Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 (Toimintakertomus 1/2015)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Nyt esittelen aika lyhyen kaavan mukaan tilinpäätöksen ja eläkemenoennusteen. Tämä olisi oikeastaan ainoa dia, mikä riittäisi. Tässä on keskusrahaston kaikki kolme osa-aluetta ja niille olen omavaltaisesti antanut värit. Nyt meillä on tilanne, jossa eläkelaitos ja yhteinen toiminta ovat selkeästi vihreällä ja palvelukeskus on keltavihreä. Eläkelaitos on selkeä vihreä siksi, että eläkerahaston tuotto viime vuonna oli 8,1 prosenttia ja sijoituimme kansallisessa kilpailussa hopeasijalle. Tuottotavoite on 6 prosenttia vuodessa. Eläkerahastosiirto oli 8,8 miljoonaa euroa, eli tulot olivat sen verran suuremmat kuin menot. Arvioimme alun perin, että siirto olisi vain 4 miljoonaa. Rahaston koko oli 1 243 miljoonaa euroa, eli se kasvoi lähes sata miljoonaa euroa. Joten vihreälle on kaikki perusteet. Kirkon yhteisen toiminnan osalta vihreälle on samoin kaikki perusteet, koska toisin kuin talousarviossa vahvistettiin, me saimme talouden tasapainottumaan jo viime vuonna. Eli olimme plussan puolella 1,8 miljoonaa euroa. Tulosparannus oli peräti 5,4 miljoonaa. Eli myös tälle vihreälle on selkeät perusteet.

Palvelukeskuksessa vihreä johtuu siitä, että 25 vuoden 2017 asiakasta onnistuttiin houkuttelemaan aikaistamaan asiakkuuttaan, ja keltainen siitä, että vuosikate oli enemmän miinusmerkkinen kuin mitä budjetissa, koska tulot eivät toteutuneet suunnitelmien mukaan. Näin siksi, että muutamat suuret seurakunnat vastaavasti myöhensivät tuloaan. Mutta muuten Kipa (Kirkon palvelukeskus) pysyi hyvin budjetissa.

Eläkelaitoksesta muutama sana. Omia eläkkeitä maksettiin viime vuonna 170 miljoonaa euroa ja sen lisäksi Vilma-eläkkeitä 11,3 miljoonaa. Nämä Vilma-eläkkeethän ovat eläkkeitä sellaisille henkilöille, jotka joskus elämänsä aikana ovat olleet kirkossa töissä, mutta eivät jää kirkon eläkejärjestelmästä eläkkeelle. Ja niin kuin tiedämme, suurin, oikeastaan pääasiallinen eläkelaji on vanhuuseläke. Positiivista tässä kuvassa on, että työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on laskenut ja itseasiassa ne ovat myös euromääräisesti laskeneet. Viime vuonna eläketoiminnan tulot kasvoivat 3,8 prosenttia ja eläketoiminnan menot 9,2 prosenttia. Tuossa on oikein pienellä, jos kykenette näkemään todettu kirjaustavan muutos, jonka Eläketurvakeskus edellyttää tehtävän. Eli aiemmin työttömyysvakuutusrahaston meille maksama osuus on vähentänyt eläkemenoja. Nyttemmin tämä osuus on selkeästi eläketuloa. Lopputuloksen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Huolestuttavaa tässä on toinen rivi, eli KiEL-palkkasumma putosi viime vuonna 0,5 prosenttia. Edellisvuonna se laski 0,3 prosenttia, eli se on selkeästi alenevalla linjalla. Joka tapauksessa viime vuosi oli viimeinen vuosi, jolloin pystymme tekemään positiivisen rahastosiirron. Tiedämme, että tänä vuonna rahastosiirto on negatiivinen, eli tänä vuonna eläkkeitä maksetaan osin sijoitustoiminnan tuotolla.

Eläkerahaston historia syntyajastaan alkaen: Vuoden vaihteessa rahasto oli 1 243 miljoonaa. Tällä hetkellä, kun 4 kuukautta ovat olleet erittäin hyvät kuukaudet, rahasto on noin sata miljoonaa euroa suurempi kuin se oli vuoden vaihteessa. Tunnuslukuja: Viime vuonna tuotto oli siis 8,1 prosenttia. Rahaston tuotto koko elinajaltaan on 8,23 ja reaalituotto 6,4. Rahasto riittää 7,3 vuoden eläkemenoihin ja on 2,4 kertaa kirkon palkkasumma. Vastuusta on katettu noin 28,4 prosenttia, eli tämän hyvän vuoden aikana kaikki mittarit parantuivat. Yhteisen toiminnan osalta muutama dia. Yhteinen toiminta sisältää kirkkohallituksen, hiippakunnat ja avustukset plus omakatteiset rahastot. Näihin käytettiin yhteensä 50,9 miljoonaa euroa viime vuonna. Muutos edellisvuoteen oli 0,2 prosenttia. Mutta säästöä talousarvioon verrattuna syntyi yhteensä 3,5 miljoonaa. Ja mistä tämä säästö sitten syntyi? Täytyy sanoa, että se syntyi ihan samoista syistä kuin mitä monena vuonna aikaisemminkin. Eli kirkkohallituksessa kustannustietoisuus on edelleen lisääntynyt, me olemme siis kehittäneet sentin venyttämisestä oikein taiteenlajin ja alamme olla tässä varsinaisia mestareita. Ja sanoisin, että tämä ominaisuus on levinnyt myös kapituleihin, sillä niissäkin ymmärretään nykyinen taloudellinen tilanne. Kapitulien osalta on myös todettava, että kehittämisavustusmäärärahaa jäi käyttämättä kuten kaikkina aikaisempinakin vuosina. Avustuksia valitettavasti jäi myöntämättä miljoona euroa. Rakennusavustuksia myönnettiin 1,6 miljoona budjetoitua vähemmän. Tämä on varsin harmillinen asia, koska tämä ei ole se kohta budjetissa, mistä on tarkoitus säästää, vaan tämä on se kohta joka on tarkoitus käyttää. Mutta hakemuksia ei vain tule. Nyt yritetään selvittää, miksi näin on. Ehkä niitä ei tule sen takia, että se pienikin omavastuuosuus, jota edellytetään, saattaa olla monille seurakunnille liikaa. Mutta yhtä kaikki toivoisin, että tämä kohta voisi jatkossa jäädä näistä "säästöselityksistä" pois. Että saisimme käytettyä tähän tarkoitetut vähät rahat.

Ihan aitoa rahaa ovat rahoitustuotot, 1,2 miljoonaa. Keskusrahaston sijoitussalkusta realisoitiin yli 10 miljoonaa euroa Kipan toiminnan ja investointien rahoittamiseksi ja myynti osui erinomaiseen ajankohtaan, joten tämä on oikeaa aitoa myyntivoittoa. Poistojen tilanne on sama kuin aina ennenkin, eli me emme kykene arvioimaan poistoja oikealle tasolle. Me arvioimme ne aina liian suuriksi. Minä taisin vuosi sitten sanoa, että meillä on talousarviossa vuodelle 14 arvioitu niin suuri alijäämä, että me emme millään keinoin pysty sitä ylijäämäksi muuttamaan. Mutta onnistuimme. Vuodet jotka näette tästä taaksepäin, eli vuodet 10-14, olemme tehneet miinusmerkkisen talousarvion, mutta se on aina tilinpäätösvaiheessa kuitenkin saatu plusmerkkiseksi. Kuluva vuosi 15 on moneen vuoteen ensimmäinen vuosi, jolloin talousarviokin on plusmerkkinen. Se on tosin vain 18 000 euroa plusmerkkinen, mutta kuitenkin plusmerkkinen. Ja tästä eteenpäin talousaviot ovat myös ylijäämäiset. Eli näyttäisi siltä, että olemme saaneet jo suunnitteluvaiheessa menot ja tulot kohtaamaan toisensa.

Mutta tulevat vuodet eivät tule olemaan helppoja. Tämän vuoden perusmaksutulot toteutuvat ihan sen suuruisena kuin arvioitiin. Ensi vuoden tulojen arviointi on aika vaikeaa. Viime vuonna kirkollisverotilitykset pienenivät 2,2 prosenttia. Mutta se oli poikkeuksellinen kertymävuosi, koska se sisälsi sekä ennakkoja että jälkiveroja. Lopputuloksen näemme vasta elo-syyskuussa, kun saamme viime vuoden verotiedot. Mutta myös vuoden 17 rahoitus on vaikeaa, koska tiedämme, että tämän vuoden verotulojen kehitys on niin ikään heikohkoa. Huhtikuun tilanne oli miinus 1,2 prosenttia. Se saattaa tuntua melko "hyvältä", mutta kun sitä verrataan kunnallisveron muutokseen plus 1,9 ja tietää, että meillä on sama veropohja, niin erosta näkee jäsenten vähenemisen vaikutuksen verokertymään. Tietysti kuntapuolella on saatettu myös nostaa veroprosenttia, mutta se ei selitä koko eroa. Palvelukeskuksesta sen verran, että alijäämä oli suurempi kuin mitä budjetissa ja se johtui siitä, että muutamat asiakkaat myöhensivät tuloaan.

Rahoituslaskelma on yhteinen koko kirkon keskusrahastolle, eli siis kirkon yhteiselle toiminnalle ja Kipalle. Rahavarat vähenivät viime vuonna 3,1 miljoonaa, mikä oli vähemmän kuin mitä oletettiin. Eli kirkon keskusrahaston, pois lukien tietysti eläkerahaston, rahavarat olivat vuoden vaihteessa 41,8 miljoonaa. Esitys tuloksen käyttämisestä on, että alijäämä 3,5 miljoonaa kirjataan edelliskausien ylijäämään ja tämän jälkeen ylijäämä on 44,7 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan voidaan siis sanoa, että meillä on varsin vahva tase ja riittävä ylijäämä.

Ihan muutama dia vielä kirkon eläkemenoennusteesta. Tämä laaditaan Kevassa vuosittain siten, että asiakas eli tilaaja määrittelee skenaariot ja sen jälkeen Kevassa palvelusuhderekisterin tietojen perusteella lasketaan ennusteet. Tämä ensimmäinen skenaario, joka oli jo vuosi sitten esillä, on tilanne, jossa joka toisen vanhuuseläkkeelle siirtyneen tilalle palkataan yksi uusi henkilö siihen asti, että on 10 000 työntekijää jäljellä. Toiseksi haluttiin tilata aivan äärimmäisenä eläkerahaston stressitestinä skenaario, jossa työntekijämäärä puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Kolmanneksi otettiin skenaario, jossa arvioitiin, kun tiedettiin palkkasumman kehitys vuosina 13 ja 14, missä vaiheessa saavutettaisiin tämä 10 000 työntekijän määrä. Vakioskenaario tarkoittaa tilannetta, jossa mikään ei muutu, eli työntekijämäärä säilyisi nykytasolla. Tästä näette, miten työntekijämäärät putoavat. Tämä shokkiskenaario (vihreä) erottuu kahdesta muusta, eli siinä varsin nopeasti syöksyttäisiin 10 000 työntekijän määrään.

Tämä on viimeinen dia ja sanoisin, että tämä on kaikista tärkein dia. Yritän selittää tätä. Eli tässä tarkastellaan tilannetta vuonna 2100 ja arvioidaan, minkä suuruinen eläkerahaston pitäisi nyt olla, jotta se riittäisi vuoteen 2100, joka on tämän skenaarion viimeinen vuosi. Tuolla alhaalla näette eri reaalituottotavoitteita ja tämä sininen pampulaviiva on tämän hetkinen eläkerahaston koko, 1 243 miljoonaa, joka itse asiassa on nyt 100 miljoonaa euroa suurempi. Kahdenkymmenen edellisen vuoden reaalituotto on ollut pitkästi yli 6 prosenttia. Eli jos sama tahti jatkuisi, niin tuolla pitäisi olla vielä yhdet matalammat pylväät. Nykyinen tahti ei voi kuitenkaan jatkua, vaan oletamme, että todennäköisesti 4 prosentin reaalituotto olisi sellainen, mistä tulisi olla varsin tyytyväinen. Jos nyt katsotte tuota pylväsryhmää, missä alla on neljä prosenttia, huomaatte, että tuo matalin, kolmesataakaksikymmentäviisi miljoonaa, olisi tavoite, jos voisimme uskoa, että nykyinen työntekijämäärä säilyy vuoteen 2100 saakka. Silloin huomaisimme, että olemme keränneet eläkerahastoon noin miljardi euroa liikaa rahaa. Mutta jos katsotaan alenevaa skenaariota, eli tuota liilaa, jossa on simuloitu viime vuoden ja toissa vuoden palkkasumman kehityksen perusteella tulevaisuus, huomaamme, että silloin nykyiset rahat riittäisivät (tarve 1 176 miljoonaa). Tämänhetkisen tilanteen mukaan nykyiset rahat riittäisivät myös tähän kaksi ulos yksi sisään -malliin. Mutta tähän shokkiskenaarioon rahat eivät riittäisi. Se on tietysti aika epätodennäköinen malli, että työntekijämäärä romahtaisi puoleen viidessätoista vuodessa. Mutta tämä oli oikeastaan pohjustusta asiaan, johon palataan muutaman esittelyn jälkeen. Toivon, että muistatte tämän kuvan vielä siinä vaiheessa. Kiitos. Anteeksi, tämä olikin vasta toiseksi viimeinen kalvo, tässä on vielä eläkevastuuarvio. Eläkevastuu on 4,4 miljardia euroa eli se ei ole juurikaan muuttunut, ei kasvanut eikä juurikaan pienentynyt. Mutta nyt oli kaikki tässä.


Paluu