Puheenvuoro



Mölsä Matti, edustaja

Otsikko:
Seurakuntayhtymässä tapahtuvan seurakuntavaalin yksinkertaistaminen (Hiippakuntavaltuuston esitys 1/2007/Espoon hpk)

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä toukokuuta 2007 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Aloitteen mukaisessa seurakuntayhtymässä tapahtuvan seurakuntavaalin uudistuksessa on hyviä, huomioonotettavia ajatuksia, mutta myös toisilleen vastakkaisia, eri suuntiin vieviä näkökohtia. Kaikki myöntävät, että nykyisissä seurakuntayhtymän kaksoisvaaleissa on ilmeisiä epäkohtia. Vaali on monimutkainen ja aiheuttaa monille äänestäjille virheitä ja siitä johtuvia äänten menetyksiä. Kahdet vaalit, kahdet äänestysliput, kahdet numerot, kahdet värit, samat äänestyskopit kaksille vaaleille ja kopeissa eriväriset, eri vaaleille tarkoitetut nimiluettelot, yksi vaaliuurna, johon pudotetaan molempien vaalien äänestysliput, sekaantuvat usein. Siinä sitä on sotkua ja valintaa kerrakseen. Jollakin tavalla vaaleja olisi yksinkertaistettava. Tämä aloite on yksi tapa, mutta olisiko asiassa jotain muutakin tehtävää?

Aloite herättää joitakin sitä koskevia kysymyksiä. Voimassa olevan lain mukaan seurakuntayhtymään kuulumattomassa seurakunnassa valitaan yleisillä vaaleilla kirkkovaltuusto, joka puolestaan valitsee kirkkoneuvoston. Aloitteen mukaan asia seurakuntayhtymissä kääntyisi ehkä päinvastoin. Yhtymän vaaleissa valittaisiin ensin seurakuntaneuvostot, mitkä valitsisivat yhteisen kirkkovaltuuston. Nykyinen yksittäisseurakuntien kirkkoneuvosto valitaan välillisillä vaaleilla. Jos nyt ehdotettu uudistus toteutuisi, seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvosto valittaisiin suoralla kansanvaalilla, mutta yhteinen kirkkovaltuusto välillisillä. Kansa ei nykyisin pääse valitsemaan kirkkoneuvostoa ja uudistuksen jälkeen ei yhteistä kirkkovaltuustoa. Yksittäisseurakunnan kirkkovaltuusto valitsee nyt ja ehdotetun uudistuksen jälkeenkin kaikki seurakunnan äänivaltaiset jäsenet. Yhtymän ylimmän elimen, yhteisen kirkkovaltuuston, valintaan pääsisivät uudessa menettelyssä osallistumaan vain seurakuntaneuvoston jäsenet.

Miten uudessa menettelyssä sovellettaisiin tasa-arvolakia? Yksittäisseurakunnassa se ei edelleenkään koskisi kirkkovaltuuston vaalia, mutta kirkkoneuvostoa valittaessa se pitäisi ottaa huomioon. Seurakuntayhtymän vaaleissa tasa-arvolakia taas ei sovellettaisi seurakuntaneuvoston vaaleissa, mutta yhteistä kirkkovaltuustoa valittaessa sitä pitäisi noudattaa. Kumpi on sukupuolten tasa-arvoa tärkeämpää, tasa-arvo yhteisessä kirkkovaltuustossa vai seurakuntaneuvostossa? Uudistuksen mukaan se toteutuisi yhteisessä kirkkovaltuustossa, mutta ei seurakuntaneuvoston vaaleissa.

Kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto ja seurakuntaneuvostot valitaan nykyisin suoralla kansanvaalilla. Ehdotettu vaalimuutos supistaisi kirkollista demokratiaa merkittävästi. Onko seurakuntayhtymien vaaleissa tärkeämpää, että demokratia toteutuu ehdotuksen mukaisesti vain seurakuntaneuvoston vaaleissa, vai olisiko parempi nykyinen vaali, jossa demokratia toteutuu sekä yhteisen kirkkovaltuuston että seurakuntaneuvoston vaaleissa? Puntarissa ovat siis nyt seurakuntayhtymässä muun muassa vaalien yksinkertaistaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo ja demokratia. Mikä arvo niillä kullakin on vaaleissa ja miten ne tasapainotetaan mahdollisessa uudessa vaalimenettelyssä?

Tässä ovat aikaisemmat puhujat jo todenneet, että nykyistäkin voitaisiin parantaa, jotta saataisiin varmempi lopputulos. Viime syksynä pidetyissä vaaleissa jouduttiin jälleen hylkäämään suuri määrä virheellisiä äänestyslippuja. Virheet kohdistuivat ensisijaisesti seurakuntayhtymien kaksoisvaaleihin, mutta koskivat tietysti muitakin. Kun seurakuntayhtymät ovat usein väkirikkaita, joissa äänestysprosentti muutenkin on alhainen, virheellisenä hylätyillä äänestyslipuilla saattoi olla suoranaista vaikutusta vaalien tulokseen. Suurin virheryhmä on värivirheet, elikkä äänestäjä on käyttänyt vääränväristä äänestyslippua ja ehdokaslistaa; numerot ja värit ovat sekaantuneet. Asia on ollut tiedossa jo pitkän aikaa ja siitä on valitettu, mutta käytännön toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi ei toistaiseksi ole riittävästi ryhdytty. Pidetyt vaalit antoivat ajattelun aihetta näitä koskeviin säännöksiin ja olisi ehkä säännöksiä ja menettelyohjeita mietittävä tarkemmin lisää. Seurakuntayhtymien vaaleissa valitaan samanaikaisesti jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon, elikkä kahdet erilliset vaalit. Värit ovat sekaantuneet ja todella paljon hylätty. Värit ovat voineet sekaantua monesta syystä: huono näkö, värien erottamiskyvyttömyys, mukaan otetussa ehdokasnumeromuistilapussa ei ole mainittu värejä vaan ainoastaan numerot, värien merkitystä ei oivalleta, on muuten vain vaikeuksia suorittaa kahta vaalia ja mitä kaikkea onkaan. Ne ovat tosiasioita ja tulisi etsiä keinoja niiden vähentämiseksi.

Eräs keino olisi ehkä se, että käytettäisiin vain yhtä vaalilippua, jonka sisällä olisi kaksi ympyrää eri sivuilla. Toiseen merkittäisiin yhteisen kirkkovaltuuston ja toiseen seurakuntaneuvoston ehdokkaan numero. Vaalien nimitys olisi vain kansilehdellä, ei enää ympyröiden yhteydessä. Näin ollen numerot olisivat aina oikeassa paikassa. Väri- ja lippuvirheitä ei esiintyisi. Numeroiden mukaanhan äänestys tapahtuu, ei värien mukaan. Toinen keino voisi olla se, että vaalitoimitus järjestettäisiin siten, että vaalit käytännössäkin toimitettaisiin erillisvaaleina. Tämä tapahtuisi siten, että olisi erikseen äänestyssuoja valkeita vaaleja ja sinisiä vaaleja varten. Äänestysliput annettaisiin vain yksi väri kerrallaan, oikean värisinä, ja äänestäjät ohjattaisiin oikeanväriseen äänestyssuojaan, jossa olisi vain yksi, oikeanvärinen ehdokaslistojen yhdistelmä. Äänestys tapahtuisi siis tosiasiallisesti erillisinä vaaleina. Näin värivirheet vähenisivät olennaisesti. Vanhoissa vaaliohjeissa tällainen menettely onkin otettu neuvona huomioon. Olli Heilimo aikanaan vuonna 1990 ohjeissa neuvoi toimimaan kertomallani tavalla. Näitä neuvoja ei kuitenkaan ilmeisesti ole käytännössä noudatettu, sillä värivirheet ovat hyvistä neuvoista huolimatta olleet jatkuvana huolenaiheena. Vapaaehtoisesti hieman hankalahkot ja vaalitoimitusta pitkittävät vaalijärjestelyt jäänevätkin useimmiten toteuttamatta. Tehoa niillä olisi vain, jos ne tulisivat pakollisiksi. Vaalilippu-uudistus olisi ehkä kuitenkin parempi vaihtoehto. Tulevaisuutta ajatellen netti- ja postiäänestys on ilmeisesti edessämme, mutta sitä odotellessa ja ehkä senkin ohella myös normaali äänestystapa olisi varmaan jollakin tavalla uudistettava. Kiitos.


Paluu