Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2011 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2011 - 2013 (Kirkkohallituksen esitys 8/2010)

Täysistunto:
Maanantaina 8 päivänä marraskuuta 2010 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille perinteiseen tapaan toiminta- ja taloussuunnitelman. Katsotaan ensin seurakuntien taloutta vuonna 2009, lyhyesti toiminta- ja taloussuunnitelma, niin ikään hyvin lyhyesti HeTan valmistelun eteneminen ja lopuksi jäsenten vähenemisen vaikutus kirkon talouteen. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 1.)

Ensin päivitetyt luvut tästä jo hyvin tutuksi käyneestä piirroksesta, joka kuvaa kirkon suljettua taloutta - tällä kertaa vuonna 2009. Suluissa ovat vuoden 2008 luvut. Seurakunta, iso neliö tuossa keskellä, on perusyksikkömme. Vuonna 2009 oli 323 seurakuntataloutta. Kirkollisverotulot ovat edelleen pääasiallinen tulonlähde. Vuonna 2009 kirkollisverotulokertymä oli suurin piirtein samansuuruinen kuin vuonna 2008. Sen sijaan yhteisöveron tuotossa tapahtui taantuman vuoksi huomattava lasku. Seurakunnalle verotuloista jäi vuonna 2009 78 %. Verotuloista 22 % ohjautui Kirkon keskusrahastolle, lähinnä eläkelaitokseemme. Se, mitä tästä erityisesti kannattaa tarkkailla, on: hautaustoimen, kirkonkirjojenpidon ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten korjauksiin käytetyt rahat. Hyvin nopeasti huomaa, että vuonna 2009 osuus yhteisöveron tuotosta ei riittänyt edes hautatoimen kustannuksiin. Siinä oli noin 12 miljoonan euron vaje. Kirkon keskusrahaston osalta huomattavaa on tietysti se, että eläkelaitoksemme rahoittaminen käy vuosi vuodelta yhä haasteellisemmaksi johtuen siitä, että eläkeläisten määrä kasvaa varsin huimasti ja eläkevakuutettujen määrä on jonkun verran laskussa. Eläkeläiset eivät onneksi kaikki ole sellaisia, jotka olisivat tehneet pitkän työuran kirkossa, vaan eläkeläisissä on mukana ns. "piipahtajia", jotka ovat jonkun pienen osan työurastaan tehneet töitä kirkossa. Mutta yhtä kaikki, heidät lasketaan eläkeläisiksi. Haastetta tältä osin tulee jatkossa olemaan.

Vielä muutama muu havainto vuodesta 2009. Tärkein havainto on, että toimintakulut ja henkilöstökulut seurakunnissa kasvoivat. Eivät kovin paljon (vajaa 3 %), mutta verotulot toisaalta laskivat parisen prosenttia. Lopputuloksena on, että vuosikate ja tilikauden tulos alenivat aika reippaasti. Verotulopilarit vuonna 2004–2010 näyttävät siltä, että vuoteen 2008 saakka verotulot nousivat vielä varsin hyvin. 2009 on 2,1 %:n alenema. Arvio vuodelle 2010 on tällä hetkellä se, että tulemme todennäköisesti pääsemään suurin piirtein samaan kuin viime vuonna. Kirkollisverotuloihin odotetaan pientä alenemaa, mutta toisaalta yhteisöverotulojen arvioidaan nousevan yli 10 %, joten se kompensoi kirkollisverotulon aleneman. Seurakuntien vuosikatteen ja tilikausien tuloksien suunta on valitettavasti heikkenevä. Vuosikate on itse asiassa 2000-luvun alhaisimmalla tasolla, tilikauden tulos toiseksi alhaisimmalla. Vuoden 2002 raju pudotus tilikauden tuloksessa johtuu siitä, että vuosi 2002 oli juuri se vuosi, jolloin tehtiin erittäin suuria alaskirjauksia sijoitustoiminnassa. Se selittää nimenomaan tuota isoa pudotusta vuodesta 2001 vuoteen 2002.

Negatiivisten seurakuntien lukumäärä on niin ikään valitettavasti kasvussa. Itse asiassa puolet seurakuntatalouksista tekivät miinusmerkkisen tuloksen ja lähes kolmanneksella oli myös vuosikate miinusmerkkinen. Kuvasta "Osuus yhteisöveron tuotosta verrattuna yhteiskunnallisiin tehtäviin" näemme selkeästi mitä tarkoittaa, kun korvaus tulee varsin suhdanneherkässä muodossa - eli se on sidottu yhteisöveron tuottoon. Silloin kun valitaan tällainen korvausmuoto, hyväksytään samalla, että tulomuoto tuottaa hyvinkin erilaisia tuottoja eri vuosina. Kuten jo ensimmäisen kuvan kohdalla totesin, 2009 yhteisövero-osuus ei riittänyt edes hautaustoimen kustannuksiin. Tässä on jo arvioitu 2010 yhteisöveron tuotto, jonka olettaisin olevan noin 105 miljoonaa euroa. Jos hautaustoimen kustannukset pysyvät suurin piirtein viime vuoden tasolla, voisi tästä päätellä, että yhteisöveron osuus nippanappa riittäisi tänä vuonna hautaustoimen kustannuksiin.

Sitten varsinaiseen päivän pääaiheeseen, eli Kirkon keskusrahaston talousarvioon ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Kirkkohallituksen täysistunnon tekemän päätöksen mukaisesti talousarvion rakennetta on hieman muutettu ja pyritty entistä selkeämpään esitystapaan. Eli eläkelaitos on selkeämmin eriytetty keskusrahaston toiminnasta kuin mitä aiemmin. Nyt esillä olevassa kirjassa on kirkon eläkelaitos omana osanaan ja kirkon yhteinen toiminta omana osanaan. Vuoden päästä, kun henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus käynnistää toimintansa, talousarvioon tulee myös kolmas osa, nimeltä henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus. Kirkon yhteinen toiminta pitää sisällään Kirkkohallituksen, hiippakunnallisen toiminnan ja avustukset. Nämä kolme osa-aluetta ovat hyvin selkeästi erilaisia. Eläkelaitoshan rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla ja sijoitustoiminnan tuotoilla, kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakunnilta perittävillä seurakuntamaksutuloilla ja palvelukeskus tullaan rahoittamaan asiakkailta perittävillä palvelumaksuilla. Eli Kirkon keskusrahastoa voidaan pitää eräänlaisena konsernina joka tuottaa kolmentyyppisiä palveluja.

Ensin selkeästi haasteellisin osa eli Kirkon eläkelaitos. Ensi vuonna eläkemenomme tulevat olemaan noin 153 miljoonaa euroa. Vanhuuseläke on ollut jo pitkään ja tulee aina olemaan eläkelaitoksen päätuote, sen osuus kasvaa vuosi vuodelta. Näillä muilla siivuilla ei tässä kokonaisuudessa ole juurikaan merkitystä. Työkyvyttömyyseläkemenot ovat meillä pysyneet varsin hyvin kurissa, toisin kuin ehkä muissa eläkelaitoksissa. Eläkemenojen arvioidaan kaiken kaikkiaan kasvavan noin 6-7 % vuodessa. Voimassa olevan eläkemenoennusteen perusteella tiedetään, että erityisesti vanhuuseläkemenot kasvavat 10 miljoonaa euroa vuodessa. Eläkemaksutulot näyttäisivät riittävän eläkemenoihin vuoteen 2013 saakka. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2013 eläkkeitä ruvettaisiin rahoittamaan joiltain osin sijoitustoiminnan tuotoilla. Tämä talousarvioesitys sisältää jo ennakkovaroituksen siitä, että työnantajan eläkemaksua esitetään nostettavaksi vuonna 2012 noin 27 %:sta noin 28 %:iin.

Suuri muutos, mitä vuosien aikana on valmisteltu ja osin toteutettu, tulee lopullisesti päätökseen vuoden 2012 alussa, kun eläkepäätöstuotanto siirtyy kokonaan Kuntien eläkevakuutuksen vastuulle. Integraatiota on tosiaan valmisteltu jo vuosia. Tällä hetkellä meillä on enää 6 henkilöä omassa eläkelaitoksessamme ja he työskentelevät Kuntien eläkevakuutuksen tiloissa osana Kevan organisaatiota. Ensi vuoden suurin haaste on oman eläketietojärjestelmämme tietojen konversio Kevan tietojärjestelmään, tämä työ on osin aloitettu jo tänä vuonna. Oman järjestelmämme ylläpito minimoidaan vuonna 2011. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja laatua, selviytyä ratkaisuista nopeammin ja tietysti saada aikaan säästöjä erityisesti tietojärjestelmäkuluissa. Te, jotka olette olleet täällä 2000-luvun alkupuolella, muistatte hyvin sen tuskan, minkä varsin huikeat eläketietojärjestelmän kustannukset meille vuosittain aiheuttivat. Se vaihe on nyt onneksi historiaa. Eläkerahaston koko lokakuussa 2010 oli noin 916 miljoonaa euroa. Mielenkiintoisena havaintona on keltainen pylväs tuolla sivussa. Se kuvaa seurakuntien yhteenlaskettuja rahavaroja vuonna 2009 - rahat ja likvidi sijoitusomaisuus. Seurakuntien taseissa oleva 748 miljoonaa euroa on kyllä hyvin merkittävä määrä - tietysti varsin epätasaisesti jakautuneena. Tässä vaiheessa on pakko näyttää eläkelaitosten tuottovertailu syyskuun 2010 loppuun mennessä. Tässä on kuvattu alkuvuoden tuotot ja kuten huomaatte, Kirkon eläkelaitos tekee edelleen parasta tulosta eläkelaitosten joukossa. Nyt täytyy muistaa, että tämä joukko ei ole täysin vertailukelpoinen. Ainoastaan Kevaa, Valtion eläkerahastoa ja kirkkoa voi verrata toisiinsa, koska meillä on samanlainen vapaus sijoitustoiminnassa. Kun puhutaan Etera-Tapiola -välisestä ryhmästä, puhutaan TyEL-puolen eläketoimijoista, joiden sijoitustoimintaa säätelevät vakavaraisuussäännökset ja ne rajoittavat vapautta liikkua sijoitusmarkkinoilla. Mutta Keva, VER ja kirkko ovat yhteismitallisia.

Seuraavaksi kirkon yhteinen toiminta, eli Kirkkohallitus, hiippakunnallinen toiminta ja avustukset. Kirkkohallituksen täysistunto asetti huhtikuussa kehykset pääosin voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Eli kehyksen mukaan vuosi 2011 on 0 %, vuosi 2012 -2 % ja vuosi 2013 olisi +2 %. Tällä hetkellä tiedämme ensinnäkin sen, että tämä nykyinen vuosi, jonka mukaan vuoden 2012 maksut tulevat, ei ole niin huono, kuin mitä tätä laatiessa vielä oletettiin. Eli saattaa olla, että kehys on hieman parempi kuin -2 %. Toisaalta vuosi 2013, jolloin tulot tulevat vuoden 2011 perusteella, tulee kohtuullisen voimakkaan jäsenten vähenemisen vuoksi olemaan heikompi vuosi kuin mitä tässä on oletettu. Sitä katsotaan sitten, kun aika on. Nämä paljon puhutut strategiset hankkeet rahoitetaan osin ylijäämää käyttäen, joka tällä hetkellä on 43 miljoonaa euroa.

Olennaiset esitykset ensi vuodelle: perusmaksu on edelleen 8,2 %. Strategisten hankkeiden hintalappu käyttötalouspuolella on noin 5,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on 3,4 miljoonaa euroa miinuksella. Toisaalta vuosikatteemme on 800 000 euroa, eli siitä voidaan päätellä, että tulorahoituksemme riittää kyllä näiden hankkeiden käyttötalousmenoihin, mutta investoinnit täytyy rahoittaa ylijäämää käyttäen. Käyttötalousosa vuosina 2009–2013, pitäen sisällään avustukset, hiippakunnallisen toiminnan ja Kirkkohallituksen, on yhteen laskien aleneva. Eli muutos on koko tämän suunnitelmakauden ajan miinusmerkkinen. Tietenkin tavoitteena on, että käyttötalousosa saadaan vähitellen pienemmäksi. Kirkkohallituksen osalta oikeastaan ainoa merkittävä asia on nämä strategiset hankkeet, joita tässä on yritetty tarkastella vähän pidemmällä aikavälillä. Tarkasteluaika on vuodet 2006–2013. KITKE, TYP, IT-alueet (ja muut siihen liittyvät sidoshankkeet), ovat yhteensä 21 miljoonaa euroa. Hengellinen elämä verkossa 7,3 miljoonaa euroa, HeTa 4,1 miljoonaa euroa. Muut, (rakennemuutoksen tukeminen, strategian jalkauttaminen, seurakuntavaalit kerran neljässä vuodessa, kodifiointi) ovat yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Yhteensä panostetaan noin 37 miljoonaa euroa merkittäviin hankkeisiimme. Hiippakunnallisen toiminnan osalta ei oikeastaan ole erityisiä havaintoja. On kaksi pientä uutta hanketta, eli projekti kirkon koulutusalojen harjoittelun yhteisten palauteseminaarien kehittämiseksi sekä orientaatiokoulutus diakoninvirkaan vihittäville sekä nuorisotyönohjaajille ja kanttorin virkaan valmistuville. Avustuksista tärkein seurattava on tietysti, miten seurakunta-avustusten määrä kehittyy. Tämänhän te jo muistattekin, että huippuvuodesta 2002, jolloin avustuksiin myönnettiin lähes 18 miljoonaa euroa, olemme päässeet tasolle noin 8 miljoonaa euroa. Se tulee todennäköisesti olemaan jatkossakin myönnettyjen avustusten taso. Tämän vuoden talousarvioon tuli ainoastaan kolme uutta avustushakemusta: Pyhän Henrikin katedraalin katon korjaamiseen, Tahkon kappelitoiminnan tukemiseen ja Helsingin juutalaisen seurakunnan hautaustoiminnan ylläpitoon. Varsin kalsea ja tiukka linja jatkuu edelleen, eli esitys näihin kaikkiin on 0 euroa sillä perusteella, että kirkkolain 22 luvun 6 §:n mukaan keskusrahaston varoja käytetään kirkon yhteisten tehtävien hoitamiseen ja tässä olemme tulkinneet sanan "kirkko" tarkoittavan "meidän kirkko". Tahkon kappelitoiminnan osalta on todettu, että tähän on myönnetty jo avustusta aikaisempina vuosina. Muuta ajankohtaista on tavoite ottaa työasemapohjainen neuvottelujärjestelmä käyttöön. Se on ollut koekäytössä tänä syksynä ja tavoitteena on laajentaa sitä alkuvuodesta. On välttämätöntä säästää matkakuluissa ja -ajassa, sekä tietysti kantaa ympäristövastuuta tätä kautta. Matkakulut vuonna 2009 olivat yli 2 miljoonaa euroa. Investointiosassa ei sinänsä ole mitään merkittävää. Tietojärjestelmäinvestoinnit ovat varsin suuret, Kirjurin ja TYPin osuus on 2,7 miljoona ja HeTan 2,2 miljoonaa euroa.

Tässä seuraavassa kuvassa yritän valottaa sitä, mikä olisi Kirkon keskusrahaston taloudellinen asema ilman huomattavaa panostusta strategisiin hankkeisiin. Tässä on kaksi saraketta: hankkeiden kanssa tai ilman hankkeita. Kun nyt vuosikate hankkeiden kera on 800 000 euroa, ilman näitä hankkeita se olisi 6 miljoonaa euroa. Investoinnit hankkeiden kera ovat 7,1 miljoonaa, ilman hankkeita 2,1 miljoonaa euroa. Tulorahoitus hankkeiden kera on selkeästi heikko. Se on ollut heikko menneinä vuosina ja se tulee olemaan heikko muutamina seuraavina vuosina. Sitähän mitataan vuosikate % poistoista -mittarilla. Se on tällä hetkellä todellakin vain 19 %. Mutta ilman näitä hankkeita tulorahoitus olisi enemmän kuin tasapainossa, koska mittari vuosikate % poistoista olisi peräti 400 %. Eli toivoa on, että siinä vaiheessa kun nämä hankkeet saadaan kunnialla päätökseen ja osin siirrettyä osaksi perustoimintaa, meillä on mahdollista taas päästä tasapainoiseen talouteen. Seurakuntamaksujen taso on niin ikään ollut aleneva vuodesta 2002 alkaen. Tavoitteena on kaikin keinoin pitää se 8,2 %:n tasolla.

Ja nyt ihan lyhyt kuvaus HeTan valmistelun etenemisestä. HeTan valmistelu on organisointu siten, että kirkkohallituksen täysistunto johtaa palvelukeskuksen perustamista ja jatkossa myös toimintaa. HeTaa suunnittelee on johtoryhmä, joka valmistelee yksityiskohtaisen palvelukeskussuunnitelman ja johtaa tiiviisti muiden alatyöryhmien työskentelyä. "IT-työryhmä" valmistelee IT-hankintaa, "pilotointi- ja toimipistetyöryhmä" rakentaa pilotointikokonaisuuden ja valmistelee toimipaikkaehdotukset. "Siirtymisen suunnittelu" valmistelee koulutus, rekrytointi ja seurakuntien siirtymisjärjestykseen liittyvät kysymykset sekä "juridiikkatyöryhmä" vastaa palvelusopimuspohjien valmistelusta. Kirkkohallituksen täysistuntoon on aikataulutettu HeTaan liittyvät päätökset seuraavasti: johtajan, tietohallintopäällikön ja henkilöstöpäällikön virat on perustettu 19. lokakuuta. Virkoja ei ole vielä pantu auki, koska virkojen aukipano liittyy 14. joulukuuta tehtävään päätökseen ensimmäisen toimipisteen sijainnista. Johtokolmikko tulee työskentelemään ensimmäisessä toimipisteessä. Johtokolmikko ei siis työskentele Katajanokalla. Vasta sen jälkeen kun tiedetään, missä toimipiste sijaitsee, voidaan käynnistää henkilöiden haku. Ennen tätä toimipistekysymystä täysistunto hyväksyy viestintä- ja täytäntöönpanosuunnitelman etenemissuunnitelmat. Samalla kun ensimmäisen toimipisteen sijaintipaikka valitaan, valitaan samalla pilotointiseurakunnat. Pilotointiseurakuntien valinnassa joudutaan valitettavasti käyttämään karsintaa, koska yli 50 seurakuntataloutta on ilmoittautunut halukkaaksi pilotoimaan. Seurakuntien todennäköinen lukumäärä tulee olemaan noin 15 ja mukana tulee olemaan erikokoisia seurakuntia eri puolilta Suomea. Samalla voimme testata myös etätyöskentelyn onnistumista. Myös ruotsinkielisen toimipisteen sijainti vahvistetaan 14. joulukuuta ja toivomme, että Porvoon tuomiokapituli on siihen mennessä päättänyt, mihin tämä monitoimipiste tulee. Tammi-helmikuussa valitaan palvelukeskuksen johtaja ja helmi-maaliskuussa määritellään seuraavien toimipisteiden sijainti. Tällä hetkellä ajatuksena on, että talvella määriteltäisiin kaksi toimipistettä lisää. Silloin meillä olisi ruotsinkielinen monitoimipiste, ensimmäinen pilotointipiste ja lisäksi tietäisimme, missä kaksi seuraavaa toimipistettä tulevat sijaitsemaan. Täytäntöönpanosuunnitelma hyväksytään keväällä, samoin päätetään ensimmäisten asiakkaiden ottamisesta vuoden 2012 alussa - tietenkin oletetaan, että nämä ensimmäiset asiakkaat olisivat niitä, jotka ovat jo pilotoineet palvelua. IT-hankinnan aikataulu on seuraava: Hankinta toteutetaan neuvottelumenettelyllä. Hankintailmoitus HILMAan laitetaan viikolla 46, päätös mukaan otettavista ohjelmatoimittajista tehdään joulukuussa. Tavoitteena on tehdä hankintapäätös kevään 2011 aikana.

Lopuksi tästä varsin akuutista aiheesta, eli jäsenten vähenemisen vaikutuksesta kirkon talouteen. Tähän kysymykseen on mahdotonta antaa oikeaa vastausta, koska pitäisi tietää, minkätyyppiset jäsenet ovat eronneet. Tässä on lähdetty, että jäsen maksoi keskimäärin vuonna 2009 201 euroa kirkollisveroa. Tämä haaleampi pylväs kuvaa nettovähennystä jäsenistössä vuositasolla. Yhteensä kuvaa vuosien 2003-2010 yhteenlaskettua vähenemistä. Niin järkyttävää kuin se onkin, nettovähennys on noin 250 000 jäsentä alkaen vuodesta 2003. Vaikutus verotuloihin on kumulatiivinen, eli aina seuraavana vuonna on vähennyksessä mukana edellisten vuosien saamatta jääneet verotulot. Jos laskemme 250 000 jäsentä ja kumulatiivisesti 201 euroa/jäsen, pääsemme noin 180 miljoonan euron kumulatiiviseen saamatta jääneiden verotulojen määrään. Tätä on helpompi hahmottaa ajattelemalla vain yhtä vuotta, jolloin on 250 000 jäsentä vähemmän ja siten 50 miljoonaa euroa vähemmän kirkollisverotuloja kuin mitä olisi, jos nämä henkilöt olisivat vielä jäseniä. Tuossa toisessa sarakkeessa on kuvattu lokakuun 2010 jäsenten eroamisten aiheuttamaa vaikutusta. Eli 50 miljoonaa euroa (250 000 jäsentä) on 6 % vuoden kirkollisverotuloista. 10 miljoonaa euroa (lokakuun 2010 vaikutus) on 1,2 %. Ehkä tämä konkretisoituu sillä, kuinka monta henkilöä tällä summalla voitaisiin palkata. Tässä on pohjana keskimääräinen palkkasumma, eli 50 miljoonaa euroa vastaa noin 1 000 henkilöä, 10 miljoonaa euroa on noin 200 henkilöä. Kolmantena katsotaan, paljonko pitäisi keskimääräisen veroprosentin nousta, jotta verotulokertymä nousisi entiselle tasolle. 50 miljoonan euron vajeen kattamiseen nykyisen keskimääräisen 1,33 veroprosentin tulisi nousta 1,41 % tasolle. Tarkastelussa ei ole mukana se, että jos veroprosentti nousee, kiihtyy jäsenten väheneminen. Tämä on puhtaasti laskennallinen malli. 10 miljoonan euron osalta 1,33 %:n pitäisi olla 1,35 %. Jos tilanne jatkuu, haasteita tietysti on joka tasolla. Yksi aivan erityinen haaste on eläkelaitoksemme rahoituksen turvaaminen. Jo nyt teidän kaikkien kannattaa varautua siihen, että eläkerahaston kartuttamista on pikaisesti tehostettava. Tämä on kysymys, johon joudumme palaamaan toukokuussa sen jälkeen, kun uusi eläkemenoennuste on valmistunut joulukuun lopussa. Siinä on useilla eri skenaarioilla arvioitu henkilöstömäärän kehitystä niinkin pitkälle kuin vuoteen 2075 saakka. Sen perusteella joudumme toukokuussa miettimään, mitä toimenpiteitä on mahdollista tehdä rahaston kartuttamiseksi ja tästä haasteesta selviämiseksi. Tässä oli paljon asiaa kohtuullisen tiivistetysti. Kiitos.


Paluu