Puheenvuoro
Silfverhuth Olli-Pekka
,
edustaja
Otsikko:
Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat, hallintovaliokunnan mietintö 1/2013 kirkkohallituksen esityksestä 11/2012
Täysistunto:
Keskiviikkona 15 päivänä toukokuuta 2013 klo 9.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Meitä oli tänä aamuna pieni joukko kirkolliskokousedustajia kello 7 pelaamassa jalkapalloa tuolla Impivaaran hallissa turkulaisia rokkareita vastaan. Lopputuloksesta en kerro muuta kuin sen, että koska olimme pieni joukko niin päätimme vähän lyhentää kenttää ja meillä oli pienemmät maalit, jotka oli sijoitettu isojen maalien sisään. Meidän joukkueemme teki huomattavasti enemmän maaleja, mutta yleensä ne menivät väärään maaliin, siihen isompaan. Jotenkin ajattelen, että mitäs tämä kertoo tästä seurakuntarakenneuudistuksesta? Olemmeko täälläkin yrittämässä maaliin asiassa, mutta potkimme väärään maaliin. Hallintovaliokunta on tehnyt talven ja kevään aikana ahkerasti töitä tässä isossa ratkaisussa, jonka äärellä nyt olemme. Mietinnön valmistuttua me edustajat olemme nopealla aikataululla yrittäneet tutustua sen sisältöön parhaalla mahdollisella tavalla. Täällä on kiitelty jo esitystä. Siinä on monia hyviä näkökohtia. Osa niistä on selkeästi hallinnollisia, mutta tässä uudistuksessa ei, kuten tiedämme ole kyse vain hallinnollisesta uudistuksesta. Kyse on uudistuksesta, jonka pitäisi ennen kaikkea vaikuttaa seurakuntien toimintaan ja kirkon perustehtävään. Uusista seurakunnista halutaan tehdä kuulumisyhteisöjä, joissa on oma kirkko ja kirkkoherra. Seurakunnat saavat päättää itsenäisesti hengellisen työn järjestämisestä alueellaan ja sille talousarviossa varattujen määrärahojen käytöstä. Esityksen taustalla on pyrkimys edistää yhteisöllisyyttä, seurakuntalaisten vaikuttamismahdollisuutta ja osallistumista, osallisuuden vahvistamista. Ehdottomasti hyviä ja kannatettavia asioita.
On kuitenkin kysyttävä, että millä näihin tavoitteisiin päästään? Mietinnössä on otettu kantaa myös kirkkoherran rooliin ja seurakunnan johtamiseen. On toki niin, että kirkkoherran tehtävät tämän hetken seurakuntatodellisuudessa ovat varsin moninaiset. Silti kysyn, että jos uudistuksen yhtenä tavoitteena on hallinnon vieminen lähemmäksi toiminnanohjausta niin onko ratkaisu asiaan siinä, että kirkkoherralta viedään pois seurakuntaneuvoston puheenjohtajuus? Jotenkin vaikuttaa siltä, että hallinnon näkökulma ainakin tässä kysymyksessä on ajamassa teologian ohi. En missään nimessä halua aliarvioida kunnallista tai yrityspuolen hallintojärjestelmää, mutta kirkon ja seurakunnan elämää koskevissa ratkaisuissa pitäisi olla muitakin ulottuvuuksia ainakin päätösten perusteluissa. Olemme saaneet pöydälle täällä kokouksessa teologisten asiain sihteeri Tomi Karttusen lyhyen, mutta ansiokkaan yhteenvedon siitä kuinka kirkkoherrojen, seurakunnan hengellisten johtajien rooli neuvostojen tai vastaavien puheenjohtajana on järjestetty sisarkirkoissamme. Jo tämä sinänsä kiinnostava lista osoittaa sen, että kyse ei ole asiasta, joka voidaan ratkaista vain yhdellä tavalla. Tämä listakin osoittaa sen, että hallinnon ratkaisujen taustalla pitää olla myös teologiset perusteet.
Kirkkolakiin on kirjattu, että kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto johtavat yhdessä seurakunnan toimintaa. Kirkkoherralla on kuitenkin ohjausvastuu. Hän ei ole vain henkilöstön esimies tai luottamuselinten päätösten toimeenpanosta vastaava virkamies, vaan hänellä on myös vastuu hengellisen viran hoitamisesta, joka puolestaan ei voi olla irrallaan hallinnosta. Kirkkoherran asema on tietysti vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Olemme kuitenkin tekemässä päätöksiä, jotka ovat periaatteellisia ja vaativat mielestäni vielä keskustelua. Kyse ei ole vain kirkkoherran viran asemasta, vaan myös monista muista mietinnössä esiin nousseista seikoista. Täälläkin on jo viitattu muihin virkoihin. Olisikin toivottavaa, että tästä mietinnöstä myös piispainkokous antaisi vielä kirkkohallitukselle lausunnon. En usko, että tällainen ratkaisu pitkittäisi kohtuuttomasti lopputulosta. Sen vuoksi tulenkin esittämään tätä yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Sen sijaan uskon, että se lisäisi todennäköisyyttä sille, että se pallo menisi lopulta oikeaan maaliin.
Paluu