Puheenvuoro



Repo Matti, piispa

Otsikko:
Muiden kristillisten kirkkojen jäsenten ehtoolliseen osallistumista koskevan säännöksen lisääminen kirkkojärjestyksen 2 lukuun, perustevaliokunnan mietintö 1/2016 piispainkokouksen esityksestä 2/2016 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
perjantaina 11 päivänä marraskuuta 2016 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kokousedustajat. Piispainkokoukselle on viimeisten kymmenen vuoden aikana jätetty kaksi aloitetta, joilla on tähdätty muiden kirkkojen jäsenten mahdollisuuteen osallistua kirkkomme ehtoolliseen sekä mahdollisuuteen kutsua päiväjumalanpalvelukseen vieraileva saarnaaja toisesta kirkosta. Nämä aloitteet ovat tulleet Porvoon hiippakunnasta, mutta niiden mukaisia tarpeita esiintyy muidenkin hiippakuntien alueilla. Porvoon aloitteissa on toivottu pohjoismaisten sisarkirkkojen tapaista avointa ehtoollispöytää, jolle kutsuttaisiin kaikkia kastettuja ja omassa kirkossaan ehtoolliseen oikeutettuja. Piispainkokous puolestaan on painottanut kirkkomme ekumeenista linjaa, jossa ehtoollisyhteyttä muiden kirkkojen kanssa on tavoiteltu neuvottelukumppani kerrallaan, pyrkien riittävään opilliseen yksimielisyyteen ja siitä seuraavaan kirkkojen väliseen sopimukseen. Ajatuksena on ollut, että kukin kristitty kuuluu aina omaan yhteisöönsä, tunnustaa kristillistä uskoa yhdessä sen kanssa ja on osa sen opin ja liturgian mukaista ehtoollista viettävää seurakuntaa. Siksi piispainkokous ei kummallakaan kerralla ole lähtenyt aloitteen mukaiseen kutsuun. Tällä kertaa piispankokous lähti kuitenkin aloitteen suuntaan, mutta valitsi yksilöidymmän linjan. Esityksen mukaan se tarvitsee kirkkojärjestykseen kirjatun valtuutuksen määrätä, millä edellytyksillä muiden kirkkojen jäsenet voivat yksittäistapauksissa osallistua kirkkomme ehtoolliseen. Perustevaliokunta pitää mahdollisena piispainkokouksen tapaa erottaa toisistaan ehtoollisvieraanvaraisuus ja ehtoollisyhteys. Jälkimmäinen edellyttää kirkkojen välistä sopimusta, jollainen voidaan saavuttaa ekumeenisten oppikeskustelujen avulla. Ensin mainittu puolestaan nähdään ennakoivana merkkinä yhteydestä, jota tavoitellaan, mutta jota ei vielä ole saavutettu. Perustevaliokunta katsoo piispainkokouksen tavoin, että toisen kirkon jäsen, joka tahtoo osallistua luterilaiseen ehtoollisen viettoon, asiallisesti ottaen messuun osallistuessaan yhtyy luterilaiseen ehtoolliskäsitykseen. Vierailijalta voidaan odottaa, että hän ehtoollismessussa uskontunnustukseen yhtyessään sekä ehtoollisrukoukseen oman aamenensa lausuessaan implisiittisesti yhtyy luterilaiseen käsitykseen. Näin ymmärrettynä toisen kirkon kristitty tulee oman kirkkonsa opin piiristä, mutta meillä hän liittyy uskossaan luterilaiseen oppiin. Perustevaliokunta yhtyy myös piispainkokouksen näkemykseen ehtoollisopetuksen tarpeellisuudesta, jotta niin omat seurakuntalaiset kuin vierailijat ymmärtävät nauttivansa todellisesti Kristuksen ruumiin ja veren. Seurakunnissa on syytä sopivin tavoin pitää esillä luterilaista ehtoollisoppia. Valiokunnan mukaan oppia ei kuitenkaan ole tarpeen joka messussa toistaa sen lisäksi, mitä jumalanpalveluksessa jo tulee ilmi rukousten, ripin, lukukappaleiden, saarnan, uskontunnustuksen, virsien ja ehtoollisrukouksen myötä. Ehtoollisvieraanvaraisuudesta ei muodostu rajoittamatta avointa ehtoollispöytää, eikä se myöskään turhenna ekumeenisia oppikeskusteluja. Ehtoollisvieraanvaraisuus esitetyllä tavalla on tapauskohtaista ja se perustuu pastoraaliseen harkintaan. Sillä voidaan palvella esimerkiksi pariskuntia, joissa puolisot kuuluvat eri kirkkoihin. Valiokunnan mukaan sitä voi soveltaa myös satunnaisissa tilanteissa, joissa jumalanpalveluksen erilaisissa palvelutehtävissä on toisen kirkon kristittyjä. Vierailun muuttuessa säännölliseksi voidaan odottaa, että henkilö ajan mittaan liittyy kirkkomme jäseneksi. Perustevaliokunta puoltaa piispainkokouksen esitystä. Kirkkojärjestykseen lisättävällä säädöksellä delegoidaan piispainkokoukselle päätösvalta määrätä ehtoollisvieraanvaraisuuden edellytyksistä yksittäistapauksissa. Valiokunta kuitenkin katsoo, että ehtoollisvieraan tulee olla kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tästä syystä valiokunta on lisännyt piispainkokouksen ehdottamaan kirkkojärjestyksen kohtaan tarkennuksen "kastettu jäsen".



Paluu