Puheenvuoro



Tervonen Hannu, edustaja

Otsikko:
Lakivaliokunnan mietintö 2/2009 piispainkokouksen esityksestä 1/2008, joka koskee kanttorinviran kelpoisuutta, ja kirkkohallituksen esityksestä 5/2008, joka koskee kirkkolain, kirkkojärjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen virkamiesoikeudellisten säännösten muuttamista

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä marraskuuta 2009 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Tarkoitukseni on nostaa esille muutama ajatus, jolla haluan puolustaa tämän mietinnön läpi menemistä ja sen hyväksytyksi tulemista. Olin lakivaliokunnassa edellisellä kaudella, jolloin tämä vastaava paketti oli ensimmäisen kerran täällä esillä. Olen myös nyt tällä hetkellä olevan lakivaliokunnan jäsen. Näin ollen olen tähän kokonaisuuteen saanut perehtyä ja paneutua mielestäni monipuolisesti. Tämä kokonaisuus, jota nyt käsitellään, olisi hyvä huomata tällaisena isompana kokonaisuutena, eikä ehkä niinkään liikaa painottua yksityiskohtiin, jotka sinällään tietenkin ovat tärkeitä. Täällä on tullut esille se, että lakivaliokunnassa ei ole millään tavalla haluttu kävellä yksityiskohtien yli, vaan nähty ne tärkeinä kysymyksinä. Nehän on esitetty myöhemmin tarkemmin valmisteltavaksi. Käsittääkseni nämä vaikeammin hyväksyttävät kohdat erillisellä valmistelulla tulevat perusteellisesti valmistelluksi, että ne on sitten mahdollista aikanaan käsitellä ja katsoa, missä muodossa ne pystytään sitten hyväksymään. Tämän mietinnön hyväksytyksi tuleminen on minustakin tärkeää niistä syistä ja perusteista, mitä täällä on tullut esille. Kirkkoneuvos Voipio toikin jo esille, että on ollut se pitkä aika, jolloin nämä monet lain kohdat ja säädökset ovat olleet avoimina. Ne ovat avoimina olleina vaikeuttaneet ja hankaloittaneet kirkon toimintaa, joka nyt sitten tällä esityksellä pyritään saamaan ajan tasalle. Täällä on viitattu tuohon, että meille on tulossa kodifiointityön käsittely, johon tämän paketin hyväksyminen liittyy. Jotta nämä isot asiat voisivat mennä suunnitellussa aikataulussa kohtuullisesti eteenpäin, niin mielestäni olisi hyvä, että tämä esitys todellakin tulisi nyt hyväksytyiksi. Palaan vielä valmisteluvaiheeseen. Minulle jäi kokemus valiokunnan työskentelyssä, ensinnäkin kirkkohallituksen esityksestä, että se oli hyvin valmisteltu esitys ja meidän oli siitä hyvä jatkaa. Työskentelyyn saamamme perustevaliokunnan lausunto oli hyvä kokonaisuus, jota me pystyimme työskentelyssä käyttämään valmistelun hyväksi. Valiokunnassa saimme myös kuulla eri asiantuntijoita ja minulle jäi tässäkin kokemus, että saimme kuulla parhaita asiantuntijoita, joita oli saatavilla. Emme kuulemisessa pitäytyneet yhden asiantuntijan näkemyksiin, vaan pyrimme huomioimaan useamman asiantuntijan näkemyksiä. Kirkkohallituksen esityksestä ja asiantuntijoiden lausunnoista muodostui kokonaisuus, joka nyt näkyy isona esitysmietintökokonaisuutena. Tässä itsekin joutuu tekemään kysymyksen, olenko pystynyt ja ehtinyt tehdä kotitehtäväni huolella ja kunnolla, että olen näihin kysymyksiin pystynyt paneutumaan. Olen tätäkin keskustelua nyt kuunnellessani edelleen vakuuttunut siitä, että se, mitä tässä vaiheessa on ollut käytettävissä, on saatu kootuksi sellaiseen muotoon, joka palvelee meidän kirkkoamme, sen toimintaa. Puutteet, jotka siinä on nähty ja nähdään, ne me voimme sitten erillisen valmistelun kautta ottaa siinä vaiheessa käsittelyyn, kun ne tänne meille tulevat aikanaan esityksinä käsiteltäviksi. Mielestäni tässä ei ole kysymys myöskään siitä, että kirkko jollakin tavalla omaa autonomiaansa olisi antamassa pois tai siitä jollakin tavalla luopumassa. Lisäksi ajattelen ja toivon, että tämän mietinnön käsittelystä ja toivottavasti sen hyväksytyksi tulemisesta välittyisi niin sanotusti kentälle sopuisuuden ja sovinnollisuuden viesti niin kirkkomme sisälle kuin julkisen sanan kautta myös laajemmallekin. Näin voisimme olla tukemassa hyvän ja toistemme kunnioittamisen ilmapiirin vahvistumista kirkossamme. Näitten ajatusten ja perusteiden pohjalta olen ainakin itse valmis toimimaan sen puolesta, että tämä mietintö tulisi hyväksytyksi.


Paluu