Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Talousarvioehdotuksia koskeva ilmoitus (Kirkkohallituksen ilmoitus 2/2006)

Täysistunto:
Keskiviikkona 10 päivänä toukokuuta 2006 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Tämä on ensimmäinen kerta kun kirkkohallitus antaa talousarvioehdotuksia koskevan ilmoituksen. Uudistus tuli siinä vaiheessa, kun työjärjestystä muutettiin. Kerron teille lopuksi tärkeän päivän, mihin mennessä voitte lähettää kirkkohallitukselle talousarvioehdotuksia, mutta sitä ennen kuvaan tämän hetken keskusrahaston taloudellista tilannetta, talousarvion toteutumista ja niitä kehyksiä, mitkä kirkkohallituksen täysistunto huhtikuussa asetti.

Eli ilolla voin sanoa, että taloudellinen tilanne on edelleen varsin vakaa ja erityisen suotuisa kehitys on edelleen ollut tämän ensimmäisen neljän kuukauden aikana eläkerahastossa. Viime kuunvaihteessa eläkerahastossa päästiin 700 milj. euron kokoon ja eläkerahaston tuotto huhtikuun lopussa oli vuoden alusta 6,3 % eli sama kuin mitä koko vuoden tuottotavoite. Mutta tästä ei valitettavasti voi vetää sellaisia johtopäätöksiä, että tuotto jatkuisi tällaisenaan. Varoituksen sanana täytyy sanoa, että loppuvuosi voi olla varsin vaikea. Se johtuu siitä, että eläkerahastossamme on 40 % osakkeita ja 40 % korkoja. Nyt korkopuoli alkaa tuottaa meille, niin kuin kaikille muillekin korkosijoittajille, erittäin suurta huolta, koska korot ovat kääntyneet nousuun, ja silloin, niin omituiselta kuin se kuulostaakin, korkosalkun arvo laskee. Korkosalkku on tosiaan alkuvuonna tuottanut 1,5 %:n verran miinusta ja mikäli korkojen nousu jatkuu, saattaa olla, että emme pääse lähellekään niihin tuloksiin kuin mitä viime vuonna pääsimme. Mutta siitä tiedämme marraskuussa enemmän.

Sitten tästä ns. helpommasta puolesta eli siitä puolesta, mihin voimme itse vaikuttaa. Talousarviohan on tehty miinusmerkkiseksi, eli -2 milj. euroa, niin kuin olikin jo maanantaina puhetta. Jos tätä toteutumista tarkastelee, niin suurin tuloerä eli seurakuntamaksut tulee toteutumaan käytännöllisesti katsoen arvioidun mukaisesti. Jos jotain ylituottoa on, niin silloin puhutaan 100 000 eurosta suurin piirtein. Olemme siirtyneet siihen, että perusmaksu peritään ainoastaan kirkollisveron perusteella, jolloin arviointi on huomattavasti helpompaa kuin mitä aikaisemmin. Eli ellei mitään ennakoimattomia menojen säästöjä tai kertaluontoisia tuloja tule, kuten viime vuonna tuli, tulos saattaa olla aika lailla suunnitelman mukainen. Tietysti jo tästä kirkolliskokousviikosta tulee pieni ennakoimaton menojen säästö, kun tämä on neljä päivää ja me olimme varautuneet viiteen päivään. Tällaisia pieniä säästöjä pitäisi tulla kohtuullisen paljon tänä vuonna, jotta saisimme plus-merkkisen tuloksen. Avustuksia on jaettu kohtuullisen hyvin budjetin mukaan, yhdistymisavustuksia myönnettiin 3 milj. euroa eli aika lailla se mihin varauduttiinkin.

Mutta tämä taulukko kuvaa meidän suurimman huolenaiheemme eli verotilitysten kehittymisen. Tässä on verrattu verotilitysten muutoksia 03-04 ja 04-05. Yhteisöveron osalta tilitysten kehityksessä ei ole mitään valittamista, se on ollut varsin hyvä. Mutta tämä meidän päärahoitusmuotomme, kirkollisvero ja sen kehitys, on liian pieni, varsinkin kun ottaa huomioon, että kirkollisveron osuus verotuloista on keskimäärin 88 %. Huolimatta tästä jonkin verran heikohkosta tuloarviosta kirkkohallituksen täysistunto kuitenkin pysyi talousarviokehyksissään toimintasuunnitelmassa 06-08 hyväksytyssä linjassa. Eli pysyttiin siinä, että yksiköiden yleiskorotus on 2 % ja ylitys voidaan hyväksyä ainoastaan poikkeustapauksessa. Näin pidetään perusmaksu koko tämänkin suunnitelman ajan 8,7 %:n suuruisena. Viime marraskuussahan talousvaliokunta piti erittäin tärkeänä sitä, että meillä pysyy useamman vuoden ajan perusmaksu samansuuruisena, koska se helpottaa seurakuntien omaa taloussuunnittelua.

Tästä olemme pystyneet kehittämään ongelman, jota kutsumme kirkkohallituksessa 1-2-3 -ongelmaksi ja joka on pitkällä juoksulla varsin haasteellinen ratkaistavaksi. 1-ongelma tarkoittaa sitä, että tulot kasvavat 1 %, 2-ongelma tarkoittaa sitä, että sallimme yksiköiden kehysten kasvaa 2 % ja 3-ongelma tarkoittaa sitä, että kuitenkin tiedämme palkkojen nousevan 3 %. Kahden prosentin kehys tarkoittaa, että kun kehysten sisältä on rahoitettava 3 %:n palkkojen tarkistus ja palkat ovat kuitenkin jokaisessa yksikössämme suurin menoerä, niin muuhun toimintaan varattu raha vastaavasti pienenee. Tämä on ongelma, johon meidän jossain vaiheessa pitäisi löytää jonkunlainen ratkaisu. Tietysti paras ratkaisu olisi se, että kirkollisverotulot kääntyisivät sellaiselle kehityskaarelle kuin mitä ne tässä muutama vuosi sitten vielä olivat.

Rahoitusongelman ratkaisu sisältyy voimassa olevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Siinähän on hyväksytty, että seurakunta-avustuksiin varattu määräraha laskee 15 milj.:sta 13 milj.:aan euroon ensi vuodesta alkaen. Tämä on edelleen täysin mahdollinen ajatus, koska suurin seurakuntien välinen tulonjako tapahtuu tämän vuoden alusta yhteisöveron uusjaon myötä. Ja toisaalta olemme havainneet, että seurakuntaliitosten vuoksi avustustarve on selvästi pienenemässä. Nämä kaksi tekijää yhdessä vaikuttavat siihen, että avustuksiin varattua määrärahaa on mahdollista laskea.

Avustusjärjestelmä tulee olemaan tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna edelleen jatkuva painopistealue, kuten se on ollut koko 2000-luvun. Niin kuin muistatte, me olemme aikaisemmin tarkentaneet sekä harkintavaraisen toiminta-avustuksen että verotulojen täydennyksen myöntöperusteita. Tarkasteluun on nyt välttämätöntä ottaa myös kehittämisavustus. Kehittämisavustuksen muotojahan ovat yhdistymisavustus, yhteistoiminta-avustus ja yhteistoiminnan selvittämis-avustus. Näytän teille ihan lyhyesti muutamia pohdintoja, mitä näiden johdosta on esitetty, eli nyt seuraa kysymyksiä, joihin ei ole vielä vastauksia. Nämä ovat vain asioita, mistä on todettu, että ne vaativat tarkempaa pohdintaa. Mutta vaikuttavuus kehittämisavustuksen osalta, (joka tuli vuonna 2002 aivan uutena avustusmuotona), on ollut, että varsin huomattava taloudellinen tuki on todella johtanut toivottuun tulokseen: erilaisia selvitystöitä, yhteistyöhankkeita ja yhdistymisiä on runsaasti toteutunut ja niitä on runsaasti vireillä. Mutta toinen puoli on se, että koska niitä on niin runsaasti vireillä, meidän ei ole mahdollista nostaa euromääräisesti tähän tarkoitukseen varattua määrärahaa, vaan sitä täytyy kohdentaa joko tarkemmin tai toisin. Tämän työn taustaksi pyritään selvittämään, miten nämä toteutuneet hankkeet olisivat toteutuneet, mikäli tuki olisi ollut pienempi kuin mitä se on ollut. Kentältä on välillä kuulunut joitain mielenkiintoisia kannanottoja siitä, että keskusrahasto suorastaan syytää rahaa tällaiseen yhteistoimintahankkeeseen ja nyt koetetaan ottaa selvää, onko tämä väite oikea.

Ensin yhteistyöselvitykset: Yhteistyöselvitys on sellainen, jossa joko kahden seurakunnan tai laajemmin joko rovastikunnan tai muun, jopa isomman alueen osalta ryhdytään selvittämään minkälaisia yhteistoiminnan mahdollisuuksia siellä olisi. Useimmiten silloin lähdetään tukitoimista. Kirkkohallitus on täysin rahoittanut nämä yhteistyöselvitykset. Useimmiten ne toteutuvat siten, että jonkun seurakunnan kirkkoherra on virkavapaalla esim. puoli vuotta ja tekee pelkästään tätä yhteistyöselvitystä ja me maksamme kuuden kuukauden tai x kuukauden palkan. Nyt täytyy pohtia, onko selvitystyö ylipäänsä sellaista, mitä me haluamme tukea. Pitäisikö näillä selvityksillä olla kattohinta per projekti? Pitäisikö meidän edellyttää, että seurakunnilla on tietty omavastuu (x prosenttia)? Viimeinen, kaikista vaikein kysymys on: Jos yhdistymisestä tai yhteistyöstä ei tulekaan mitään, pitäisikö periä osa tai koko avustus pois? Tämä on tietysti aika julma ajatus, mutta tätäkin on mietittävä.

Seuraavaksi konkreettiset yhteistyöhankkeet: Niiden osalta käytäntö on ehkä kaikista avokätisin. Perusmalli yhteistyöhankkeessa on sellainen, että kahdella seurakunnalla on yhteinen esim. nuorisotyöntekijä, jolloin kumpikin seurakunta saa puolen viran verran säästöä. Tuemme tätä yhteistyöhanketta säästön verran eli varsin suurella määrällä. Aika hyvä kysymys on, onko meidän tukemme oikeassa suhteessa hankkeen merkittävyyteen ja onko säästö sellainen, mitä meidän täytyy tukea. Seurakuntahan saa jo kerran säästön eli tässä on tuplabonus-ajattelu. Vai riittäisikö, että tukisimme vain käynnistämiskustannuksia? Yhdistymisavustusten osalta pohdimme, maksammeko itse asiassa liikaa. Onko hinnoittelutaulukkomme liian korkea? Onko oikeaa ajattelua, että jäsenmäärältään pienen seurakunnan yhdistymisessä tämä euro/jäsen -tuki on huomattavasti korkeampi kuin suurten seurakuntien? Ja tarvitaanko tällaista ylimääräistä toiminta-avustusta mitä vielä tietyissä tapauksissa maksetaan? Nämä ovat kysymyksiä mistä teidän mielipiteitänne olisi joskus varsin hyvä kuulla. Erityisesti niiden seurakuntien, jotka ovat olleet mukana prosesseissa. Eli miten tuki on vaikuttanut kehittämiseen?

Mutta sitten toiseen järjestelmän kehittämiseen eli talousarvioomme ensi vuonna tulevan suurimman hankkeen pieni esittely. Kirkonkirjaselvitys valmistuu kesällä 2006. Täältä on käsitykseni mukaan edustaja-aloitteena lähtenyt esitys. Asiaa selvittävä työryhmä tulee tekemään sellaisen linjauksen, että nykyisen hajautetun ratkaisun sijaan olisi vaan yksi yhteinen kirkkohallituksen omistama järjestelmä. Laskelmat tulevat osoittamaan, että tämä on huomattavasti edullisempaa kokonaiskirkon kannalta kuin tällä hetkellä olevat kaksi rinnakkaista järjestelmää. Tämä tulee olemaan varsin iso taloudellinen panostus, ja tällä ei ole mitään mahdollisuuksia toteutua 2 %:n kasvun rajoissa, se on mahdoton ajatus. Talousvaliokunta on jättänyt mietintönsä tilinpäätöksestä. Siinä on varsin tyylikäs rahoitusratkaisu ongelman ratkaisemiseksi. Eli lähdetään siitä, että perusmaksu säilytettäisiin edelleen 8,7 %:n suuruisena, mutta järjestelmän rakentaminen rahoitettaisiin meidän huomattavilla edellisten vuosien ylijäämillä. Ajateltaisiin, että seurakunnat ovat maksaneet tämän hankkeen jo ikään kuin etukäteen. Tämä olisi varsin hyvä kädenojennus seurakunnille rahoituskysymyksessä.

Viimeisenä kauan odotettu päivämäärä, mihin mennessä talousarvioehdotukset kirkkohallitukseen tulisi toimittaa. Päivämäärä on 31.5. eli se on sama päivämäärä jolloin muutkin talousarvioehdotukset tulevat. Silloin meillä on mahdollisuus ottaa nämä mukaan normaaliin valmisteluprosessiin. En tätä tähän kirjoittanut, mutta kuitenkin lopuksi toivoisin, että kun ryhdytte talousarvioehdotuksia tekemään, muistaisitte 1-2-3 ongelman. Ellei lähdetä ihan huikeita miinusmerkkisiä talousarvioita tekemään, kovin suuria, mittavia hankkeita (mitä ei nykyisessä tts:ssä ole), on aika vaikea rahoittaa. Kiitos.


Paluu