Puheenvuoro



Björkstrand Gustav, biskop

Otsikko:
Istuntokauden päätös

Täysistunto:
Perjantaina 8 päivänä toukokuuta 2009 klo 11.45

Teksti:
Rakkaat ystävät. Kyllähän sitä voi iloiten lähteä, jos saa palvella Jumalaa jatkossakin, kuten tässä laulussa luvattiin. En lähde nyt kertaamaan elämänvaiheitani. Yhden viestin haluan kuitenkin teille tässä tilanteessa välittää.

Viime aikoina on ehkä poikkeuksellisen paljon esiintynyt huolia kirkon tilasta ja tulevaisuudesta. Olemme puhuneet rahasta, jäsenkadosta, kiistakysymyksistä jne. Tätä taustaa vasten mieleeni tuli Dietrich Bonhoefferin virsi, joka silloin, kun useita vuosia sitten olin mukana virsikirjakomiteassa, tuli sekä suomen- että ruotsinkieliseen virsikirjaan. Tämä virsi on kirjoitettu vuonna 1944. Hitlerin ns. tuhatvuotinen valtakunta oli täysin sortumassa. Dietrich Bonhoeffer kuului johtavana teologina siihen ryhmään, joka yritti saada Hitlerin pois vallasta. Hänet vangittiin epäonnistuneen yrityksen jälkeen ja teloitettiin. Tämä tapahtui vuonna 1945, eli vähän sen jälkeen, kun tämä virsi oli kirjoitettu. Ajatelkaa vähän tätä tilannetta; Saksa lähes maan tasalle pommitettu ja hirmuvalta! Ja mitä Dietrich Bonhoeffer kirjoittaa? "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt." Me olemme siis ihmeellisen Luojan suojassa eläviä, uskollisen Luojan suojassa - kuten viimeisessä säkeistössä sanotaan. Minä haluaisin nyt, että kun lopetamme, laulaisimme seisten tämän virren. Parhaita muistoja näiltä vuosilta on se, kun kirkolliskokous on laulanut virsiä. Virsi löytyy suomenkielisestä virsikirjasta numerolla 600 - ruotsinkielisessä virsikirjassa on vähän toinen sävelmä, joten me laulamme sen kokonaan suomenkielisenä.

Lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia erittäin hyvästä yhteistyöstä. Toivotan rakkaalle kansankirkollemme ja teille jokaiselle Jumalan runsasta ja rikasta siunausta. Kiitos.



Paluu