Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2006 sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen (Toimintakertomus)

Täysistunto:
Tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2007 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille keskusrahaston tilinpäätöksen varsin lyhyesti. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 1.) Itse asiassa tämän voisi esitellä ainoastaan tällä yhdellä dialla, (mutta käytän tähän muutaman enemmän) eli viime vuosi oli sekä kirkon eläkelaitoksen että keskusrahaston muun toiminnan osalta varsin hyvä vuosi. Nämä samat sanat olivat täällä vuosi sitten toukokuussa kuvaten vuotta 2005, eli meillä on ollut peräkkäin kaksi taloudellisilla mittareilla mitattuna erittäin hyvää vuotta.

Ensin tärkeimmästä painopistealueestamme eli eläkelaitoksesta muutama trendi. Olemme edelleen voimakkaasti sitä mieltä, että eläkemaksutulot tulevat riittämään eläkemenoihin tämän vuosikymmenen ajan. Mutta muutama pieni hälyttävä suunta tässä on. Ensinnäkin eläketulot: Eläkemaksutulot kasvoivat viime vuonna vain 1,8 %, kun edellisvuonna kasvua oli 4,6 %. Tämä johtui siitä, että työntekijöiden maksamien eläkemaksujen prosentit alenivat vuodesta 2005 vuoteen 2006. Alennus oli varsin pieni, mutta sillä on kohtuullisen suuri merkitys tuloihin. Eläkemenot sitä vastoin ovat kääntyneet vihdoinkin nousu-uralle. Niin kuin muistatte, olemme jo vuosia ennustaneet, että vanhuuseläkemenot kääntyvät nousuun, ja nyt näyttää siltä, että näin tosiaan on tapahtumassa. KieL-palkkasumma kasvaa hieman liian hitaasti. Se on kaksi vuotta peräkkäin kasvanut vähemmän kuin mitä kirkon palkat ovat nousseet. Olen olettanut väärin, että se johtuisi siitä, että kirkossa olisi lukumääräisesti vähemmän työntekijöitä kuin mitä edellisinä vuosina, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Tämä johtuu eläköitymisestä. Eläkkeelle jäävät henkilöt, joilla on todennäköisesti kaikki kokemuslisät ja heidän tilalleen palkataan nuorempaa väkeä vähemmillä kokemuslisillä. Tämä kehitys jatkuu tulevina vuosina.

Sitten itse rahastosta. Viime vuonna saavutimme 11,7 %:n tuoton, se oli varsin hyvä tuotto, se oli parempi kuin ns. kilpailijoidemme Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtion eläkerahaston tuotot. Edellisvuonnahan se oli 15,8 %. Mikäli yhtään oikein muistan, niin tätä 15,8 %:a saatettiin pitää kohtuuttoman hyvänä tuottona, joten ehkä tämä 11,7 % sitten on kohtuullisempi. Johtokuntahan on tavoitellut 6,3 %:n tuottoa eli se on reippaasti ylitetty. Koko historian ajalta on yli 10 % tuotto.

Tästä ehkä nämä kolme alinta pallukkaa ovat mielenkiintoisimmat mittarit. Tällä hetkellä rahasto riittää seitsemän vuoden eläkemenoihin, se on lähes kaksi kertaa kirkon palkkasumman suuruinen ja kokonaiseläkevastuusta on katettu lähes 24 % eli kaikki nämä kolme mittaria ovat vuoden sisällä parantuneet. Kokonaiseläkevastuun kattamisasteessa olemme pääsemässä samalle tasolle kun mitä TEL-puolella ollaan eli tilanne on tosiaan kohtuullisen hyvä.

Tämä kuvaa ennustettamme siitä, kuinka pitkälle eläkemaksutulot riittävät eläkemenoihin. Ja oletus on, että vuonna 2010 eläkkeitä joudutaan osittain rahoittamaan sijoitusten tuotolla. Tästä näette eläkerahaston kasvun syntyhetkestä vuodesta 1991. Tämä tavoite miljardi vuonna 2010 on vielä ns. vanha tavoite, juuri nythän eläkemenoennusteen perusteella rakennetaan uutta ennustetta tältäkin osin. Eläkerahastoa sijoitetaan edelleen kohtuullisen osakepainotteisesti, hieman on vuoden aikana osakepainoa alennettu. Vielä vuosi sitten tilanne taisi olla niin, että osakkeissakin oli peräti 45 %, mutta nyt sitä on hieman vähennetty ja samoin Suomen osuutta osakesalkussa on jonkin verran alennettu.

Mutta sitten tähän toiseen osaan eli keskusrahaston muuhun toimintaan. Talousarviossahan tulokseksi asetettiin -2,1 miljoonaa euroa, toteutunut tulos oli -900 000 euroa. Miksi teimme ennakoitua paremman tuloksen? Se johtuu seuraavista seikoista. Ensinnäkin perinteiseen tapaan ensimmäisessä osastossa "Kirkon yhteinen toiminta" saavutettiin säästöä, siellä oli toteutumattomia projekteja ja muuta sellaista, mikä siirtyy tuleville vuosille. Aika suuri tekijä on kirkolliskokous ja se, onko istunto neljä- vai viisipäiväinen. Viime vuonnahan kummatkin viikot olivat nelipäiväisiä. Näistä yhteenlaskettuna tuli 1,3 miljoonan euron säästö. Seurakunta-avustuksia sen sijaan maksettiin, nimenomaan rakennusavustuksia, miljoona euroa enemmän kuin mitä talousarviossa oli varattu johtuen siitä, että sen verran oli edellisvuodelta jäänyt myöntämättä. Seurakuntamaksut olivat hieman arvioitua suuremmat. Niin ikään keskusrahaston sijoitustoiminnassa oli varsin hyvä vuosi, siellä tietysti volyymi on huomattavasti pienempi kuin eläkelaitoksessa. Jonkin verran purettiin varauksia, ja näistä tuli yhteensä tämä ero 1,2 miljoonaa.

Tärkeä mittari, vuosikate miinus poistot, kuvaa taloudellista asemaa. Valitettavasti, huolimatta siitä, että vuosi oli hyvä, olemme kuitenkin vuosikate miinus poistot -mittarilla mitattuna miinusmerkkisiä.

Talousvaliokuntahan on jo vuonna 2004 todennut tuloksen osalta, että keskusrahaston oman pääoman ja kassavarojen kasvattamiseen ei ole jatkossa tarvetta. Viime vuodeltahan tätä ongelmaa ei syntynytkään eli tilikauden alijäämä esitetään kirjattavaksi oman pääoman vähennykseksi, jossa se vähentää edellisten kausien ylijäämiä. Kieltämättä on, jos katsoo tasetta, pakko todeta, että talousvaliokunnan arvio keskusrahaston taseen vahvuudesta on ihan oikea. Toisaalla ovat omakatteiset rahastot ja toisaalla muu keskusrahaston tase, joka on edelleenkin alijäämänkin jälkeen yli 75 miljoonaa euroa.

Muutama sana tulevaisuudesta. Eläkelaitoksen osalta tämä vuosi toi uusia eläkevakuutettuja, kun lyhytaikaisia työsuhteita koskeva eläkelaki ja taiteilijoiden eläkelaki kumottiin. Näiden lakien alaiset työntekijät siirtyivät tämän vuoden alusta meille. Eläkemenoennuste on valmistunut, siihen palataan hiukan tarkemmin iltapäivällä. Toivottavasti tiedossa ei ole nyt ainakaan ihan lähivuosina yhtä suuria, kaikkia eläkejärjestelmiä koskevia kehityshankkeita, kuin mitä Vilmat ja Purot viime vuosina olivat. Nyt soisi, että eläkejärjestelmässä olisi edes muutaman vuoden kestävä, hieman seesteisempi aika. Toisaalta meillä on omaa eläkelaitosta koskeva varsin haasteellinen tehtävä edessä. Etsimme Kelan toimisuhde-eläkkeitä suurempaa yhteistyökumppania, jonka kanssa voisimme ainakin tietojärjestelmien osalta integroitua jatkossa. On ihan selvää, että olemme aivan liian pieni toimija. Nyt meillä on mahdollisuus hakea yhteistyökumppaneita, koska tällä hetkellä toimimme täsmälleen samojen periaatteiden ja pelisääntöjen mukaan kuin kaikki muutkin. Tämä on kysymys, joka todennäköisesti ratkeaa viimeistään syksyllä.

Muunkin toiminnan osalta on ehkä joitain pieniä positiivisia näkymiä. Mehän tiedämme, että kirkollisverotulojen kasvu on ollut pari aikaisempaa vuotta varsin heikkoa johtuen kompensoimattomista verokevennyksistä, mutta juuri nyt tilanne näyttäisi tältä osin paremmalta. Yhteisövero-osuus kehittyi viime vuonna varsin suotuisasti. Keskusrahaston muun toiminnan puolella ehdottomasti suurin haaste on avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen siten, että se parhaiten tukee tulevia seurakuntarakennemuutoksia. Nythän ensi vuoden alusta yhdistymisavustukset määräytyvät samojen periaatteiden mukaan kuin kuntajakolaissa, ja meidän täytyy tietysti huolehtia, että jatkossakin näin tulee tapahtumaan.

Lopuksi verotilitykset, eli näette mitä tarkoitin, kun sanoin, että kirkollisverotilitykset näyttävät nyt huomattavasti paremmilta kuin mitä ne ovat näyttäneet parina aikaisempana vuotena. Vuodesta 05-06 kokonaiskirkon tasolla kirkollisverotilitykset kasvoivat peräti 4,7 %. Tietysti seurakuntien väliset erot ovat varsin suuret. Tässä oli lyhyt katsaus tilinpäätökseen.


Paluu