Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2011, talousvaliokunnan mietintö 1/2012

Täysistunto:
Perjantaina 11 päivänä toukokuuta 2012 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousvaliokunta on laatinut mietinnön Kirkkohallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Aiemmasta käytännöstä poiketen talousvaliokunnan tehtävänä on ollut laatia mietintö kokonaisuutena. Aiemmin yleisvaliokunta on laatinut mietinnön Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintaa koskevasta kertomuksesta. Valiokunnan työskentelyä on vaivannut melkoinen aikapula. Tästä syystä mietintöä ei ole ehditty laatia niin perusteellisesti kuin olisi toivottavaa. Valiokunta lupaakin jatkossa kehittää erityisesti toimintakertomusta arvioivaa mietinnön osaa.

Mietintö jakaantuu kahteen osaan. Ensin käsitellään kertomusta Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta ja sen jälkeen tasekirjaa, johon sisältyy tilinpäätös. Toimintakertomusta arvioidessaan talousvaliokunta on kannanotoissaan tahtonut katsoa enemmän tulevaan kuin menneeseen. Toimintakertomuksen pohjalta on pyritty nostamaan esiin asioita, joita valiokunnan mielestä on tärkeää kehittää. Valiokunta on tutustunut koko toimintakertomukseen, koko tuohon laajaan teokseen, mutta nostaa esiin vain asioita, joihin valiokunnan mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota. En myöskään tässä nosta esiin kaikkia niitä asioita, joihin valiokunta on tahtonut huomiota kiinnittää, muutama kuitenkin.

Kirkkohallituksen vuoden 2011 tammikuussa hyväksymässä Kirkkohallituksen strategiassa on nostettu esiin keskeisenä tehtävänä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ja kirkkoneuvos Pekka Huokuna ovat kuvanneet valiokunnalle, miten yhteiskuntasuhteiden hoitamista ja vaikuttamista on toteutettu kuluvana vuonna ja miten sitä on tarkoitus edelleen kehittää. Tähän liittyvät valiokunnan kannanotot sivuilla 2 ja 5. Vaikuttamisen monipuolista toteuttamista voi pitää ilahduttavana ja sen jatkamista erittäin tärkeänä.

Kirkkohallituksen yhtenä merkittävänä asiana ovat keskeiset kehityshankkeet, joita on kuvattu valiokunnan mietinnön sivuilla 2-4. Näihin hankkeisiin on sidottu paljon talousresursseja. Mietinnön sivulle 10 on koottu hankkeiden vuosien 2006-2017 kokonaiskustannukset. Hankkeiden käyttötalouden kulut ovat yhteensä 24 miljoonaa ja investointikulut 27 miljoonaa euroa. Hankkeiden tavoitteena on seurakuntaelämän kehittäminen toiminnallisissa hankkeissa ja tukeminen hallintoon liittyvissä hankkeissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että näiden hankkeiden vaikutuksia ja kustannuksia seurataan. Tärkeää on myös kehittää kirkkohallituksen suunnitelman mukaisesti projektiosaamista ja sen hallintaa. Valiokunta päätti, ettei se tässä yhteydessä ota kantaa hiippakuntien toimintakertomuksiin, koska hiippakuntavaltuustot kantavat vastuun hiippakuntien toiminnasta.

Sen lisäksi mitä mietinnössä on sanottu, tahdon nostaa esiin kaksi asiaa. Toinen koskee toimintakertomuksessa kuvattuja tavoitteita ja niiden arviointia. Hyvin usein arviointi on lähinnä kuvausta siitä, mitä on tehty. Jatkossa tavoitteita olisi hyvä pyrkiä kuvaamaan nykyistä selvemmin niin, että nähdään mihin pyritään, mitä tahdotaan saavuttaa ja miten siinä on onnistuttu. Toinen pieni asia koskee kirkkohallituksen määräämiä kolehteja, jotka on lueteltu toimintakertomuksen sivulla 94. Jatkossa olisi mukava nähdä toimintakertomuksesta, miten paljon kukin kolehti on tuottanut.

Toimintakertomuksen liitteenä on henkilöstötilinpäätös, tämä vihreä kirjanen, joka on laaja ja monipuolinen kertomus Kirkkohallituksen henkilöstöön liittyvistä asioista. Vuonna 2011 toteutettu henkilöstökysely osoittaa, että työtyytyväisyys Kirkkohallituksessa on varsin hyvä ja kehittynyt myönteiseen suuntaan. Kertomus osoittaa myös, että Kirkkohallituksessa on tehty työtä henkilöstön hyvinvoinnin hyväksi.

Tasekirjan ja tilinpäätöksen keskeiset luvut on kuvattu valiokunnan mietinnössä, en lähde niitä toistamaan. Totean kuitenkin, että eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotulos oli negatiivinen 4,3 %, eläkerahasto oli vuoden päättyessä 932 miljoonaa euroa ja se aleni 25,1 miljoonaa euroa. Talousvaliokunta pitää kuitenkin tulosta olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen hyvänä. Lähetekeskustelussa kiinnitettiin huomiota eläkerahaston vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteisiin. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan eläkerahasto on noudattanut pitkäjänteisesti vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja ollut myös aktiivinen periaatteiden kehittämisessä. Toiminnassa on sitouduttu kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös indeksirahaston sijoituskohteisiin. Kun talousarviota laadittiin, arvioitiin että vuosi tulisi olemaan 3,4 miljoonaa alijäämäinen, tilinpäätös muodostui kuitenkin lähes miljoona euroa ylijäämäiseksi. Valiokunnan kannanottoon on sivulle 13 kerätty tiivistetysti syyt ylijäämän syntyyn. Kirkkohallitus esittää, että ylijäämä kirjataan oman pääoman lisäykseksi edellisten tilikausien ylijäämään. Kirkon keskusrahaston toimintaa ja taloutta on talousvaliokunnan näkökulmasta hoidettu hyvin. Siitä kiitos kansliapäällikölle, kirkkoneuvoksille ja Kirkkohallituksen koko henkilöstölle.


Paluu