ei ole kyetty sovittamaan yhteen aloitteessa alunperin esitettyjä toiveita yhtäältä käytännöllisestä ohjeistuksesta arjen työn tueksi ja toisaalta kirkolliseen lainsäädäntöön laadittavasta säädöstöstä. Toiminnallisen osaston työntekijät ovat yhteistyössä hallinto-osaston kanssa tehneet työtä, koska tässä tarvitaan sekä juridista että toiminnallista asiantuntemusta. Tämä sama ongelma koskee sekä lapsivaikutusten arviointia että nuorten osallisuuden vahvistamista. Nuorten osallisuuden vahvistamista selvittäneen muistion mukaan ongelmaksi nousee yhtäältä spontaani nuorten toiminnan siis alhaalta nousevan kansalaisaktiivisuuden liittäminen kirkon hallintojärjestelmään. Kysymys, jota olemme pohtineet, on missä määrin aloitteen tarkoituksen voidaan katsoa toteutuvan niin, että seurakuntien käyttöön luodaan joustavia yhteistyörakenteita, vaikka varsinaista hallintojärjestelmää ei luotaisikaan tai nykyistä muutettaisi. On myös tarkkaan mietittävä, onko aloitteen tavoitteeseen pääsemiseksi viisainta rakentaa kokonaan uusia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toteutuvia rakenteita. Vai pitäisikö toimia perinteisen hallinnollisen mallin mukaan, kuten aloitteen äärellä myös voisi tehdä. Tämän nuorten osallisuuden vahvistamista koskevan aloitteen taustallahan on ollut Porvoon hiippakunnan Ungdomens Kyrkodagar -instituutio. Vierailin itse tammikuussa UK:ssa ja arvelen, että tältä pohjalta voidaan kyllä edetä. Asia vaatii kuitenkin edelleen valmistelua ja ennen kaikkea toiminnan ja hallinnon näkökulmien yhteensovittamista.

Lapsivaikutusten arvionnin osalta on todettava, että vaikka säädösvalmistelu on osoittautunut arvioitua hankalammaksi, asiat ovat sinänsä edenneet myönteiseen ja hyvään suuntaan. Kirkon nuorisotyöjärjestöjen yhteistyönä, jota koordinoi Poikien ja tyttöjen keskus, ja jossa siis kirkkohallitus on myös ollut mukana, seurakuntien käyttöön on toimitettu materiaalia, joka jo nyt tukee lasten huomioon ottamista seurakuntatoiminnassa. Tuon näyn ja kuulun -hankkeen myötä on luotu nettisivusto. Kehottaisinkin kaikkia käymään vilkaisemassa, nimi on helppo muistaa, www.lapsivaikutukset.fi. Siellä kerrotaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla yksittäisissä seurakunnissa voidaan lapsivaikutusten seurantaa ja huomioon ottamista edistää. Jo yli 90 seurakuntaa tai seurakuntayhtymää on nimennyt lapsiasiainhenkilön, jonka tehtävänä on pitää huolta lasten etujen ja näkökantojen huomioimisesta kaikessa toiminnassa. Näille seurakuntien lapsiasiain henkilöille on järjestetty jo koulutuksia ja kokoontumisia. Seuraava laajempi seminaari on tulevana syksynä, muistaakseni lokakuussa. Näistä löytyy myös tuolta lapsivaikutukset -nettisivulta päivämääriä ja tarkempaa tietoa.

Lisäksi kirkkohallituksen toiminnallisen osaston uudistuksessa on kuluneen talven aikana perustettu osastoon uusi lapsiasiain koordinaattorin virka. Kyseessä on niin sanotun senioriasiantuntijan tehtävä, jota hoitaa lasten oikeuksien parissa jo aiemmin työtä tehnyt Marja-Leena Toivanen. Tehtäväkenttä täsmentyy hankkeen etenemisen myötä, mutta keskeistä siinä tulee olemaan seurakunnassa toimivien lapsiasiainhenkilöiden työn tukeminen ja vastaavalla tavalla toiminen myös kirkkohallituksessa toiminnallisella osastolla lapsiasiainhenkilönä. Marja-Leena Toivanen on muuten täällä saapuvilla kirkolliskokouksessa, ja varmaan tämän jälkeen tuolla aulatiloissa jututettavissa.

Arvoisat edustajat. Sekä nuorten osallisuuden vahvistaminen että lapsivaikutusten arviointi ovat viipyneet valmistelussa jo kauan, vuosia. Tänä aikana myös taloudellinen tilanne on seurakunnissa siinä määrin muuttunut, että mielestäni painoa on pantava aiottua enemmän uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Ei ole mielekästä rakentaa kumpaankaan osahankkeeseen liittyen niin hallinnollisesti raskasta järjestelmää, että sen toteuttaminen ei ole käytännössä mahdollista. Tällä hetkellä lapsivaikutusten arviointihankkeessa on jossain mielessä palattu, jos ei ihan lähtöruutuun, niin kuitenkin perusselvityksiin. Asiat ovat nimittäin edistyneet ja muuttuneet myös yhteistyökumppanien taholla ja muualla yhteiskunnassa. Marja-Leena Toivanen on paraikaa laatimassa perusselvitystä jatkotyön pohjaksi. Keskeistä selvityksessä on ottaa huomioon myös naapurimaassamme Ruotsissa asiasta saadut kokemukset ja siellä käsittääkseni kirkolliskokouksessa käsittelyssä olevat tähän liittyvät päätökset. Nuorten osallisuushankkeen kohdalla jatketaan valmistelua edelleen. Tavoitteena on pohtia tarkkaan, mitä asioista on mielekästä säätää kirkollisessa lainsäädännössä, mistä asioista seurakunnille menevät toiminnallinen ohjeistus olisi taas tehokkaampi tapa edistää alkuperäisen aloitteen tarkoitusta.


Paluu