Puheenvuoro



Huotari Voitto, piispa

Otsikko:
Yleisvaliokunnan mietintö 2/2006 hiippakuntavaltuuston esityksestä 3/2006, joka koskee lääninrovastin vaalin uudistamista

Täysistunto:
Torstaina 11 päivänä toukokuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Herra puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Mielestäni lääninrovastin vaalin kehittäminen ei tällä hetkellä ole ajankohtainen. Rovastikuntaorganisaatio kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä varsin suurten muutosten kohteena, ja kun tämä tiedettiin tätä koskevaa lainsäädäntöä kehiteltäessä, jota muutama vuosi sitten kehiteltiin ja joka hyväksyttiin, niin siinä yhteydessä rovastikunnasta ja myöskin lääninrovastista säädettiin erittäin vähän. Ajatuksena oli se, että tarjotaan mahdollisuus rovastikunnan kehittymiselle eri tavoin, ja vasta sitten kun nähdään minkälainen organisaatio rovastikunnasta voi kehittyä, vasta sitten palataan rovastikuntaa koskevaan yksityiskohtaisempaan lainsäädäntöön. Minusta vasta tässä yhteydessä pitäisi kajota lääninrovastin vaaliin myöskin.

Tunnetulla tavalla seurakuntarakenne on uudistuksen kohteena. Yhtäältä se johtuu kuntauudistuksesta, mutta tällä vuosikymmenellä, siis 2000-luvun puolella, kirkkohallitus on tehnyt noin 40 seurakuntien yhteenliittymispäätöstä. Niistä puolet ovat johtuneet kuntarakenteen muutoksesta ja toinen puoli kirkon omista tarpeista. Kirkolla on omia tarpeita seurakuntarakenteen kehittämiseksi. Nyt kun ajatellaan yksittäisten seurakuntien yhteistyömahdollisuuksia ja organisaatioita, niitä on kolmenlaisia. Yksi näistä yhteistyöorganisaatioista on seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymään on todettu liittyvän monenlaisia ongelmia, mutta viimeaikaisessa keskustelussa on kuitenkin tullut esille se ajatus, että seurakuntayhtymän organisaatiota pitäisi kehittää. Sille pitäisi kehittää uudenlaisia toteutusmuotoja ja lainsäädäntö tarjoaa hyviä mahdollisuuksia siihen. Me olemme tottuneet ajattelemaan - jos ajatellaan mielikuvia - esimerkiksi, että ikään kuin piirrämme organisaatiokaavion sillä tavalla, että ylhäällä on seurakuntayhtymä ja sen alle piirretään sitten seurakuntia. Minusta tämä piirros pitäisi kääntää ylösalaisin. Me piirrämme yksittäisiä seurakuntia ensiksi ja sen alapuolelle piirrämme seurakuntayhtymän, joka toimii tukiorganisaationa ja vastaa tukitoimista näitä seurakuntia ajatellen. Tästä mielikuvasta saattaisi syntyä aivan uudenlaisia seurakuntayhtymätoteutuksia kuin tällä hetkellä.

Toinen seurakuntien yhteistyön muoto on rovastikunta. Rovastikuntia on hyvin erilaisia. Tällä hetkellä rovastikunnat ovat todellakin monenlaisten muutosten kohteena. Kolmas seurakuntien yhteistyön muoto on sopimuspohjainen yhteistyö. Näitä kaikkia kolmea pitää kehittää. Niille pitää etsiä uudenlaisia toteutusmuotoja. Pitää entistä enemmän välittää kokemuksia näistä eri malleista sinne, missä seurakuntarakenteita pohdiskellaan.

Kun näin monet asiat ovat samanaikaisesti liikkeessä, tässä vaiheessa lääninrovastin vaaliin koskeminen tuntuisi epätarkoituksenmukaiselta.


Paluu