Puheenvuoro



Vikström Björn, biskop

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi, lakivaliokunnan mietintö 2/2010 kirkkohallituksen esityksestä 2/2010 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät ystävät. Tänä aamuna kirkossa meitä kehotettiin rakastamaan toisiamme. Minun täytyy tunnustaa, että minun rakkauteni Hetaa kohtaan on vähän laimea toistaiseksi, mutta ehkä tästä voisi syntyä joku järkiavioliitto ajan mittaan. Hetalla on tietysti hyvät puolensa. Jos haluamme nähdä kirkkoa yhtenä isona keskusjohtoisena yrityksenä, jolla on tytäryhtiöitä ympäri Suomen, tottakai Heta on oikein hyvä malli. Ja jos haluamme nähdä kirkon yhtenä laitoksena, jolla on palvelupisteitä eri puolella Suomea, toistaiseksi vielä kaikilla paikkakunnilla ja tulevaisuudessa ainakin isoimmissa asutuskeskuksissa, niin tottakai tähän voidaan mennä. Olen kyllä kuitenkin samaa mieltä kuin edustaja Sipola, että tähän meidän ei pitäisi mennä. Heta tekee kirkosta yhä keskusjohtoisemman, tätä en toivo. Heta vahvistaa kirkon laitosmaisia piirteitä, tätä en halua. Heta kasvattaa entisestään kirkon keskushallintoa, tätä pidän vääränä kehityksenä. Heta edustaa ajattelutapaa, jonka mukaan hallinto ja toiminta kirkossa voidaan erottaa toisistaan, tätä en usko. Päinvastoin pitäisin tärkeänä, että kirkon seurakunnat voisivat olla niin pieniä, että toiminta ja hallinto voisivat olla tiheässä vuorovaikutuksessa keskenään.

Tässä ehdotuksessa on porkkana pienille seurakunnille, mikä tietysti on hyvä asia. Heitä autetaan siirtymävaiheessa, mutta en usko ajatellen kirkon taloutta, että tällaista tukea on varaa maksaa tulevaisuudessa eli Heta on yksi tapa pakottaa seurakuntia yhteen. Ilmaus siitä, että keskushallinnossa ei luoteta seurakuntien omaan järkeen tässä asiassa. Näitä projekteja, näitä yhdistymisiä on meneillään koko ajan, antakaamme seurakunnille aikaa. Nyt on mahdollista perustaa yhteisiä talousjohtajan virkoja, mutta en vain ymmärrä, että miten nämä talousjohtajat, kun heidän nyt pitäisi entistä enemmän pystyä suunnittelemaan taloutta ja hallintoa seurakunnassa, niin sen lisäksi heidän pitäisi ehtiä syöttää kaikki tiedot prikulleen oikein Hetaan, koska muutenhan sieltä saadaan väärät tiedot takaisin. Näin ovat monet seurakunnassa työssä olevat henkilöt minulle kertoneet. Sen sijaan en usko tähän vapaaehtoisuuteen, niin kuin tässä on sanottu, Heta ei toimi sillä tavalla. Meidän pitäisi antaa selkeä viesti seurakunnille, että mennäänkö tähän malliin vai eikö mennä. Nyt ne ovat odottaneet tätä päätöstä eikä tehty investointeja, ei ole lähdetty yhteistyöhön, koska odotetaan mitä tästä seuraa. Jos tässä päätetään jostakin vapaaehtoisuudesta, niin tämä epävarmuus säilyy jatkossakin. Tässä on puhuttu tästä kilpailuttamisesta ja siitä, että on vaikea ennustaa mihin se johtaa, niinhän kirkkoneuvos Rantanenkin sanoi tässä, kun oli puhetta siitä, että seurakunnat voisivat hankkia kaikki samat ohjelmat, niin se on ihan sattumanvaraista mihin tulokseen tämä kilpailuttaminen vie ja on myös kyse alv:sta.

Toivoisin, että kirkkohallitus mieluummin voisi auttaa seurakuntia niin, että saadaan nämä yhteiset toimintatavat, samanlaiset ohjelmat ja annetaan heille tämä luottamus, että he itse pystyvät tekemään näitä päätöksiä, mennä yhteen, kehittää yhteistyötä, perustaa yhteisiä virkoja. Kiitos.


Paluu