Puheenvuoro
Särkiö Riitta
,
edustaja
Otsikko:
Johanneksen evankeliumin viittomakielinen käännös, käsikirjavaliokunnan mietintö 2/2011 kirkkohallituksen esityksestä 13/2011
Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä marraskuuta 2011 klo 9.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät. Nykyinen kirkkoraamattumme täyttää ensi vuonna 20 vuotta, mutta Raamatun käännöstyö jatkuu. Kirkolliskokous saa jälleen tehtävänsä mukaisesti hyväksyä yhden uuden Raamatunkäännöksen suomalaiselle viittomakielelle, yhdelle vähemmistökielellemme. Tämä käännösprojekti aloitettiin 10 vuotta sitten. Työ on ollut korkeatasoista, historiallista, koko maailmankin mittakaavassa huomattavaa. Kääntäjät Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki ovat tehneet hyvää työtä, siitä käsikirjavaliokunta on tullut vakuutetuksi ja vaikutetuksi näinä vuosina. Meidän kääntäjiämme kutsutaan kansainvälisiin kokouksiin kouluttamaan muita. Siinä on yksi osoitus heidän pätevyydestään.
Viittomakielisen käännöstoimikunnan sihteeri Riitta Kuusi on perehdyttänyt valiokuntaa tämänkin käännöksen saloihin ja joukossamme istuu myös viittomakielisen käännöstyön eksegetiikan asiantuntija, edustaja Mika Aspinen. He ovat yhdessä kääntäjien, käännöstoimikunnan ja monien koekäyttäjien kanssa muokanneet käännöksen lopulliseen muotoon.
Valiokunta pitää hyvänä sitä, että kuudennessa vaiheessa käännöstyötä jatkettiin juuri Johanneksen evankeliumilla. Se on meidän evankeliumeistamme ja yleensä Uuden Testamentin teksteistä aivan erityinen. Kääntämisen haasteet nousevat Johanneksen evankeliumin teologisuudesta, syvällisistä käsitteistä ja monikerroksellisuudesta. Kääntäjät joutuivat jälleen kehittämään viittomakieltä ja etsimään ratkaisuja, joiden avulla viittomakieliset voivat todella ymmärtää, mitä Johanneksen evankeliumissa sanotaan.
Katsomme nyt pienenä näytteenä Johanneksen evankeliumin jakeet 13: 31–38. Viittomat menevät ohitse tosi nopeasti ja siksi sanon jo etukäteen muutamia tyypillisiä asioita, joita tässä pienessä pätkässä kannattaa erityisesti tarkkailla. Samalla tekin ehkä saatte välähdyksen siitä, että viittomakielinen ilmaisu voi avata meillekin jotain uutta Raamatun tekstistä. Näytteen alussa esiintyy moneen kertaan tuo kääntäjille haasteellinen abstrakti ilmaus "kirkkaus". Kirkkaus ja kirkastuminen on termi, joka tässä Jeesuksen puheessa esiintyy. Välillä se kirkkaus tulee Jumalalta Poikaan ja se kätketään sydämeen ja välillä se kirkkaus on Jumalan luona. Jumalan paikka viittomakielessä on aina ylhäällä oikealla. Se on Hänelle varattu paikka. Tekstipätkässä näkyy myös tuo roolin otto. Jeesus puhuu Ihmisen pojasta, mutta tarkoittaa itseään ja siksi viittoja ei viito Poikaa jonain erillisenä, vaan ottaa Pojan roolin. Tässä Raamatun kohdassa Jeesus puhuu poismenemisestään ja sille poismenemisellekin on oma suuntansa, tänne etuoikealle. Sitten Jeesus antaa lapsille rakkauden käskyn ja silloin viittoja katsoo suoraan, ei kuulijoihinsa vaan katselijoihinsa. Ja huomatkaa miten tyytyväinen ilme viittojalla on, kun puhutaan siitä, että opetuslapset tunnistetaan keskinäisestä rakkaudesta. Lopussa Jeesus ja Pietari käyvät vuoropuhelua. Siinä kummallakin on jälleen oma paikkansa. Pietari on vinottain vasemmalla ja Jeesus vinottain oikealla. Eli näemme aivan selvästi kahden eri roolihahmon välisen keskustelun, vaikka viittojia on vain yksi.
Kun Juudas oli mennyt, Jeesus sanoi: Nyt Ihmisen poika on kirkastettu ja Jumala on kirkastunut hänessä. Ja kun Jumala on hänessä kirkastunut, on Jumala myös itsessään kirkastava hänet. Ja Jumala tekee sen aivan pian. Omat lapseni, enää vähän aikaa minä olen teidän kanssanne. Te tulette etsimään minua, mutta minä sanon teille saman, ennen sanoin juutalaisille, sanon teillekin: Minne minä menen, sinne te ette voi mennä. Minä annan teille uuden käskyn: Rakastakaa toisianne. Minä olen rakastanut teitä, samoin te, rakastakaa toisianne. Jos te rakastatte toisianne, kaikki huomaavat, näkevät, tunnistavat, te olette minun opetuslapsiani.
Ja nyt tulee roolinotto.
Pietari kysyy: Herra minne sinä menet?
Jeesus toiselle puolelle.
Minne minä menen, sinä et voi nyt tulla, mutta myöhemmin kyllä tulet. Pietari sanoi: Herra miksi minä en pääse mukaasi? Minä vaikka kuolen sinun puolestasi. Jeesus sanoi hänelle: Sinäkö kuolet minun puolestani? Totisesti, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.
Näillä ja mietinnössä esitetyin perusteluin käsikirjavaliokunta esittää, että kirkolliskokous hyväksyy molemmat pontemme.
Paluu