Puheenvuoro
Räsänen Niilo
,
edustaja
Otsikko:
Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta (Piispainkokouksen kirje 1/2016)
Oikeudellinen selvitys avioliittolain muutoksen vaikutuksista (Kirkkohallituksen kirje 4/2016)
Keskustelumalli ja siihen liittyvä aineisto tueksi keskusteluihin avioliitosta eri tavalla ajattelevien välillä (Kirkkohallituksen kirje 5/2016)
Täysistunto:
keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2016 klo 15.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Selonteon pääsanoma on mielestäni hyvä. Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen. On hyvä, että tällaisessa selonteossa on vahva Raamattuun tukeutuva teologia Raamattu-viitteineen. Samoin ihmisarvoa käsittelevä kohta on peruslinjaltaan hyvä. Jäin itse erityisesti kaipaamaan perusteluja ja Raamatun kohtia kirkon näkemykselle siitä, miksi samaa sukupuolta olevien seksisuhteet tuomitaan. Selonteossa ei ole esitetty ensimmäistäkään Raamatun kohtaa. Tämä on selonteon selkeä puute.
Teologisesti perusteluketju tulisi olla sellainen, jossa alussa, niin kuin selonteko onnistuneesti tekeekin, avioliitto perustellaan sillä, että luomisessa Jumala asetti avioliiton yhden miehen ja yhden naisen väliseksi. Seuraava teologinen peruste sen sijaan puuttuu selonteosta kokonaan. Syntiinlankeemuksessa ihmisen suhde sekä Luojaansa että lähimmäiseen vääristyy. Syntiinlankeemuksesta lähtien homoseksuaalinen ilmiö on aina ollut olemassa. Kolmas teologinen kivijalka on Jeesuksen ja apostolien opetus. He vetoavat luomiseen ja vahvistavat avioliiton yhden miehen ja yhden naisen väliseksi. Neljäs teologinen kivijalka on, että sekä Vanha että Uusi testamentti johdonmukaisesti tuomitsevat homoseksuaaliset suhteet. Tämä on ollut koko kristikunnan yhteinen näkemys 2000 vuotta. Apostoli Paavali toteaa painokkaasti "älkää eksykö, eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei miehille antautuvat ja miesten kanssa makaavat miehet... peri Jumalan valtakuntaa". Kirkko pysyy yhtenäisenä ja Kristuksen kirkkona vain pysymällä Jumalan sanassa.
Lopuksi kolme yksittäistä havaintoa. Selonteossa todetaan, että kirkon työntekijän tulee julistus- ja kasvatustyössä seurata kirkon avioliitto-opetusta. Meillä on kirkossa kuitenkin työntekijöitä, jotka elävät homo- ja lesbosuhteissa. Omassa elämässään he eivät seuraa kirkon avioliitto-opetusta, vaan elävät jyrkässä ristiriidassa sen kanssa. Toiseksi, keskustelu on hyvä asia, mutta nyt seurakunnissa kaivataan kristillistä Raamatulla perusteltua opetusta avioliitosta. Sekä opetuksessa että keskustelussa ei saa unohtaa syntikäsitettä. Ja kolmanneksi, seurakunnan tulee osoittaa lähimmäisenrakkautta homoseksuaaleille ja erityisesti tukea ja rohkaista niitä homoseksuaaleja, jotka omassa elämässään ojentautuvat apostolien opetuksen mukaisesti. Kirkko näyttää unohtaneen heidät.
Paluu