Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, talousvaliokunnan mietintö 4/2014 kirkkohallituksen esityksestä 6/2014

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä marraskuuta 2014 klo 14.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kun nyt ei ole muita asioita tässä täysistunnossa, niin taitavat kellot soida tämän puheen aikana. Kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelman esitystapaa on muutettu kirkon eläkelaitoksen, kirkkohallituksen ja osastojen ja erityisyksikköjen osalta. Toimintasuunnitelma on rakennettu tuloskortin muotoon, jossa kuvataan toiminnan tavoitteet, keinot niiden saavuttamiseksi sekä mittarit joilla tavoitteita arvioidaan. Kaikkien yksiköiden osalta tavoitteet on ryhmitelty neljään osa-alueeseen: kirkon yhteiset tehtävät, seurakuntien toiminnan tukeminen ja strategiset hankkeet. Talousvaliokunta pitää uutta esitystapaa perusteltuna. Se korostaa hienolla tavalla jokaisen yksikön kohdalta kirkkohallituksen keskeisiä tehtäviä ja strategian painopisteitä. Tätä esitystapaa on kuitenkin syytä edelleen kehittää. Uusi malli on ikään kuin vastasyntynyt lapsi, joka on syntynyt kasvaakseen. Tavoitteet, keinot ja mittarit ovat usein vielä hahmottomia ja yleisluontoisia. Uusi esitystapa ei myöskään annan kovin konkreettista kuvaa siitä, mitä kirkkohallitus ja sen osastot lopulta tekevät. Kannanotossaan talousvaliokunta esittää joitakin ajatuksia siitä, miten toimintakertomusta olisi hyvä kehittää, jotta tästä lapsesta kasvaisi terve, kaikkia palveleva aikuinen.

Sitten itse toimintasuunnitelman sisältöön: eläkelaitoksen toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa näkyvät tutut huolet. Eläkemenot ovat kasvussa, erityisesti vanhuuseläkkeiden osalta. Suunnittelukaudella eläkemenot kasvavat eläketuloja suuremmiksi. Toimintasuunnitelmassa esitetään varoitus mahdollisesta eläkerahaston maksun korotuksesta. Nykyisestä 1,2:stä prosentista kahteen prosenttiin vuonna 2016, ja kolmeen prosenttiin vuonna 2017. Nämä korotukset rasittaisivat erittäin vahvasti seurakuntien muutenkin kireää taloutta. Ne johtaisivat lähes vääjäämättä henkilöstön vähentämiseen seurakunnissa ja laskisivat näin eläkerahastojen saamaa eläkemaksujen tuottoa. Korotuksia on harkittava perusteellisesti ja korotuksen perusteiden on oltava todella vahvoja. Toisaalta, eläkerahaston riittävyydestä on huolehdittava. Se on välttämätöntä. Me olemme tässä salissa vähän puun ja kuoren välissä. Joudumme tekemään kipeitä päätöksiä.

Kirkkohallituksen toiminta on moniulotteista. Perustoimintojen kuvaukset toimintasuunnitelmassa ovat varsin suppeita, jatkossa suunnitelmassa voisi niitä avata ehkä hiukan enemmän. Tosin liiteosan tavoitteet kertovat paljon toiminnan sisällöstä. Talousvaliokunta on toimintasuunnitelmaa käsitellessään ottanut tavakseen tutustua joihinkin kirkkohallituksen toimintoihin kuulemalla yksiköiden vastuullisia työntekijöitä. Tällä kertaa tutustuimme Kirjuriin kuulemalla rekisterijohtaja Riikka Ryököstä ja ruotsinkielisen työn keskukseen kuulemma johtaja Sixten Ekstrandia. Kirjurista voi todeta, että sen kehittäminen on edennyt myönteiseen suuntaan, mutta ongelmia ja kehitystarpeita on edelleen runsaasti. Strategisten hankkeiden lukumäärä suunnittelukaudella vähenee useiden hankkeiden päättymisen myötä. Osa niistä on tehtävänsä tehnyt, ja osa siirtyy ainakin osittain kirkkohallituksen perustoiminnoksi. Talousvaliokunta on kannanotossaan nostanut esiin erityisesti strategiset IT-hankkeet, jotka mahdollistavat muun muassa hankkeiden kilpailutuksilla merkittäviä kustannussäästöjä kokonaiskirkon tasolla, kirkon keskushallinnossa ja seurakunnissa. Nämä hankkeet luovat myöskin edellytyksiä seurakunnan toiminnan kehittämiseen.

Nyt käynnissä oleva seurakuntarakenteen kehittämishanke ja suunnitteilla oleva kirkon kokonaisselvitystä koskeva hanke ovat sidoksissa kirkolliskokouksen päätöksiin. Näin niiden toteutusta ja talouttaan on jatkossa arvioida kirkolliskokouksen päätösten perusteella. Kokonaisselvitystä koskevalla hankkeelle taisimme eilen ampua lähtölaukauksen. Siinä on kuitenkin hyvä katsoa, käyttääkö asetettava komitea hankkeelle varatun 200 000 euroa ensi vuonna kokonaan. Säästääkin saa. Edustaja Antti Siukonen on kuuden muun edustajan kanssa tehnyt talousarvioehdotuksen, joka koskee kirkon verkkotoimintaa. Ehdotus on otettu huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa, mutta vuosille 2016–2017 ei ole varattu erillistä lisärahoitusta. Toimintojen on tarkoitus siirtyä osaksi kirkkohallituksen normaalitoimintaa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että verkkotoimintaan varataan jatkossa riittävästi henkilöstöä ja talousresursseja.

Kirkkohallituksen toimintajäämä alenee tähän vuoteen verrattuna 8,3 prosenttia. Tätä voi pitää melkoisena saavutuksena, joka väistämättä tuo haasteen tehtävien priorisoinnissa. Perustoiminnan toimintajäämä alenee 5,4 prosenttia, strategisten hankkeiden toimintajäämä 17,4 prosenttia.

Hiippakuntien toimintaa valiokunta ei pyri arvioimaan, se on hiippakuntavaltuustojen tehtävä. Valiokunta toteaa kuitenkin, että hiippakuntien rahanjako on tarkistettu aiemmin vahvistetun mallin mukaisesti. Hiippakunnille joiden määrärahaa on jäänyt mallin antaman tuloksen alapuolelle, on lisätty siitä puuttuva osuus. Sen sijaan liikaa saaneille hiippakunnilta ei ole vähennetty niiden saatua ylimääräistä osuutta. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan mallia tulisi jatkossa noudattaa myös tältä osin.

Seurakunta- ja muut avustukset on merkitty talousarvioon samoin periaattein kuin tämän vuoden talousarviossa, avustuksiin valiokunnille ei ole huomautettava. Sen sijaa on selvää, että vuoden 2016 osalta ja siitä eteenpäin, seurakunta-avustuksia on arvioitava kokonaan uudestaan, jos osa kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä saatavasta rahoituksesta jää kirkkohallituksen käyttöön, jaettavaksi seurakunnille kulttuurihistoriallisten rakennusten ja esineistön kunnossapitoon. Avustukset on siis silloin arvioitava kokonaan uudestaan.

Kirkon palvelukeskuksen osalta toimintasuunnitelmassa on nähtävissä myönteisiä asioita. Seurakuntien liittymistä palvelukeskuksen asiakkaiksi on tapahtunut suunniteltua enemmän. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että palvelukeskuksen vuotuinen alijäämä pienenee odotettua nopeammin ja palvelukeskus pääsisi vähentämään niin sanottua keskusrahaston sisäistä Kipa-velkaa jo vuodesta 2017 alkaen. Aiemmin puhuttiin vuodesta 2019 ja 2018. Aikaistamista on edesauttanut Kipan yhteistyö seurakuntien kanssa ja kirkkohallitukselle varattu hankeraha, joka antaa mahdollisuuden tukea liittymisen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lähetekeskustelussa nousi esiin, että palvelukeskus ei voi korvata seurakunnille sopimusrikkomuksista aiheutuvia kustannuksia, koska Kipan johtokunnalla ja kirkkohallituksella ei ole toimivaltaa päättää korvauksista. Asiaa on nyt pyritty korjaamaan valiokunnan mietinnössä sillä, että talousvaliokunta on lisännyt kirkon palvelukeskuksen hinnoittelua koskevan ponteen maininnan alennuksesta, jonka palvelukeskuksen johtokunta voi myöntää olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella. Tosin tämmöinen korvausmahdollisuus näyttäisi olevan myöskin siinä palvelusopimuksessa, jonka seurakunnat ja kirkon palvelukeskus on tehnyt.

Kirkon keskusrahaston tuloslaskelma puuttui talousarvioesityksessä. Toki esityksessä oli erikseen eläkelaitoksen, kirkon yhteisen toimen ja kirkon palvelukeskuksen tuloslaskelmat. Nyt yhteinen tuloslaskelma on valiokunnan mietinnön liitteenä. Tuloslaskelma on 3,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tätä tulosta voi pitää kuitenkin hyvänä. Alijäämä selittyy Kipan alijäämällä, jota käsitellään velkana keskusrahastolle. Tulos näyttäisi kääntyvän ylijäämäiseksi suunnittelukaudella vuonna 2017, kun Kipan tulos näyttää antavan mahdollisuuden tämän Kipa-velan vähentämiseen.

Investointeja talousarvioon sisältyy 5,1 miljoonaa. Kiinteistöinvestoinnit ja kalustohankinnat eivät ole kovinkaan mittavia. Tietojärjestelmäinvestoinnit ovat 3,6 miljoonaa. Näitä ei ole kovin tarkasti eritelty talousarviossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan investoinnit ovat kuitenkin perusteltuja.

Kirkkohallituksen esittämässä rahoituslaskelmassa oli valitettavasti virheitä. Korjattu rahoituslaskelma on talousvaliokunnan mietinnön liitteenä. Rahavarat ovat suunnittelukauden alussa 25 miljoonaa ja päättyessä 26 miljoonaa. Muutos on 1,1 miljoonaa suunnittelukaudella. Rahavarojen määrä lisääntyy tästäkin, mikäli Katajanokan kiinteistökauppa toteutuu suunnitellusti. Kaupan toteutuminen odottaa kaavoituksen valmistumista. Kaavoitus on edennyt Helsingin kaupungin valmistelussa myönteisesti.

Valiokunnan on helppo esittää toiminta- ja taloussuunnitelman, sekä vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä.


Paluu