Puheenvuoro
Korolainen Katri
,
edustaja
Otsikko:
Kirkon organisaatiojärjestelmän uudistaminen sekä kirkon keskushallinnon supistaminen (Edustaja-aloite 5/2014)
Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä toukokuuta 2014 klo 9.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Kiitän kollega Ojalaa erinomaisesta aloitteesta ja kannatan sen edistämistä mahdollisimman nopeasti. Vähenevien resurssien aikana meidän on suunnattava voimavaramme olennaiseen. Kirkossamme tehdään tärkeää työtä sen kaikilla hallinnon tasoilla. Näitä tasoja on kuitenkin vuosien aikana kertynyt tarpeettoman monia. Esimerkiksi jumalanpalveluselämää kehitetään niin seurakunta-, rovastikunta-, yhtymä- kuin hiippakuntatasolla sekä kirkkohallituksessa ja kristillisissä järjestöissä. Tämä kehittämistyö on tärkeää ja hyvästä, mutta näin raskaalla ja monimutkaisella koneistolla emme saa parasta mahdollista irti osaamisestamme.
Kirkossa on ja on ollut käynnissä useita hallinnon uudistamisprosesseja, joihin tässäkin keskustelussa on jo useasti viitattu. Nämä ovat kuitenkin lähteneet aina yhden organisaation kehittämisestä. Tämän aloitteen tavoitteena on miettiä nimenomaan kokonaisuutta, mitä me oikeasti tarvitsemme, jos lähtisimme tekemään parasta mahdollista kirkkoa puhtaalta pöydältä. Aloite tuo esiin sen, että kirkolta puuttuu nimenomaan organisaation kehittämisessä suunta. Se tuo esiin myös uusimmassa strategiaprosessissa kirkastuneen tarpeen sille, että kirkolla tulisi olla strategiajohtaja, joku, joka ehtisi miettiä kokonaisuutta siitä, mihin olemme yhteisesti menossa ja mitä se vaatii meiltä nimenomaan organisaationa. Tämän ei toki tarvitsisi olla uusi virka, vaan se voisi korvata jotain nykyisestä toiminnastamme. Tärkeää olisi kuitenkin, että jollain olisi vastuullaan tulevaisuuden visioiminen, eikä siihen valitettavasti riitä vain kirkolliskokouksen valiokunta. Tämä aloite kertoo myös siitä, että nykyinen kehittämistyö on hieman kunnianhimotonta. Aloite suorastaan huutaa: tämä ei riitä!
Jos, ja toivon että kun, aloite lähetetään eteenpäin toimenpiteitä varten, näkisin järkeväksi, että sen pohjalta pyydettäisiin ulkopuolisilta asiantuntijoilta vaihtoehtoja kirkkomme organisaatiomalleiksi. Tällaisia voisi pyytää sekä kirkon asiantuntijoilta, erityisesti ulkomailta, ja suomalaisilta ja kansainvälisiltä organisaation kehittämisen ammattilaisilta. Näiden useiden mallien pohjalta olisi hedelmällistä aloittaa tarkastelu siitä, millainen malli sopisi juuri meille parhaiten. Perinteinen kirkkohallituksen työryhmätyöskentely tuskin antaisi meille avaimia keskushallinnon supistamiseen. Ollaan siis rohkeita, annetaan muutosten tuulten puhaltaa, ja lähetetään tämä aloite mahdollisimman nopeasti eteenpäin toimenpiteitä varten.
Paluu