Puheenvuoro
(Tarkistamaton)


Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston taloudellinen tilanne (Ilmoitus 2/2014)

Täysistunto:
Torstaina 8 päivänä toukokuuta 2014 klo 15.00

Teksti:
Puheenjohtaja, hyvät edustajat. Tämän lyhyen esityksen sisältönä on kertoa teille Keskusrahaston taloudellisesta tilanteesta ja kuluvan vuoden talousarvion toteutumisesta. Seuraavaksi kirkkohallituksen vahvistamat kehykset, annan teille alustavien talousarvioehdotusten tekemiseen määräpäivän. Ylimääräisenä aiheena on tällä kertaa kertoa teille, kuinka Kirkkohallitus ja missä muodossa näyttäytyy ensi vuoden talousarviossa.

Ensin taloudellinen tilanne näiden kolmen osan osalta. Eläkelaitoksen osalta rahaston tuotto, kuten oli jo puhetta maanantaina, on ollut ensimmäisellä kvartaalilla vain 1,2 %. Tästä voi päätellä kohtuullisen varmasti, että pitkän aikavälin tuottotavoitteen saavuttaminen tänä vuonna on varsin haasteellista. Toivotaan toki, että tuotto olisi plus-merkkinen, mutta kovin suuria tuottoja en lupaa. Rahaston koko on jonkin verran kasvanut. Kirkon yhteisen toiminnan osalta vahvistetussa talousarviossa alijäämä on 3,6 milj. euroa. On jälleen mahdollista, että tulos on jonkin verran parempi. Siitä perinteisestä syystä, että rakennusavustusmäärärahaa ilmeisesti jälleen jää jonkin verran käyttämättä. Mutta muita tulosparannuskeinoja ei ole nähtävissä. Talousarvio on sen verran tiukasti laadittu, että vuoden päästä emme ole siinä tilanteessa, että alijäämä olisi muuttunut ylijäämäksi. Palvelukeskuksen osalta tämän vuoden alijäämä on -4,4 milj. euroa ja on mahdollista, että se on jonkin verran budjetoitua suurempi. Näin siksi, että henkilöstömäärän kasvu on ollut huomattavasi etupainotteisempaa kuin mitä on arvioitu. Johtuen siitä, että jatkuvasti kehitetään asiakkaan vastaanottoprosessia, asiakastukea, asiakkaiden kouluttamista sekä yritetään tukea seurakuntia säästöjen aikaansaamisessa.

Seuraavaksi kehykset. Suoraan voimassa olevasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuodet 2014, 2015 ja 2016. Tuolta ihan ylimmältä riviltä huomaatte, että kirkkohallituksen osalta meillä on varsin tiukka tavoite vähentää rahoja 8,3 % ja tämän suunnitelman mukaan pyrimme elämään. Hiippakuntien toiminnan osalta alennustarve on n. 1 %, avustukset pysyvät suunnilleen ennallaan. Jos näette alimmaisen rivin, huomaatte, että selkeä tavoite on pikku hiljaa saavuttaa ylijäämä, eli ensi vuonna sallisimme enää noin 1 milj. euron alijäämän. Se pienenisi siten, että vuonna 2017 me olisimme jo plussan puolella. Tähän pyrimme kaikin keinoin. Perustoiminnan kehykset Kirkkohallituksen osalta ovat ensi vuonna -3 %. Vuosia 2016 ja 2017 on vaikea arvioida, mutta suunta tuskin on plus-merkkinen. Hiippakuntien osalta kehys on -1 %. Hiippakuntien kehysten osalta vuonna 2008 käyttöön otettu rahanjakomalli, mistä talousvaliokunnan puheenjohtaja aamupäivällä mainitsikin, päivitettiin ns. muuttuvan osan osalta. Muuttuva osa sisältää hiippakuntien väkiluvun, seurakuntien lukumäärän ja alueelliset tekijät. Valitettavasti tämän päivityksen jälkeen havaittiin, että osalla (Turulla, Porvoolla, Lapualla ja Helsingillä) määräraha on ollut liian suuri ja sitten taas lopuilla (Tampereella, Oululla, Mikkelillä, Kuopiolla ja Espoolla) määräraha on ollut liian pieni. Kehykset on rakennettu "lempeän mallin" mukaisesti. Eli liikaa saaneiden hiippakuntien määrärahaa ei ole vähennetty, mutta liian vähän saaneiden määrärahaa on nostettu päivityksen osoittamalle tasolle. Kehykset -1 % on tehty siitä tarkistetun määrärahan perusteella. Täytyy sanoa, että olen hyvin pahoillani, jos piispa Vikström on sitä mieltä, että budjetointijärjestelmä on jotenkin epäselvä hiippakuntien osalta. Eikö tämä ole aika selvä kuitenkin? Minusta tämä on selvin osa tässä meidän budjetissa. Vai mitä muut ajattelette? Selvää tietysti on, että jos on talousvaliokunnan tahto, että tätä päivitystä tehdään vuosittain ja myös vähennetään liikaa saavien hiippakuntien osuutta, niin sitten toimimme tietysti ohjeiden mukaisesti. Muutoinkin koko rahanjakomalli varmasti tarvitsisi jonkinlaista läpikäyntiä. Ensi vuosi eletään tämän mukaan.

Talousarvioehdotusten tekemisen määräpäivä on perjantai 30.5. Siihen mennessä teidän tulisi lähettää ehdotukset Kirkkohallitukseen, niin ne pääsevät mukaan normaaliin talousarviovalmisteluprosessiin.

Sitten näytän teille lyhyesti, miten Kirkkohallitus aikoo esiintyä teille marraskuussa. Muistatte, että talousarviossa on kaksi osaa. On osa yksi, virallinen osa ja sitten osa kaksi, jossa on yksiköiden suunnitelmia. Näin jatketaan edelleen. Mutta osassa yksi Kirkkohallituksen kohdalla muutamme esittämistapaa siten, että luovumme strategisten hankkeiden erityisestä korostamisesta. Niiden osuushan tällä hetkellä on vain 20 % koko Kirkkohallituksen määrärahasta, joten 80 % jää ikään kuin kokonaan avaamatta. Jatkossa keskitytään enemmän perustyön auki kirjoittamiseen, suunnitteluun lähtökohdaksi otetaan Kirkkohallituksen missio ja visio ja yritetään lisäksi kehittää yksinkertainen tuloskortti mittareineen. Näitä arvioidaan vuosikertomuksessa. Toisin sanoen kirkkohallituksen työskentelyn tavoitteet lähtevät missiosta ja visiosta.
Aikaisemmin olemme lähestyneet Kirkkohallitusta tuolla alhaalla olevan osan perusteella. Siellä lukee strategiset hankkeet, ja niiden osuus on todellakin 22 %. Kirkkohallituksen varsinainen päätyö on tuolla ylhäällä. Lokeroissa lukee edunvalvonta ja vaikuttaminen, seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen sekä koko kirkon yhteiset tehtävät. Eli näihin neljään lokeroon Kirkkohallituksen työ on mahdollista sijoittaa. Tässä on nyt hyvin alustava tuloskortti siitä, miten Kirkkohallituksen tavoitteet rakennetaan. Ajatuksena on, että perustyö sijoitetaan näihin neljään kohtaan, niille asetetaan selkeät tavoitteet ja kirjoitetaan auki keinot, joilla tavoitteita pyritään saavuttamaan. Tärkein ja aivan uusi asia on vaikuttavuuden mittaaminen. Pyrimme määrittelemään jokaiselle keinolle avainmittarin ja vuosikertomuksen yhteydessä selvittämään, kuinka hyvin olemme onnistuneet tavoitteen saavuttamisessa. Lisäksi jatkossa tulemme raportoimaan taloutta ja henkilötyövuosia selkeämmin kuin ennen. Eli tavoitteena on näyttää toimintajäämien osalta pitempää aikasarjaa, samoin henkilötyövuosien kehittymisen osalta.

Sitten toisessa osassa eli liiteosassa ovat Kirkkohallituksen yksiköiden suunnitelmat kuten ennenkin. Myös tältä osin muutetaan esittämistapaa, eli yksiköiden tuloskortit ovat samanlaisia kuin Kirkkohallituksella. Tavoitteena on kuvata, miten yksiköt toteuttavat Kirkkohallituksen missiota ja visiota. Tässä esimerkiksi on otettu toiminnallinen osasto. Esimerkissä toiminnallisen osaston tavoitteet ovat siinä muodossa, kuin ne ovat nykyisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Ne on sijoitettu neljään laatikkoon eli edunvalvonta jne. Myös jokaisen osaston osalta näytetään toimintajäämän pitempi aikasarja, samoin henkilötyövuosien muutos. Näin yritämme tehdä, katsotaan sitten marraskuussa, miten me tässä onnistuimme..
Tässä osuuteni tällä kertaa. Kiitos.


Paluu