Puheenvuoro



Vesti Aino, edustaja

Otsikko:
Parokiaalijärjestelmän kehittäminen (Edustaja-aloite 8/2008)

Täysistunto:
Torstaina 8 päivänä toukokuuta 2008 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Tässä aloitteessa on kolme ehdotusta, jotka liittyvät samaan asiaan, ja kuten jo olemme huomanneet, tätä keskustelua on tärkeä käydä. Kiireellisin on mielestäni se ensimmäinen, jossa seurakuntajako tulisi riippumattomaksi kuntarajoista. Pienet seurakunnat pelkäävät hukkuvansa sinne suurien syövereihin, ja siksi olisi tärkeää, että seurakunnan nimi ja identiteetti, oma pieni jumalanpalvelusyhteisö, voisi säilyä. Toisena: mahdollistaa seurakuntalaisten seurakunnan valinnan asuinpaikasta riippumatta. Voi olla, että monilla maaseutupaikkakunnilla tähän ei ole minkäänlaista painetta, mutta kaupungeissa, joissa on iso muuttoliike ja voi olla, että jopa vuosittain henkilö muuttaa seurakunnasta toiseen, ei voi minkäänlaista kiinteää seurakuntayhteyttä syntyä. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että aloitteen nimi ei ole henkilöseurakuntaan siirtyminen eikä sen intentiona ole se, että luovutaan tästä alueellisesta järjestelmästä. Sen nimenä on parokiaalijärjestelmän kehittäminen, ja siinä viitataan muun muassa, että Tanskassakin on mahdollista perustaa näitä henkilöseurakuntia parokiaalisen seurakuntamallin vallitessa. Myöskin eilen Jukka Keskitalo viittasi mielestäni hyvin siihen, että erilaisia yhteisöllisyyden muotoja voisi integroida osaksi tätä parokiaalijärjestelmää. Millä tavalla, se on suuri haaste. Olisiko se esimerkiksi niin, että ihminen kuuluisi syntymäseurakuntaansa, ja sitten esimerkiksi sen ohella olisi näitä omia jumalanpalvelusyhteisöjä? Kolmanneksi tässä ehdotetaan mahdollisuutta perustaa kirkkomme tunnustusta noudattavia henkilöseurakuntia. Itse näen tässä tavoitteena kirkon ykseyden varjelemisen pirstoutuvassa tilanteessa. Minusta siinä olisi yksi käytännön ratkaisu siihen, että myös teologiset ristiriidat naispappeuteen liittyen voisi ratkaista. Itse kannatan sitä, meidän eri tavalla ajattelevien kesken rauhanomaista rinnakkaiseloa. Arvostan naispappien torjujien vakaumusta ja kutsumusta ja haluan elää heidän kanssaan samassa kirkossa ja toivon heille tasaveroista mahdollisuutta tehdä työtä kirkossamme.


Paluu