Puheenvuoro



Kujala Erkki, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2008 kirkkohallituksen esityksestä 4/2008, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2009 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2009 - 2011 sekä esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista nrot 1, 2 ja 3/2008

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä marraskuuta 2008 klo 9.15

Teksti:
Herra puheenjohtaja, hyvät edustajat. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman lähetekeskustelussa päähuomion sai kirkon sähköinen viestintä ja erityisesti verkkopalvelut sekä -strategiat. Sen seurauksena myös näissä valiokuntien mietinnöissä sekä yleisvaliokunnan lausunnossa, jota olin itsekin tekemässä tuossa yleisvaliokunta II, verkko sai erityisen painatuksen. Olisimme kyllä yleisvaliokunnassa hyväksyneet tuon kakkosaloitteen, määrärahan näistä kolmesta nuorisotyöntekijästä. Vaikka ei valiokunnassa sovittukaan että esittäisin tätä valiokunnan kantaa, koska se on siellä talousvaliokunnan mietinnön liitteenä, niin nyt kun edustaja Nurmi sitä tässä esitti, niin kannatan sitä esitystä. Se on myöskin siellä valiokunnan mietinnössä. Tuohon, mitä edustaja Kankkonen sanoi Radio Deistä, niin emme suinkaan suhtaudu kielteisesti siihen - yleensäkään Radio Deihin - mutta se ei ole kirkon keskusrahaston tehtävä vaan nimenomaan seurakuntien tehtävä toimittaa sinne hengellisiä ohjelmia.

Koska tämä talousarviokeskustelu on myöskin toimintasuunnitelma ja siihen liittyy kiinteästi toiminta, niin haluan nyt nostaa esille vähän muutakin kuin vain sähköistä viestintää. Ensinnäkin tuntuu siltä, että meidät kuten kirkkohallituksenkin, on vallannut jonkin asteinen vauhtisokeus. Uudistushankkeita on paljon. Lähetekeskustelussa toivottiin, että erityisesti HeTa-hankkeessa painettaisiin jarrua. Se ei näy talousvaliokunnan mietinnössä. Jos määräraha hyväksytään, välttämätöntä on pitää kiinni valiokunnan kannasta, että mitään investointeja ei hyväksytä ennen kuin asiaa koskeva lakimuutos on hyväksytty. Tässä on kysymys huikeasta rahamäärästä. Totean nyt vain vertailun vuoksi - vaikka näitä asioita ei voikaan rinnastaa - että IT-hankkeisiin ollaan varaamassa 2.433.000 euroa, mutta Lapin neljälle tunturikappelille ei heru lisää 25.000 euroa, vaikka tarve on laskelmin perusteltu pienten syrjäisten seurakuntien ylläpitämien kappelien kuluina. Kappelien, joita käyttävät kymmenet tuhannet etelän ihmiset. En tee tästä - vaikka mieli tekisikin kokeilla miten tämä menisi - äänestystä. Jos tässä säästyy muita varoja, niin miten suhtautuisimme tähän pohjoisen seurakuntien esitykseen. Voi olla, että minun varauksellinen suhtautumiseni ja kapea näkemykseni netin autuuteen johtuu iästä ja siitä, että sen käyttöosaamiseni rajoittuu tekstinkäsittelyyn ja sähköpostiin sekä vastaan hangoitteluun internetiä vastaan kuten edesmenneen runoilija ja saarnaaja Erkki Lemisen määritelmä ihmisen osuudesta pelastusasiassa. Mutta siitä huolimatta epäilen sijoituksen panos-tuotos-tulosta ja mielekkyyttä etenkin tässä HeTa:ssa. Tässä on vähän nurinkurinen tilanne. Rahaa pannaan investointeihin erityisen paljon, mutta väki seurakuntien tiloissa ja tilaisuuksissa vähenee. Nyt on ollut - varsinkin tämä vuosi - hurja investointivuosi, joten on oikein ja kohtuullista, että seuraavina vuosina investointeihin käytetään entistä vähemmän. Jotenkin vierastan koko tätä köyhtymisen pelkoa ja työntekijöiden saamisen epäilyä. Ettei siinä vain oli kysymyksessä epäusko. Talousasioissakin on syytä muistaa, että ellei Herra huonetta rakenna, niin rakentajat turhaa vaivaa näkevät. Kirkko on Kristuksen kirkko eikä mikään liikeyritys. Rahaa ja työntekijöitä löytyy jos Jumala suo. Pitää olla usko siihen, mitä Herra lupasi Elian kautta Sarpatin leskelle. Ettei ehdy öljypullo, eikä vajene jauhoruukku. Sitä meidän tulee rukoilla.

Kiinnittäisin tässä vielä huomiota erityisesti toiminnallisen osaston kohtaan, sinne on varattu huomattava määrä rahaa, mutta erityisesti painottaisin siinä toiminnassa perhe-, lapsi- sekä nuorisotyötä ja kasvatustyötä yleisestikin. Sieltä se kasvu lähtee. Täällä keskusteltiin kirkkohallituksen kyselytunnilla eilen lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden hengellisestä tukemisesta. Siihen pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota, sillä tutkimusten mukaan juuri näiden ohjaajien sitoutuminen kirkon oppiin ja tunnustukseen ja siihen mistä puhutaan - että se olisi totta - on kaikkein vähäisin kirkon työntekijöiden keskuudessa. Pitäisi myöskin, painokkaasti suhtautua siihen, että miten saataisiin avoparit menemään vihille ja miten vihittävät ottamaan vastaan kirkkovihkimyksen ja siunauksen. Kuten eilen näimme näistä tutkimustuloksista, tulevaisuus ei siltä osin lupaa todellakaan hyvää. Meidän pitäisi saada menemään läpi tämä piispojen kannanotto, tämä Rakkauden lahja -kirjassa otettu kannanotto, että se on todellakin totta. Ja tämä koskee erityisesti myöskin näitä nuorten ihmisten parissa olevia kirkon työntekijöitä.

Tuossa kehityshankkeen strategian jalkautumisessa vapaaehtoistyöhön ja sen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja se on hyvä, mutta tahtoisin huomauttaa, että meillähän tehdään jo nyt valtava määrä vapaaehtoistyötä järjestöissä ja herätysliikkeissä. Niissä pyöritetään laajaa ja monipuolista toimintaa täysin vapaaehtoisvaroin ja -voimin, eikä se näy juurikaan kirkon tilastoissa. Tilanne on tietysti erilainen eri puolilla maata, mutta meillä Keski-Pohjanmaalla maallikot pyörittävät seurakuntien toiminnasta huomattavan osan. Meillä on rovastikunnallinen maallikkokoulu toiminut jo useita vuosia. Seitsemällä eri maallikkokoulun koulutusjaksolla, joka kestää kaksi vuotta, on koulutettu yli 200 maallikkoa. Ja tässä olisi minusta muillekin esimerkin ottamista. Virallisen kansankirkon pitäisi noteerata tämä vapaaehtoistyö - johon lähetystyökin suurelta osin perustuu - nykyistä paremmin. Näen, että tulevaisuuden skenaarioissa koko kirkon toiminta ja hengellisen työn tuleekin perustua huomattavilta osin vapaaehtoisiin voimiin jos uskoa riittää. Muuten rahat eivät riitä. Huomautan vielä, että kun tuossa nelivuotiskertomuksessa päivitellään väen vähenemisestä kirkon ja seurakuntien tilaisuuksissa. Eri herätysliikkeiden tilaisuuksissa kesäaikana ja muulloinkin väki on viime vuosina lisääntynyt ja ne keräävät pitkästi toistasataatuhatta ihmistä. Paljon myös nuoria.

Ja vielä yksi iloinen uutinen. Täällä Turussa järjestettiin 2,5 viikkoa sitten Suomi rukoilee -päivä. Turkuhalli oli lähes täynnä, liki 10.000 ihmistä, jotka olivat tulleet tänne ympäri maata. Suomen kaikkien kuntien vaakunaliput muodostivat jäähalliin ristin. Siellä rukoiltiin laajalla yhteisrintamalla yli herätysliikerajojen Suomen kansan ja kirkon puolesta. Sieltä lähti rukousviesti: Tuli on irti! Älkää sammuttako seurakunnissa tätä tulta, vaan rukoillaan sen puolesta. Aika on paha ja siinä ei raha auta.


Paluu