Puheenvuoro



Mölsä Matti, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodeksi 2006 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006 - 2008 (Kirkkohallituksen esitys 7/2005)

Täysistunto:
Maanantaina 7 päivänä marraskuuta 2005 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, kallisarvoiset ystävät. Henkilöstö on yhteisön tärkein voimavara. Tämä totuus näkyy myös kirkon toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2006-08. Sekä kirkkohallituksen että hiippakuntien suunnitelmissa on monin tavoin huomioitu palkatun henkilöstön koulutus, hyvinvointi sekä hengellinen ja ammatillinen tukeminen. Maallikot on myös tärkeä kirkon voimavara. Voisipa sanoa, että se on kirkon tulevaisuuden toivo. Yleisessä kirkollisessa keskustelussa on puhuttu paljon maallikkotoiminnan merkityksestä ja tarpeesta, erikoisesti seurakuntien toiminnassa. Maallikkotyöhön sisältyy luottamushenkilö- ja vapaaehtoistoiminta. Miten maallikkous näkyy nyt käsiteltävässä suunnitelmassa? Kirkkohallituksen osalta maallikkotoiminnan kehittäminen sattui silmiin kahdessa kohdassa. Sivulla 92 kohdassa 'Diakonia ja yhteiskuntatyö' todetaan, että seurakuntadiakoniatyöalalla tavoitteena on vapaaehtoistyöaineiston uudistaminen. Siinäkään sitä ei ole mainittu keskeisissä tehtävissä. Sivulla 94 kohdassa 'Kasvatus ja nuorisotyö' todetaan, että aikuiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena 2006 on vahvistaa vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden toiminnan tukemista. Hiippakunnat ovat suhtautuneet maallikkotoiminnan kehittämiseen eri tavoin. Mikkelin tuomiokapitulin eräänä seurakuntavisiona on maallikkojen seurakunta, jossa maallikkokutsumusta vahvistetaan tätä toimintaa tukemalla ja kehittämällä. Mikkelin hiippakuntavaltuusto on nimennyt siihen erityisen maallikkotoiminnan työryhmän. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on nimennyt keskeiseksi tehtäväksi maallikoiden valmennuksen, minkä lisäksi hiippakuntavaltuusto siellä on asettautunut sen erääksi painopistealueeksi. Oulun ja Kuopion hiippakunnissa maallikkojen koulutus on myös asetettu keskeisiksi tehtäviksi. Porvoon hiippakunta haluaa antaa luottamushenkilöille kirkkokäsikirjan 1-3 koskevaa lisäkoulutusta. Mahdollisesti kirkkohallituksen ja hiippakuntien suunnitelmissa maallikkokoulutus sisältyy jonkin muun toimintanimikkeen alle tai sitä on tehty niiden mielestä riittävästi vuoden 2005 aikana, mutta vuosien 2006-08 suunnitelmissa maallikkous ei saa sitä korostusta, mikä olisi tarpeen erityisesti kirkon tulevaisuudessa.

Maallikkojen seurakunta saattaa olla eräs varsin varma tulevaisuuden näky. Maallikojen työpanos on jo nyt monelle kirkon toiminnalle suorastaan välttämätöntä. Kirkon jäsenmäärä on laskussa ja verotulot pienenevät. Työntekijöiden määrä tulee laskemaan. Kirkon henkilöstöstä huomattava osa jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Seurakuntien toiminnan turvaamiseksi maallikkoita tarvitaan nykyistä enemmän ja koulutustarve lisääntyy sen mukaan. Koulutetun ja entistä useampiin tehtäviin käytettävän maallikon mielenkiinto ja motivaatio lisääntyy ja hän sitoutuu kirkon tehtäviin paremmin kuin kouluttamattoman. Luottamushenkilötoiminnasta määrätään kirkon lainsäädännössä. Se asettaa rajoituksia toiminnan seurakuntakohtaiseen soveltamiseen, mutta koulutustarve on sitäkin suurempi. Tämä johtuu osittain siitä, että seurakuntien resurssit kulkevat luottamuselinten kautta. Mitä paremmin luottamushenkilöt hallitsevat työkenttänsä, sitä paremmin he kykenevät tekemään tehtävänsä. Vapaaehtoistoiminta puolestaan on paljon seurakuntien oman harkinnan varassa. Ilman vapaaehtoisia moni kirkon toimintamuoto ei onnistu siinä laajuudessa kuin se nyt tapahtuu. Miten mahtaisi sujua pelkästään seurakunnan työntekijöiden voimin esimerkiksi diakonian laaja työkenttä, pyhäkoulu ja nuorisotyö, palveleva puhelin, perhetyö, lähimmäispalvelu, lähetystyö, yhteisvastuukeräys, erilainen yhteiskunnallinen työ ynnä muuta, ynnä muuta. Vapaaehtoistyöllä on siis seurakunnissa suuri merkitys jo nyt ja erikoisesti tulevaisuudessa, kun resurssit vääjäämättömästi vähenevät. Kaikilla kirkon toimialueilla eräänä tulevien vuosien painopisteenä tulisi olla maallikkoiden tehokas peruskoulutus sekä jatko- ja täydennyskoulutus. Kirkon eri tasoilla koulutusta on toki nykyäänkin, mutta toiminta- ja taloussuunnitelmista näkyy, että siihen ei panosteta niin paljon kuin kirkon tulevaisuuden kannalta pitäisi tehdä. Vuoden 2006 talousarviossa ja koko suunnittelukaudella tulisi varata nykyistä enemmän resursseja maallikkojen koulutukseen. Koulutuksen suunnittelun pitäisi olla keskitettyä. Näin varmistettaisiin se, että koulutus täyttäisi kaikkialla samat, ainakin vähimmäisvaatimukset. Pitäisi asettaa työryhmä, joka suunnittelisi sekä luottamushenkilö- että vapaaehtoistoiminnan yleisen koulutuksen ja kunkin eri toimialan erikoiskoulutuksen. Työryhmän laatiman koulutusmateriaalin pohjalta kouluttajat voisivat sitten tehdä työnsä.

Tehostetulla maallikkokoulutuksella alkaa olla jo kiire, jos mieli saada sen käyntiin 2007 alusta, jolloin uudet luottamushenkilöt aloittavat toimintansa. Suunnittelun täytyisi alkaa ensi tilassa eli viimeistään ensi vuonna. Uudet luottamushenkilöt saisivat heti vuoden 2007 alusta tehtävästä tarvittavat tiedot ja valmiudet ja entiset päivittäisivät tietonsa. Vapaaehtoistyö ei ole niin riippuvainen vaalikausista, mutta senkin keskitetty ja tehostettu koulutuksen suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. Seurakuntien oma henkilöstö vähenee jo lähivuosina pelkästään eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Maallikojenkaan koulutus ei voi pelkkää kirkolliseksi maallikkoteknokraatiksi opiskelua. Kirkko- ja seurakuntatiedon sekä toimintakäytön lisäksi hänen tulisi saada koulutusta maallikkotyönsä hengelliseen ulottuvuuteen ja saada valmiuksia myös sielunhoitoon. Siihen maallikkokin saattaa joutua osallistumaan, jopa tietämättään. Jokainen maallikko edustaa myös kirkkoa. Hän antaa omana itsenään ja toiminnallaan kuvan myös kirkosta, seurakunnasta ja evankeliumista. Myös näihin tehtäviin kirkon on oman uskottavuutensa vuoksi maallikkoa opastettava. Kiitos!


Paluu