Puheenvuoro



Jalava Markku, edustaja

Otsikko:
Viestintästrategian laatiminen (Edustaja-aloite 1/2013)

Täysistunto:
Maanantaina 13 päivänä toukokuuta 2013 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät edustajat. On erinomainen asia, että viestinnästä keskustellaan ja tehdään aloitteitakin. Oli aika ja se ei ole kovin kaukana, jolloin seurakuntiin perustettiin tiedottajien virkoja. Siihen asti tiedottamisesta vastasi yleensä kirkkoherra, ja vieläkin ehkä pienissä seurakunnissa näin tapahtuu. Sitten tuli nämä tiedottajat seurakuntiin, Kirkon tiedotuskeskus ryhtyi toimimaan ja on huomattavasti, tai on vuodesta toiseen kehittänyt toimintaansa ja siinä on tämmöinen erillinen viestinnän linja, jolloin ajateltiin että viestintä on joku erillinen työala, joka hoitaa viestintää ja tiedottamista. Sitten joitakin aikoja sitten on tultu huomaamaan, että viestintä ei ole semmoinen erillinen alue, vaan se on osa kaikkea toimintaa ja myös kirkossa niin selkeämmin kaikki on viestintää, kaikki viestivät kirkossa ja se prosessi on ehkä vielä kesken. Näissä viimeisessä tai viimeisimmässä strategiassa viestintä oli jo erikseen mainittu tai osa sitä koko kirkon strategiaa, ja nyt ehkä tekeillä olevissa vielä selvemmin. Viestintä lähtee tästä kirkon strategiasta ja tulevaisuustyöskentelystä, joissa sen tulisi olla hyvin vahvasti. Siinä mielessä kannatan myöskin tätä aloitetta, että viestintä tulee painavasti ottaa mukaan näihin. Viestintä ei nykyaikana ole sellaista, että voidaan tehdä esimerkiksi vuosi valmistella jotain strategiaa ja sitten seuraavat viisi vuotta toteuttaa sitä, vaan lähes päivittäin tapahtuu muutoksia joihin pitää herkällä korvalla ja silmällä ja sormella ottaa, tai ottaa ne huomioon.

Täällä kuultiin aikaisemmin miten tämmöisestä välinepainotteisesta organisaatiosta on siirrytty sisältöihin ja prosesseihin. Viestintää ei lähtökohtaisesti ajatella enää jostain välineistä käsin, vaan siitä sisällöstä ja se sisältö liittyy silloin kaikkien, esimerkiksi kaikkien ammattien työntekijöihin kirkossakin, ja luottamushenkilöihin ja kirkolliskokousedustajien vapaaehtoisiin toimijoihin. Olen itse myöskin kirkossa viestijänä ja olen aina korostanut viestinnän tärkeyttä, mutta viime aikoina olen tullut siihen tulokseen, että, tai olen alkanut epäillä, että olen sittenkin väärässä. Viestintä ei ratkaise kirkon haasteita. On ensin muutettava toimintakulttuuria, kirkon olemusta, ja niin edelleen, selvitettävä nykyajan ihmiselle mistä kristinuskossa on kysymys ja se on niin kuin koko kirkon tehtävä, ei vain viestinnän tehtävä. Ne tulokset näkyy sitten viestinnässä. Usein vieläkin kuulee joskus sanottavan, että viestintä sitten selittää tämän asian parhain päin, tai että viestintä antaa hyvän kuvan,tai viestinnän tehtävänä on antaa nyt hyvä kuva tästä, vaikkapa tästä kokouksesta. Mutta viestintä ei anna hyvää kuvaa, vaan se antaa oikean kuvan. Ensin täytyy tapahtua ne muutokset siellä perusteissa. Toki teknisten valmiuksien pitää olla kunnossa ja ymmärtäisin, että ne, ne kirkossakin niitä yritetään koko ajan pitää hyvässä kunnossa. En kannata sitä, että ryhdytään jotain erillistä viestintästrategiaa tekemään, muun muassa juuri siitä syystä, että se täytyy ottaa huomioon siellä koko kirkon strategiassa ja tällainen erillisen viestintästrategian tekeminen olisi ajan, energian ja rahan tuhlausta. Sen sijaan eräs seikka, jonka haluaisin ottaa esille ajatellen tätäkin kokousviikkoa. Erittäin paljon pitäisi kiinnittää huomiota siihen ja tutkia mitä se edellyttää, kun ja jos, tai jos ja kun seurakuntarakenteita ryhdytään muuttamaan. Sen prosessin viestintään ja toteuttamiseen pitää käyttää aikaa ja panoksia.


Paluu