Puheenvuoro



Heikka Mikko, piispa

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2007 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2009 (Kirkkohallituksen esitys 1/2006)

Täysistunto:
Maanantaina 6 päivänä marraskuuta 2006 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kirkolliskokousedustajat. Pyydän teitä avaamaan budjettikirjan sivut 92 ja 93, puheenvuoroni liittyy siellä olevaan tietohallintoyksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja erityisesti siellä olevaan suunnitelmaan, joka tähtää kirkon hengellisen perustehtävän toteuttamiseksi internetissä. Toivon, että tämä puheenvuoroni myös antaa virikkeitä talousvaliokunnalle käynnissä olevaa työskentelyä varten.

Kenellekään meille ei ole jäänyt epäselväksi se, että verkoissa tapahtuva teknologinen kehitys on ollut mullistavaa viime aikoina, eikä ainoastaan tämä, vaan myös se, että se on vaikuttanut erittäin voimakkaasti käyttäytymiseen, erityisesti lasten ja nuorten käyttäytymiseen. Suomalainen IRK-galleria kokoaa päivittäin liki kaksi kolmasosaa teini-ikäisistä nettiin keskustelemaan, kertomaan itsestään, jakamaan kuvia ja blogeja eli verkkopäiväkirjojensa tuotoksia. Maailmanlaajuisen You tube -verkkopalveluista katsotaan sata miljoonaa videota joka päivä. Nuoret perheet katsovat pikkukakkosen jälkeen lastenvideoita Ylen elävän arkiston verkkopalvelusta tai Helsingin verkkokirkosta. Teknologinen kehitys verkoissa on siis vaikuttanut erittäin mullistavalla tavalla lasten ja nuorten käyttäytymiseen, me vanhemmat tulemme perässä. Mekin opettelemme hiljalleen käyttämään pankkipalveluita, matkavarauksia, aikataulutietoja, katselemme uutislähetyksiä ja sanomalehtien verkkoversioita.

Pari vuotta sitten seurakuntien verkkosivujen painopiste alkoi selvästi siirtyä palvelujen suuntaan. Tähän asti verkko oli lähinnä informatiivisten ilmoitustaulujen pitopaikka, nyt me tahdomme palvella seurakuntalaisia verkkosivuilla. On arvioitu, että vuoteen 2010 mennessä seurakuntien verkkopalvelut kehittyvät edelleen palvelupainotteisuuden ja yhteisöllisyyden suuntaan. Tässä tilanteessa iloitsen siitä, että on ilmestynyt tällainen väliraportti, Tietoverkoissa toimiva kirkko. Se on mielestäni loistava, ennakkoluuloton, tietä raivaava, uusia teitä raivaava mietintö siihen, mitenkä kirkko voisi toteuttaa perustehtäväänsä verkossa. On siis kysymys kirkon perustehtävän toteutumisesta siellä missä tämän päivän lapset ja nuoret ovat. Verkko ei siis enää ole vain viestintäväline, se ei ole enää ilmoitustaulu, vaan se on toimintaympäristö. Se on siis paikka, missä me toteutamme kirkon perussanomaa ja perustehtävää. Yksi selkeä palvelu, jota on jo monissa paikoin toteutettu, on nettipappitoiminta. Kansalainen voi lähettää kysymyksensä nettipalvelun kautta papille ja pappi vastaa kysyjälle henkilökohtaisesti oman sähköpostinsa kautta. Tämän nettipalvelun kautta moni seurakuntalainen on saanut avun. Olen myös kuullut, että monet perheneuvojat ovat suunnitelleet ensiapuluonteisen perheneuvontapalvelun avaamista verkossa. Näin olemme rakentamassa toimintaympäristöä verkkoon. Strategia puhuu myös läsnäolon verkkokirkosta, jossa toteutuisivat kohtaaminen, jumalanpalvelus, rukous, hiljaisuus, sielunhoito, hengellinen kasvu ja diakonia. Siis nämä kaikki seurakunnan perustehtävät, mutta nyt uudessa toimintaympäristössä. Juuri tällä hetkellä valmistaudumme seurakuntavaaleihin. Olisiko mahdollista, että seuraavat kirkon vaalit vuonna 2010 toteutettaisiin sähköisinä. Tämä ei ole mitenkään mahdotonta. Oikeusministeriön johdolla kokeillaan jo nyt sähköistä äänestämistä Suomen eduskuntavaaleissa maaliskuussa 2007. Kokeilupaikkakuntia ovat oman hiippakuntani kunnat, Karkkila, Kauniainen ja Vihti. Jos me toteuttaisimme seurakuntavaalit sähköisesti, olen vakuuttunut siitä, että tämä kasvattaisi osallistumisprosenttia merkittävällä tavalla. Kysynkin, kun todennäköistä on, että vuoden 2011 eduskuntavaalit toteutetaan verkossa, olisiko mahdollista, että vuotta aikaisemmin kirkon omat vaalit pilottiluontoisesti toteutettaisiin myös verkossa?

Näkisin, että nyt kun käydään tämän uuden strategian pohjalta kehittämään kirkon läsnäoloa verkoissa, se tapahtuu viestinnän asiantuntijoiden, insinöörien, mutta myös kirkon hengellisen viranhaltijoiden yhteistyönä, on tärkeätä, että siellä ovat myös mukana kirkon hengelliset viranhaltijat seurakunnista ja seurakuntayhtymistä. Yksi kiinnostava hanke, jota toteutetaan jo kunnallisella sektorilla, on päätöksenteon kehittäminen verkkovaltuustojen puitteissa. Ensimmäinen Hämeenlinnassa toteutettava verkkovaltuusto, siihen on ilmoittautunut 169 aktiivista kaupungin asioista kiinnostunutta kuntalaista. Siis 169 lisäaivoa kehittää Hämeenlinnaa. Olisiko suurissa seurakuntayhtymissä mahdollista kehittää vastaavanlaisia verkkovaltuustoja? En visioi tässä nyt enempää, rohkeita ja monenlaisia visioita kirkon läsnäolosta verkoissa on olemassa. Toivoisin vain, esitän nyt tässä vaiheessa vetoomukseni talousvaliokunnalle, että kirkkohallituksen esittämä määräraha kirkon omalle tietohallintoyksikölle varattaisiin täysimääräisenä, ja että erityisesti suhtautuisitte myönteisesti Kirkon hengellisen perustehtävän toteuttaminen internetissä -hankkeeseen.


Paluu