Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston taloudellinen tilanne (Ilmoitus 2/2016)

Täysistunto:
Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2016 klo 15:30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kerron teille lyhyesti eläkerahaston ja Kirkon keskusrahaston taloudesta. Tämä on katsaus, joka kuuluu jokaiseen toukokuuhun. Tässä nämä kolme ensimmäistä ovat vakiosisältöisiä, ja sitten toivomuksena on, että otan mukaan jonkin ajankohtaisen asian, ja sehän tietysti sitten aina vaihtelee vuosittain, mikä se on. Useastihan se on koskenut Kipaa menneinä vuosina, mutta ei tänä vuonna. Tässä on lyhyesti vastuullisesta sijoittamisesta kyse tällä kertaa. Kuten jo taisin eilen mainitakin, niin Kirkon eläkerahaston alkuvuosi on ollut pikkuisen hankala. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli -0,7 %, mutta nyt juuri tänä aamuna sain iloisen uutisen, että huhtikuun lopun tilanne on kääntynyt plusmerkkiseksi, eli se on +0,1 %. Ei nyt kummoinen plussa, mutta plussa kuitenkin. Tuohon tuottotavoitteeseen pääseminen on kyllä aika hankalaa, että älkää pettykö sitten vuoden päästä, jos se ei ole kuutta prosenttia. Tässä eri eläketoimijoiden tuottovertailu, eli ainoastaan Etera ensimmäisen kvartaalin aikana pääsi plusmerkkiseksi, ja me kaikki muut olemme enemmän tai vähemmän miinuksella.

Kirkon keskusrahasto ja kirkon yhteinen toiminta. Budjetissahan on noin 0,5 milj. euron alijäämä, ja nyt tulos tulee olemaan huonompi siksi, että rakennusavustuksia myönnettiin 0,5 milj. euroa enemmän kuin mitä budjetissa oli. Näin siksi, että hakemuksia oli poikkeuksellisesti tullut vähän runsaammin kuin aikaisemmin, ja sitten toisaalta rakennusavustusmäärärahaa jäi edellisvuonna kuten hyvin monena aikaisempanakin vuonna käyttämättä. Nämä kaikki ennusteet ovat näköjään vähän tätä samaa tyyliä, että varautukaa huonompaan kuin mitä on oletettu, kun tämä sama koskee myös Kipaa. Kipassahan alijäämä on 2,1 miljoonaa budjetissa, ja tässäkin annan tulosvaroituksen, eli alijäämä tulee olemaan jonkin verran suurempi. Ja näin siksi, mistä oli jo eilen puhetta, että suoritemäärät ovat pienemmät kuin mitä on arvioitu. Ja ehkä tässä tärkeimmät ovat nuo kaksi ylimmäistä riviä tuolla pylväikössä. Eli se, mitä ollaan koko ajan ajateltu, että palvelumaksutulot siinä vaiheessa kun Kipa on ikään kuin valmis ja kaikki asiakkaat ovat sisällä olisivat noin 10,5 milj. euroa, mutta ne tulevat olemaan arviolta noin 9,6 miljoonaa, eli siinä tulee olemaan noin miljoonan euron vajaus. Ja tämähän tietysti tarkoittaa luonnollisesti sitä, että Kipan täytyy tehostaa huomattavasti toimintaansa. Palvelumaksuhintoihin tehdään alennus vuoden -18 alussa kuten on päätetty, ja tämähän liittyy siihen, että Kipan ei tarvitse maksaa velkaa takaisin Kirkon keskusrahastolle. Nämä suoritemäärien vähenemiset ovat tosiaan aika isoja, ja tämä on todella erinomainen asia, että suoritemäärät ovat pienentyneet. Eli erityisesti jos ajatellaan, että merkittävimmät muutokset ovat nämä kuuluisat matka- ja kululaskut, niin näitä suoritemääriä on pienennetty keskimäärin 6 %. Se on hyvä suoritus. Mistä tämä sitten johtuu, tämä johtuu siitä, että kun hinnoittelu on läpinäkyvä, seurakunnissa tiedetään hyvin tarkkaan, mitä mikäkin maksaa, ja on ryhdytty miettimään, miten laskua saataisiin pienemmäksi. Tietysti on myös sanottava, että kaikki ei ole ollut ihan tätä, että jotkut asiakkaat ovat sitten mieluummin valinneet tällaisen manuaalisen lisätyön välttääkseen palvelumaksuja, mutta pääsääntöisesti tämä maksujen aleneminen tulee tehostamisen kautta. Erityisesti, että seurakunnat ovat hoksanneet, että matkakuluja voi kerätä, koota, niitä voidaan maksaa harvemmin, enää ei jokaista ratikkalippua laskuteta erikseen niin kuin ennen vanhaan laskutettiin, eli on huomattu, että ne voi kerätä, meillä on kaikenlaisia koontilaskuja, verkkomaksamista, palkanmaksupäivät on yhtenäistetty, tuntipalkkaiset ovat muuttuneet kuukausipalkkaisiksi, kaikkea tämäntyyppistä on tehty, ja se on aiheuttanut tämän hyvän tilanteen, että Kipa tulee sitten loppujen lopuksi halvemmaksi seurakunnille kuin mitä on kuviteltu.

Sitten kirkkohallituksen hyväksymät talousarviokehykset. Nämä on nyt poikkeuksellisen helppo muistaa, ja tämä muistuttaa ihan sitä, mikä täällä oli tilanne viime vuonna, että menemme täysin nollalinjalla. Hiippakuntien kehyksistä sen verran, että hiippakuntien osalta meillä on kehitetty jo itse asiassa vuosia sitten tällainen niin sanottu jakomalli. Kuvaan sen teille hyvin lyhyesti. Eli se lähtee ensinnäkin siitä, että jokaisen hiippakunnan kiinteistökulut maksetaan sen suuruisina kuin ne ovat. Vuosikertomuksesta, jos siitä huomasitte ennen hiippakuntien osuutta muutaman sivun, missä on erinäköisiä taulukoita, niin niistä huomaatte, että nämä kiinteistökulut poikkeavat tosi paljon hiippakunnittain, erittäin paljon. Mutta sitten nämä muut kulut eli henkilöstö ja toiminta jaetaan siten, että ensin tästä paketista erotetaan niin sanottu erityisosa, jota maksetaan arkkipiispasta, kuurojen papeista ja vankiladiakoneista. Sitten loppuosa jaetaan hyvin suurelta osin tasan, siinä on pieni muuttuva osa, muuttuva osa on puolet väkiluku, neljännes seurakuntien lukumäärä ja neljännes matkustusala. Ja nyt ensi vuotta varten tämä muuttuva osa on päivitetty, ja siitä tuli aivan olemattomat muutokset. Siinä taisi parille hiippakunnalle tulla tuhat euroa lisää kehyksiin ja vastaavasti parilta hiippakunnalta katosi tuhat euroa kehyksistä, että muutokset olivat poikkeuksellisen vähäiset tällä kertaa. Talousarvioehdotusten tekemisen määräpäivä. Teillä on mahdollisuus tehdä talousarvioehdotuksia, ja ne pitäisi lähettää meille 3.6. mennessä. Kun ne tulevat 3.6. mennessä, ne pääsevät mukaan talousarvion valmisteluprosessiin eli niitä pystyy sitten huolellisemmin valmistelemaan.

Sitten lyhyesti tietoisku Kirkon eläkerahaston vastuullisesta sijoittamisesta. Tavoitteena on olla edelläkävijä. Tässä on muutama dia, jotka tästä menen kohtuullisen ripeästi, ja keskityn sitten lopussa muutamiin vaikuttamistapauksiin. Aikaisemmin puhuttiin eettisestä sijoittamisesta, nykyisin puhutaan vastuullisesta sijoittamisesta. Eettinen sijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoittajan omat arvot vaikuttavat sijoituspäätösten tekemiseen, ja silloin on yleisesti ottaen kysymys poissulkevasta sijoittamisesta, eli esimerkiksi syöpäyhdistys tuskin sijoittaa tupakkateollisuuteen, se on tämäntyyppinen se ajatusmalli. Vastuullinen sijoittaminen, jota nykyisin käytetään, on hyvin paljon laajempi, ja se ajatus on, että vastuullisuus on osa yritystoimintaa, ja vastuullisuutta on tässä mielessä kolmea sorttia, on ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa. Tässä näette meidän historian vastuullisena sijoittajana. Aloitimme vuonna -99, joilloin tuli sijoitustoiminnan eettiset periaatteet, ja olimme mukana perustamassa Suomeen ensimmäisiä eettisiä rahastoja eli tällaisia poissulkevia rahastoja. Ja sitten tämä ensimmäistä kertaa sai tuulta purjeisiin 2007. Tässä on kaksi tärkeää vuotta, toinen on 2008, jolloin allekirjoitimme YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet, se on tuo PRI, ja toinen merkittävä on 2010, jolloin olimme perustamassa Suomeen Finsifiä, joka on yhdistys niille, jotka ovat allekirjoittaneet tämän YK:n PRI-ohjeistuksen. Muutama onnistuminen viime vuodesta: kaikki yhteistyökumppanimme ovat allekirjoittaneet PRI-ohjeistuksen. PRI selvittää allekirjoittajien vastuullisuuden astetta, ja me pääsimme parhaimman viiden prosentin luokkaan. Olimme ehdolla pohjoismaiseen eräänlaiseen kunniamainintasarjaan Paras ESG-ohjelma, mutta valitettavasti emme päässeet voittoon asti. Olimme kuitenkin ehdolla. Ja käynnistimme osakesalkun hiilijalanjäljen laskennan, sekin on aika merkittävä tapahtuma. Sitten tähän vaikuttamiseen hyvin lyhyesti. Eli vaikuttaminen on se meidän ykkösjuttu. Ajatus on se, että sijoittaja vaikuttamalla haluaa kantaa vastuunsa yrityksen toiminnasta, ja meidän lähtökohtamme on keskustella yritysten kanssa, jos jotain syytä keskusteluun on. Toinen vaihtoehto tietysti on luopua arvopapereista, mutta se todennäköisesti ei johda muutoksiin yrityksen toiminnassa, ja jos myydään jotain kokonaan pois, sitten luovutaan ikuisesti siitä, että voitaisiin olla omistajana vaikuttamassa. Kotimaisiin yrityksiin meillä on suora vaikuttaminen, ja kansainvälisiin yrityksiin epäsuora. Viime vuonna olimme 12 kotimaisen pörssiyhtiön yhtiökokouksessa, ja nämä valikoituvat sillä perusteella, että kuinka iso omistaja me olemme omistajien joukossa, ja sitten toinen on se, että jos listalla on jotain erityistä, erityisen ajankohtaista. Rahastoyhtiöt osallistuvat sitten taas satoihin kokouksiin. Vaikuttamistoiminnan ikään kuin edellytyksenä on se, että meillä on vaikuttamis- ja vastuullisuusseulontaa, eli ISS Ethics on yhteistyökumppanimme Ruotsista, joka seuloo eläkerahaston sijoitussalkun kahdesti vuodessa, ei pelkästään suoria sijoituksia, vaan myös rahastot puretaan atomeiksi, eli sieltä seulotaan myös kaikki ne yritykset, joihin jokin rahasto on sijoittanut. Mitä sieltä sitten yleisesti saattaa löytyä, on ympäristönormeihin liittyviä loukkauksia, ihmisoikeusloukkauksia, työoikeusloukkauksia, korruptiota, ja sitten tietysti seulotaan myös poissuljettuja toimialoja, että onko niitä jotenkin päässyt mukaan sijoitussalkkuun.

Nyt sitten tämä case Nordea eli tämä Panama-tapaus esimerkkinä siitä, miten toimimme. Huhtikuun lopussa KER omisti lähes 1 milj. kappaletta Nordean osakkeita, ja omistuksen markkina-arvo oli 8,25 milj. euroa. Ja sitten kun tämä tapaus tuli julkisuuteen, ryhdyimme selvittämään tietysti taustoja sekä suoraan yritykseltä että riippumattomilta asiantuntijatahoilta, eli ISS Ethics tarttui tietysti heti tähän tapaukseen. Eli 4.4. Sitten 8.4. me keskustelimme Nordean vähittäispankkitoiminnan johtajan kanssa ja 20.4. kokoontui vastuullisen sijoittamisen työryhmä, ja siellä meillä oli Nordean sijoittajasuhdejohtaja ja pääjuristi kuulusteltavana, kyllä se vähän kuulustelulta vaikuttikin, olen tuon ryhmän puheenjohtaja ja osallistuin aktiivisesti tähän kuulustelutapahtumaan. Se antoi kyllä hirveän hyvän kuvan siitä taustasta. Koska kuvittelin, että heidän kuvauksensa oli aika rehellinen. Nythän me olemme sitten kaikki saaneet lukea, että heillä on ohjeistus tiukentunut, ja he ovat ainakin antaneet sellaisen käsityksen, että tämä ei miltään osin voi toistua. Heillä on käytössä koodeja ja heillä on sisäisiä ohjeita, ja näin päin pois. Nyt tässä on seuranta päällä, tavoitteemme on tietysti varmistaa, että yritys pysyy tällä kehityspolulla. Me varmistamme, koska olemme suora osakkeenomistaja tässä tapauksessa me varmistamme sitä itse, ja sitten tietysti ISS Ethich varmistaa sitä myös toisaalta, koska se on edelleen heidän keltaisella listallaan, mikä tarkoittaa että "vahdi". Sitten päätös luopua tästä sijoituksesta tehdään siinä vaiheessa, jos jotenkin meidän kontaktit katkeavat sinne tai me olemme sitä mieltä, että tämä ei nyt kuitenkaan, vastoin sitä mitä meille on kerrottu, tämä ei nyt ehkä kuitenkaan ollut ihan niin. Tämä on tosiaan tiukassa valvonnassa. Sittenhän tässä on nämä kaksi muuta keissiä, case Volkswagen ja case Nokian Renkaat. Nokian Renkaitten osalta, missä oli rengastestihuijaus, voin sanoa, että tähän me emme osallistuneet millään lailla, koska meillä ei ole yhtään Nokian Renkaiden osaketta ollut salkussa. Case Volkswagenia, joka oli tämä päästöhuijaus, niin tässä ei ole suoria sijoituksia. Vuoden -15 lopussa KER omisti neljän eri rahaston kautta näitä osakkeita, ja se oli noin 2,6 milj. euroa. Tämä etenee nyt sitten Ethicsin kautta, eli tämä on siellä keltaisella eli tarkasti valvotulla listalla, ja sitten toisaalta me käymme keskustelua niiden neljän rahaston hoitajan kanssa, joiden rahastoissa tätä volkkaria on. Sitten vielä viimeisenä tällainen, tämä on ihan itse tehty ja tämä kyllä näyttääkin ihan siltä, voin sanoa. Tässä on KERin sijoitukset veroparatiiseissa, eli Elina Karttusen eilen esille nostama vastaus. Se oli muuten itse asiassa erittäin hyvä kysymys, koska nyt me olemme siis tähän perehtyneet vielä tarkemmin kuin aikaisemmin. Tämä mallihan on näin, että eläkeyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat, Keva, VER ja KER, mehän sijoitamme esimerkiksi KERin tapauksessa Luxemburgiin tai Irlantiin rekisteröityyn rahastoon. Sitten tämä rahasto sijoittaa eri maissa toimiviin yrityksiin globaalisti. Sitten tuonne olen kirjoitellut näitä, että miten nämä veroseuraamukset menevät, niin sitten voitte miettiä, että miltä tämä kuulostaa. Lähtökohta on se, että suomalaiset eläketoimijat eivät ensinnäkään maksa veroa sijoitustoiminnastaan. Se johtuu eri syistä. Keva ja VER ovat lailla verovapaita. Sitten TyELissä toimijat eivät sen takia maksa veroa, että heillä vastuuvelka on suurempi kuin varat. Se on se syy, miksi he eivät maksa. Me olemme vähän poikkeava sen takia, että me olemme lailla osittain veropaa, emme kokonaan verovapaa. Me olemme siis sellainen toimija, että me maksamme elinkeinotoiminnan osalta veroa. Eli tämä tarkoittaa sitä, että jos sijoittaisimme konserniyhtiöön, niin se olisi se, mistä maksaisimme veroja, mutta me emme sellaisia sijoituksia tee. Sitten tuo rahasto. Rahasto maksaa tuloksestaan veroa rekisteröintimaan verolainsäädännön mukaan. Tulos ovat hallinnointipalkkiot, joista vähennetään henkilöstö- ja järjestelmäkulut. Ja tästä tuloksesta tämä punainen rahasto maksaa esimerkiksi nyt, jos se on rekisteröity Irlantiin, niin jos Irlannin verokanta on nyt ehkä 12,5, se maksaa tuosta 12,5 %. Jos se olisi rekisteröity Suomeen, se maksaisi 20 %. Sitten nuo yritykset tietysti maksavat veroa kukin oman kotimaansa verolainsäädännön mukaan. Sitten jos ajatellaan tätä ISS Ethicsiä, että miten se tästä kuviosta ottaa kopin, niin se ottaa kopin tuolta alareunasta noista yrityksistä, koska nämä yritykset ja niiden toimintatavat ovat se, mitä ISS Ethics skriinaa. Ja sitten tuo punainen taas on sitä, mitä paikalliset EU-maiden finanssivalvonnat, tai minkä nimisiä ne missäkin ovat, mutta sitä työtä tekevät, niin ne taas sitten vahtivat tuota punaista palloa. Olen tätä kovasti tässä nyt pohtinut, niin en tässä nyt hirveästi moitittavaa pysty näkemään, jos ajatellaan, että se on aika pieni kuitenkin se vero, mitä tuo rahasto maksaa, kun ajatellaan, että nämä yritykset ovat ne, mitkä sitten varsinaisesti. Ja sitten tietysti eläkkeensaajan maksavat veroa tuolta aikanaan eläkettä saadessaan. Selvensikö tämä yhtään tätä veroparatiisijuttua? Hyvä. Kiitos.


Paluu