Puheenvuoro
Keskitalo Jukka
,
kansliapäällikkö
Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 (Kirkkohallituksen esitys 6/2014)
Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä marraskuuta 2014 klo 13.00
Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Kirkolliskokousviikon työskentely alkaa niin kuin marraskuussa perinteisesti toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelyllä. Kirkkohallituksessa tehdään työtä kahden tyyppisesti. Toisaalta on tietysti perustyöt, perustehtävät, jotka rullaavat vuodesta toiseen. Painopisteet niissäkin muuttuvat, mutta voidaan puhua perustyöstä, johon resursseista suurin osa kohdistuu.
Sitten on ns. hankkeet tai strategiset hankkeet, joita viime vuosina on ollut aika paljon. Usein myöskin tässä toiminta- ja taloussuunnitelmakäsittelyssä ja sen esittelyssä ainakin, samoin myös toimintakertomuskäsittelyssä, nimenomaan nämä hankkeet ovat painottuneet aika paljon. Ja kuitenkin kirkkohallituksessa käytettävissä olevista resursseista n. 80 % menee perustehtävien hoitamiseen. Siksi olemme miettineet, että olisi keksittävä tapa, jolla myöskin esitämme toimintaamme siten, että perustehtävä ja -työt nousevat enemmän esille. Toki strategisia hankkeita unohtamatta.
Kirkkohallituksen perustehtävät ovat moninaisia. Meillä on useita osastoja, joilla tehdään hyvin erilaisia tehtäviä. Olemme koettaneet rakentaa tavallaan kolme yläkäsitettä tai kolme yläkokonaisuutta, joiden alle hahmotamme kirkkohallituksen tehtävät perustyöt. Ensimmäinen on edunvalvonta ja vaikuttaminen. Nämä eivät ole täysin erillisiä nämä kolme, vaan ne menevät osittain päällekkäin ja sisäkkäin, mutta tämä hahmottaminen varmasti auttaa ja on hyödyllistä. Edunvalvonta ja vaikuttaminen siis ensimmäisenä.
Toiseksi kirkkohallituksessa hoidetaan kirkon yhteisiä tehtäviä, seurakuntien ja hiippakuntien puolesta kirkon kokonaisuutta palvellen. Kolmas sateenvarjokäsite tässä perustoiminnassa on seurakuntien toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Ja tietenkin neljäntenä strategiset hankkeet, joista jo mainitsin. Aiemmissa toiminta- ja taloussuunnitelmien esittämistavoissa tosiaankin nämä strategiset hankkeet ovat painottuneet. Nyt mietimme, mikä voisi olla sellainen esittämistapa, jossa perustyö tulee enemmän esille ja olemme nyt omaksuneet ns. tuloskortti-esittämistavan. Haluan korostaa, että se on vain tapa esittää toimintaa. Se on toki syntynyt, niin kuin aika moni muukin esittämistapa yritysmaailman parissa tai tämä tässä tapauksessa teollisuuden parissa. Mutta tästä olemme pyrkineet räätälöimään pelkistetyn version kirkkohallituksen käyttöön. Kolme avainkäsitettä tässä tuloskortissa on keskeistä. Tavoitteet ensimmäisenä. Tietenkin ainahan me olemme pyrkineet kirkossa toimimaan ja myös kirkkohallituksessa tavoitteellisesti. Mutta kun olen paljon lukenut kirkkohallituksen ja seurakuntien ja muidenkin kirkollisten toimijoiden tavoiteasetteluja, niin aika usein itse asiassa tavoitteet ovat enemmän keinoja kuin tavoitteita. Keino onkin toinen peruskäsite ja avainmittarit sitten kolmas.
Usein meidän tavassamme esittää suunnitelmia tavoitteeksi esitetään vaikkapa se, että toteutetaan jokin koulutus tai toteutetaan jokin tapahtuma, suurikin tapahtuma. Sehän ei tietenkään voi olla tavoite, että jokin koulutus järjestetään, vaan se on keino jollekin syvemmälle tavoitteelle. Ihan perusasiaa sinänsä, mutta tämän kanssa olemme nyt yrittäneet työskennellä tämän käsillä olevan toiminta- ja taloussuunnitelman parissa ja olen hyvin tietoinen, että olemme matkalla tässä asiassa, mutta mielestäni suunta on kuitenkin tässä ollut oikea. Eli nyt muutama sana näistä kolmesta yläkäsitteestä tai kokonaisuudesta, jotka olemme valinneet.
Siellä liiteosassa teillä on kaksi punaista kirjaa. Siellä liiteosassa on kirkkohallituksen osastojen ja yksiköiden tuloskortit. Se menee konkreettisemmalle tasolle ja jos haluatte mennä enemmän yksityiskohtiin, niin niitä kannattaa katsoa. Sivuilla 31-33 on kirkkohallituksen yhteinen tuloskortti ja se on syntynyt siten, että yksiköt ovat tehneet omansa. Osastolla niitä on tiivistetty, ikään kuin siilattu niitä olennaisia yhteisiä punaisia lankoja ja sitten tässä kirkkohallituksen yhteisessä tuloskortissa on kaikkien osastojen töitä pyritty katsomaan, mitkä olisi kolme sellaista ydintavoitetta, jotka voisimme ikään kuin koko kirkkohallituksen ottaa tämmöisiksi lippulaiva tavoitteiksi ensi vuodelle. Kussakin näissä kokonaisuuksissa.
Edunvalvonnassa ja vaikuttamisessa ensimmäinen tavoite ei ole sen pienempi kuin että kirkkohallitus pyrkii omalta osaltaan toimimaan niin, että kirkon arvot vaikuttavat yhteiskunnassa. Tätä voi tietenkin lähestyä monesta eri näkökulmasta. Me pyrimme julkaisuissa, koulutuksissa, kannanotoissa, lausunnoissa koko ajan miettimään, että miten kirkon ääni kuuluisi yhteiskunnassa oli sitten kysymys huonossa asemassa olevien ihmisten auttamisessa tai luomakunnan näkökulmasta tai vaikkapa arkipyhäkysymyksen tyyppisistä asioista, jotka erityisesti viime vuonna olivat esillä. Tällaisissa kysymyksissä kirkkohallitus pyrkii profiloitumaan kirkon äänen esille tuojana. Tietenkään kirkkohallitus ei tee tätä yksin. Hiippakunnat, piispat, seurakunnat paikallistasolla tekevät ihan samaa asiaa, mutta tässä kirkkohallituksella on oma osuutensa.
Toiseksi tässä kokonaisuudessa, edunvalvonta ja vaikuttamistoiminnassa, ensi vuonna siilasimme ylätavoitteeksi tai toiseksi tavoitteeksi kirkon toimintaedellytysten turvaamisen. Niissä asioissa, jotka ensi vuonna ovat esillä. Nyt kuluneen vuoden aikana tietysti tämä yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusratkaisu on ollut keskeinen tällainen edunvalvontakysymys. Myös vaikkapa lukion tuntijako on tavoitekysymys. Näitä asioita tulee myöskin ensi vuonna ja näihin pyrimme satsaamaan. Niin kuin mainitsin tuo yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusmalli, se kysymys jatkuu myöskin ensi vuonna. Lakejahan ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa, vielä ei ole luotu oikeudenmukaista jakojärjestelmää tuolle rahalle, jos tähän päädytään niinkuin nyt näyttää. Eli tehtäviä on. Tässä edunvalvonnan ja vaikuttamisen painopisteitä ensi vuodelle.
Sitten positiivisen uskonnonvapauden tulkinnan vahvistaminen. Tämä on iso yhteiskunnallinen keskustelu ja me haluamme ensi vuoden aikana erityisesti kirkkohallituksessa vaikuttaa ja suunnitella omia toimiamme ja puheenvuorojamme niin, että voisimme olla alleviivaamassa positiivisen uskonnonvapauden tulkintaa. Valitettavasti yhteiskunnallinen keskustelu on vienyt viime aikoina toiseen suuntaan.
Toinen sateenvarjokäsite oli kirkon yhteisten tehtävien hoitaminen. Siinä on kyse sellaisista tehtävistä, jotka on tarkoituksen mukaista tai taloudellisesti edullista hoitaa kokonaiskirkon taholla. Jotka on kirkkolaissa tai ohjesäännössä annettu kirkkohallituksen tehtäväksi. Ne ovat siis pitkälti lakisääteisiä tehtäviä, itseasiassa kaikki mikä kirkkohallituksessa tehdään on lakisääteistä tehtävää, koska kirkkohallituksen tehtävänä on hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Näiden kolmen käsitteen sisään mahtuu kaikki, mitä teemme. Mutta sitten monia tehtäviä on myöskin yksityiskohtaisemmin säädetty laissa kirkkohallituksen tehtäviksi, kuten vaikkapa säädösvalmistelu, seurakuntien ohjeistaminen yhteiskunnallisten lakien muutoksista jne. Nämä lakisääteiset tehtävät me pyrimme ensi vuonnakin hoitamaan hyvin.
Ensi vuoden aikana aiomme kirkkohallitustasoisesti, nyt puhutaan siis edelleenkin kirkkohallituksen kokonaistasolla olevista tavoitteista, tuottaa ajantasaista tietoa toimintaympäristön muutoksista. Tämä ei ole ainoastaan Kirkon tutkimuskeskuksen asiaa, tämä on yhtä hyvin kaikkien muitten yksiköiden asiaa. Eli pyrimme tuottamaan selvityksiä, katsauksia, tutkimuksia, tilastoja, joilla voisimme palvella kirkkoa ja sen seurakuntia hahmottamaan toimintaympäristön muutoksia.
Näissä yhteisissä tehtävissä olemme myöskin tähän kirkkohallituksen kokonaistuloskorttiin nostaneet kolmantena lähetysstrategian ja lähetyksen toimintamallin vakiinnuttamisen. Perussopimukset kirkkohallituksen ja lähetysjärjestöjen ja Kirkon ulkomaanavun välillä on solmittu, ja kirkon ulkoasiainosasto ja ulkoasianneuvosto seuraa niiden toteutumista. Meillä on nyt ajatus, että ensi vuosi on tarkastelun ja vakiintumisen vuosi ja siihen haluamme kirkkohallituksessa satsata. Totta kai erityisesti ulkoasiainosasto. Mutta muutenkin.
Kolmas sateenvarjokäsite oli seurakuntien toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Perustoiminnassa tietysti seurakunnat ovat eturintamassa ja ydinasiantuntijoita. Mutta kirkkohallituksen tehtävä tässä suhteessa on tukifunktio olla tukemassa seurakuntia muutoksessa. Nyt en viittaa ainoastaan seurakuntarakennehankkeeseen, vaan kaikenlaisiin asioihin, jotka ovat liitteessä. Ja niitä on monta. Hoitaa tukitoimia keskitetysti ja taloudellisesti kustannustehokkaasti. Tuossa kuvassa työskennellään yhteisen julkaisualusta eli Lukkarin parissa. Tämän tyyppisiä hankkeita pyrimme tekemään kustannustehokkaasti. Ensimmäisenä seurakuntana Seinäjoen seurakunta käsittääkseni pari kuukautta sitten otti käyttöön tämän yhteisen julkaisualustan Lukkarin.
Henkilöstökoulutusta ja työnantajakuvasta huolehtimista, tuon olemme nostaneet kirkkohallitustasoiseksi tavoitteeksi tässä seurakuntien tukemisessa. Paljon on puhuttu viime vuosina vapaaehtoisten roolista, seurakuntalaisten omistajuudesta, kun puhutaan seurakunnan työstä ja toiminnasta. Se on erittäin tärkeä. Mutta jotta tähän päästäisiin, tarvitaan uudenlaista työntekijäkuvan hahmottamista. Työntekijän ei pitäisi olla kaikkitietävä yksintekijä vaan enemmän valmentajatyyppinen kouluttaja, joka pyrkii varustamaan vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Tämä kaikki edellyttää työntekijäkoulutusta, jota tietysti Kirkon koulutuskeskus kirkkohallituksen yksikkönä toteuttaa samoin kuin toki hiippakunnat myöskin ja seurakuntayhtymät. Kirkkohallituksen painopisteissä on haluttu myös mainita kirkon työnantajakuvasta huolehtiminen. Tämä ei ole tietenkään ainoastaan työmarkkinaosaston tai työmarkkinalaitoksen tehtävä, vaan koko kirkkohallituksen tehtävä, jotta kirkko olisi houkutteleva työpaikka myös jatkossa.
Vielä strategisista hankkeista, joita on ollut todella paljon viime vuosina. Täällä on vilahdelleet lyhenteet ja kirjainyhdistelmät HER, Heta, Kirjuri. Kirkon talous on kiristymässä, vaikka viime vuosi olikin talouden kannalta positiivinen niin vähän pidemmässä katsannossa on selvää, että seurakuntien ja kirkon talous on heikkenemässä. Niinpä näitä strategisia hankkeita ja niiden aloittamista joudutaan miettimään paljon tarkemmin jatkossa kuin aiemmin. Niiden määrä onkin vähentynyt. Suurin ja mittavin niistä on seurakuntien rakennemuutoshanke, joka on tällä hetkellä täällä kirkolliskokouksessa. Vaikka odottelemme toukokuussa toivottavasti kirkolliskokouksen ratkaisua, niin tässä alla koko ajan tapahtuu. Tämän hankkeen puitteissa valmistellaan hallinnollisia säädöksiä tai malleja, tulojakomalleja, muutoksen tuen malleja. Kirkolliskokoushan joka tapauksessa päättää jotakin. Me tietysti kirkkohallituksessa valmistaudumme muutokseen sen esityksen pohjalta, joka täällä on käsittelyssä. Mutta aika näyttää, miten siinä sitten käy.
Strategia tutuksi. Kohtaamisen kirkko -strategia oli esillä täällä toukokuussa. Nyt on Tulevaisuusselonteko. Me pyrimme tekemään ensi vuoden aikana tutuiksi näitä ja työvälineitä, ihan kiertämään hiippakuntia ja seurakuntia. Tässä yhteydessä haluankin sanoa, että meidän asiantuntijoitamme saa kutsua seurakuntiin ja hiippakuntiin esittelemään ja auttamaan vaikkapa seurakuntien omissa strategiahankkeissa. Reformaation merkkivuoden valmistelut ovat kirkkohallituksessa ensi vuoden aikana kovasti työn alla ja toiveemme on, että ensi vuoden aikana jokainen hiippakunta ja jokainen seurakunta omalta osaltaan käynnistäisi, ellei ole jo käynnistänyt, reformaation merkkivuoden huomioimiseksi.
Tässä näkökulmia tuohon toiminta- ja taloussuunnitelmaan ikään kuin toiminnan näkökulmasta. Eli uusi esittämisen tapa. Se saattaa tuntua todellakin vähän yllättävältä. Olen jo täällä käytäväkeskustelussa kuullut, että jotakin asiaa on koettu, että se on liiankin yksityiskohtaisesti esitetty, jotkin taas liian yleisesti. Me pyrimme kehittämään jatkossa myöskin tätä esittämisen tapaa. Tämä on nyt eräässä mielessä harjoituskappale tämä vuoden -15 budjetti ja toimintasuunnitelma ja toiminta- ja taloussuunnitelma kolmelle vuodelle. Kirkkoneuvos Rantanen tulee jatkamaan sitten enemmän talouden näkökulmasta.
Paluu