Puheenvuoro



Cantell Risto, kirkkoneuvos

Otsikko:
Sopimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Ruotsin kirkon välillä (Kirkkohallituksen esitys 9/2005)

Täysistunto:
Maanantaina 7 päivänä marraskuuta 2005 klo 13.00

Teksti:
Herra arkkipiispa. Tällä käsiteltävänä olevalla sopimuksella Ruotsin kirkon ja meidän kirkkomme välillä on kaksi päätarkoitusta: toisaalta varmistaa suomalaisen kirkollisen työn asema Ruotsin kirkossa ja toiseksi järjestää Olaus Petrin Helsingissä olevan Ruotsin kirkon seurakunnan asema meidän kirkossamme. Tällä hetkellä Olaus Petrin seurakunta Helsingissä kuuluu Ruotsin kirkkoon ja sitä palvelee Ruotsista lähetetty Ruotsin kirkon pappi ja valtaosa tämän seurakunnan jäsenistä on Ruotsin kansalaisia tai sellaisia, joilla on läheinen yhteys Ruotsiin ollut. Olaus Petrin seurakunta toimii siis Ruotsin kirkon järjestyksen, Ruotsin kirkon jumalanpalveluselämän ja hallinnon alaisuudessa. Ruotsin kirkolla on toisenlainen periaate ruotsinmaalaisten parissa tehtävässä kirkollisessa työssä kuin meidän kirkollamme. Ruotsin kirkolla on kymmeniä Ruotsin kirkon alaisia seurakuntia eri puolilla maailmaa, joilla on Ruotsin kirkon omistuksessa olevia kirkkoja, seurakuntatiloja ja Visbyn piispa on näiden ulkoruotsalaisseurakuntien piispa, joka vierailee seurakunnissa. Tähän saakka tai oikeastaan vuoteen 2000 saakka Ruotsin kirkko on ollut varsin tyytyväinen tähän järjestelmään, mutta tällä hetkellä kun valtiokirkkosysteemi Ruotsissa on purettu ja Ruotsin kirkko on taloudellisesti ja toiminnallisesti ja hallinnollisesti itsenäinen kirkko, sen taloudelliset edellytykset hoitaa tätä ulkomailla olevaa Ruotsin kirkon seurakuntien järjestelmää ovat pienentyneet. Siitä syystä myöskin on jo vuosia keskusteltu mahdollisuudesta liittää ruotsinkielinen Ruotsin kirkon alainen ruotsinmaalainen Olaus Petrin seurakunta osaksi Suomen kirkkoa. Ja niissä neuvotteluissa, jotka tämän asian valmistelussa on käyty, on pidetty mallina Saksalaisen seurakunnan asemaa meidän Helsingissä olevan Saksalaisen kirkon ja saksalaisen seurakunnan asemaa ja sen suhdetta Porvoon hiippakuntaan.

Sitten näihin kysymyksiin, joita äsken esitettiin. Toivottavasti tämä oli edustaja Kujalalle vastaus tai riittävä vastaus. Edustaja Reinikainen kysyi, onko tämä asia kiireellinen. Niin kuin tästä valmisteluasiakirjasta näkyy niin tarkoitus on, että Ruotsin kirkon Olaus Petrin seurakunta Helsingissä integroituisi Porvoon hiippakuntaan 1.1.2007 alkaen ja siitä aikataulusta tulee tiettyjä vaatimuksia ja tästä syystä on tarpeen, että kirkolliskokouksella on mahdollisuus käsitellä tätä asiaa tässä istunnossa. Se on kirkolliskokouksen asia sitten arvioida mikä on kiireellinen aikataulu ja mikä ei, mutta tämä on niin kuin tämmöinen aikataulutavoite olemassa ja siitä syystä tämä asia on tuotu kirkolliskokoukseen nyt. Sitten toinen kysymys, voidaanko Ruotsin kirkossa tehtyjä sopimuksia tai päätöksiä soveltaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tämän sopimuksen perusteella? Ei, siis Ruotsin kirkon ratkaisut koskevat Ruotsin kirkkoa, meidän kirkossamme kirkkolaki ja kirkkojärjestys ovat voimassa ja kirkossamme toimitaan niiden mukaisesti. Sitten edustaja Mäenpää kyseli tätä 3 §:ssä olevaa Ruotsin kirkon vastuuta "edistää seurakuntatyöntekijöiden koulutusta ja rekrytointia ruotsinsuomalaisen väestöryhmän keskuudessa mahdollistaakseen ruotsinsuomalaisen työn jatkuvan ja syvenevän integraation sekä vahvistaakseen ruotsinsuomalaisten osallisuutta seurakuntien toimintaan".

Meidän kirkkomme periaatteena ulkosuomalaistyössä, siis kirkollisessa työssä, ulkomailla asuvien tai siellä vierailevien suomalaisten parissa on ollut ja on integraatioperiaate. Me emme pyri perustamaan omia Suomen kirkon seurakuntia ympäri maailmaa, vaan yritämme toimia hyvässä yhteistyössä paikallisen luterilaisen kirkon kanssa ja integroida suomalaisten seurakuntien elämä osaksi paikallisen luterilaisen kirkon elämää. Näin on tapahtunut varsin hyvin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Ruotsissa ja Saksassa. Koska Saksassa tilanne on toinen kuin meillä, Saksan evankeliseen kirkkoon kuuluu sekä luterilaisia, reformoituja että unioituja seurakuntia, olemme tehneet erityisen yhteistyösopimuksen Saksan evankelisen kirkon kanssa, jonka perusteella myöskin suomalaiset seurakunnat integroituvat siellä paikallisiin maakirkkoihin osaksi niiden toimintaa ja Saksan evankelinen kirkko maksaa Saksassa olevien suomalaispappien, viiden suomalaispapin palkat.

Ruotsin kirkko on kaikkein pisimmälle toteuttanut tätä integraatioperiaatetta suomalaisessa suomenkielisessä työssä suomalaisten parissa, mm. siten, että Ruotsin kirkko on kääntänyt suomeksi Ruotsin kirkon virsikirjan samoin kuin käsikirjan, jumalanpalvelusten kirjan, toimitusten kirjan ja Ruotsin kirkko on ottanut vastuulleen siellä asuvien suomalaisten kirkollisen palvelun. Siellä on kymmeniä Suomesta lähetettyjä pappeja, nuorisotyöntekijöitä ja muita työntekijöitä, jotka ovat siis Ruotsin kirkon palveluksessa. Se missä määrin siellä olevat suomalaiset kokevat tämän työn hyväksi, vaihtelee eri puolilla ja paikallisia eroja on olemassa, mutta tämä integraatioperiaate on kaikkein pisimmälle toteutunut nimenomaan Ruotsissa. Ruotsin kirkossa hyvässä yhteistyössä meidän kirkkomme kanssa ja tämän sopimuksen perusteella meidän kirkkomme ei suinkaan hylkää Ruotsissa olevia suomalaisia. Jos katsotte pykälän 2 ensimmäistä kohtaa "Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Ruotsin kirkko antavat toistensa osallistua kirkolliseen elämäänsä ja edistävät keskinäistä yhteistyötä kullakin käytettävissä olevin keinoin. Tämä tapahtuu erityisesti 1) toimimalla yhteistyössä Ruotsin kirkon suomenkielisessä työssä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinruotsalaisten keskuudessa Suomessa tehtävässä työssä."

Siis tarkoitus on se, että tämän sopimuksen mukaisesti kirkot yhdessä kantavat vastuuta sekä Suomessa olevista Ruotsin kansalaisista tai Ruotsin kirkon jäsenistä, niistä jotka ovat Olaus Petrin seurakunnan jäseniä samoin kuin kirkot yhdessä kantavat vastuuta siitä työstä joka tehdään Ruotsissa olevan suomalaisväestön parissa. Se on tämän sopimuksen tarkoitus ja sitä tullaan sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu ja se on voimassa, myöskin kirkkojen välillä yhteisissä neuvotteluissa ja tapaamisissa seuraamaan, kuinka käytäntö seuraa sitä mitä sopimuksessa on sovittu.


Paluu