Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, edustaja

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 10 päivänä marraskuuta 2010 klo 16.00

Teksti:
Edustaja Mika Nurmi on kysynyt Hengellinen elämä verkossa -hankekokonaisuuden tavoitteista. Tähän kysymykseen vastaa yksityiskohtaisesti hetken päästä viestintäjohtaja Tuomo Pesonen. Koska tuonkin kysymyksen laajempana viitekehyksenä on nimenomaan strategisten kärkihankkeiden tavoitteet, on paikallaan sanoa, ennen tätä yksityiskohtaista vastausta, muutama sana yleisesti näiden hankkeiden tarkoituksesta ja tavoitteista. Kysymyksen siis voisi esittää muodossa, "miksi kirkon yhteisistä varoista toteutetaan strategisia kehittämishankkeita?"

Kehittämishankkeet, joita on siis puolenkymmentä, ovat erilaisia, mutta niiden taustalla olevat yleistavoitteet ovat selkeitä. Yleisesti muotoilisin tuon tavoitteen näin: Hankkeiden tarkoituksena on helpottaa seurakuntien elämää. Näin se on. Tämä voidaan jakaa kahteen yleistavoitteeseen. Ensinnäkin tavoitteena on kokonaiskirkon kustannusten alentaminen ja laadun parantaminen. Tämä tavoite on keskeinen esimerkiksi Kitke-, Kirjuri- ja HeTa-hankkeissa. Kitke-hankkeen tavoitteena on tuoda kymmenessä vuodessa yhteensä noin 30 miljoonan euron säästöt kokonaiskirkon tasolla. HeTa:n osalta säästöjen arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa vuodessa sitten kun kaikki seurakunnat ovat siirtäneet kyseiset toiminnot palvelukeskukselle. Molemmissa hankkeissa erittäin tärkeää on myös toiminnan laadun kohottaminen sekä tietoturvan parantaminen. Toinen yleistavoite kehittämishankkeilla on seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen. Tämä tavoite on keskeinen Hevi-hankkeessa eli Hengellinen elämä verkossa -hankkeessa, strategian jalkauttamisessa ja rakennemuutoksen tukemisessa. Kehittämishankkeiden avulla voidaan luoda sellaisia uusia käytäntöjä ja toimintatapoja, joiden luominen yksittäisessä seurakunnassa perustyön rinnalla ei yksinkertaisesti onnistu. Kehittämishankkeiden tuloksena kootaan myös niin sanottujen hyvien käytäntöjen rekistereitä. Yhteisen kehittämistoiminnan tavoitteena on pelkistetysti sanoen se, ettei jokaisen seurakunnan tarvitse "keksiä pyörää uudelleen ja erikseen". Kehittämishankkeet sitovat paljon kirkon yhteisiä varoja. Kahdeksassa vuodessa, vuosina 2006-2013, kehityshankkeisiin kuluu yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Se on iso summa. Erityisesti tietojärjestelmien investointikustannukset ovat suuria. Kehityshankkeiden rahoitus tulee käyttötalousmenojen osalta tulorahoituksesta ja investointien osalta kirkon yhteiseen toimintaan syntyneestä ylijäämästä. Tätä ylijäämää ovat osaltaan olleet kartuttamassa perusmaksujen kautta kaikki seurakunnat. Tämän vuoksi kehityshankkeiksi on valittu sellaisia, jotka hyödyttävät yhtäläisesti kaikkia ja kaikenkokoisia seurakuntia. Ylijäämän käyttäminen kehityshankkeisiin, turvaa myös sen, ettei niiden vuoksi ole tarvinnut korottaa perusmaksuprosenttia. Hankkeiden seuranta, niiden tavoitteiden toteutumisen seuranta, on erittäin haastava tehtävä. Kirkkohallituksessa on tiedostettu tämä asia. Kuluvan vuoden aikana hankkeiden seurantaa ja tavoiteasettelun toteutumista on parannettu muun muassa evaluointien avulla. Ensi vuoden haasteena on erityisen projektinhallintajärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto. Tämä ei ole tärkeää ainoastaan nyt käynnissä olevien, vaan myös mahdollisten tulevien kehityshankkeiden läpiviemisen kannalta. Samoin kirkkohallituksessa on kiinnitetty erityistä huomiota hankkeiden integroimiseen osaksi normaalia toimintaa niiden päättymisen jälkeen. Tarkoitus on, että käynnissä olevat projektit saadaan päätökseen ja niihin kohdistettava erillisrahoitus aikanaan loppuu. Koordinointia senkin jälkeen ehkä tarvitaan, mutta olennaista on, että projekteissa kehitetyt toimintatavat tulevat osaksi kirkkohallituksen osastojen ja toisaalta seurakuntien toimintaa. Nyt viestintäjohtaja Pesonen jatkaa yksityiskohtaisella vastauksella Hev-hankkeesta.


Paluu