Puheenvuoro



Väistö Eevi, edustaja

Otsikko:
Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat (Kirkkohallituksen esitys 11/2012)

Täysistunto:
Maanantaina 5 päivänä marraskuuta 2012 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Kirkkomme hallintoa on esitetty muutettavaksi ja kevennettäväksi useita kertoja tällä vuosituhannella, ja haluankin lausua suuret kiitokset nyt esillä olevasta esityksestä. Aloitteita on tehty jo vuosia sitten hallinnon keventämisestä ja muuttamisesta, kuten esimerkiksi kirkkoneuvoston puheenjohtajuudesta, ja osa näistä esityksistä sisältyy jo kodifiointikirjaan. Tulen Joensuun kaupungista ja Joensuun seurakuntayhtymästä, jonka toiminnassa olen ollut mukana ensimmäisestä kunta- ja seurakuntaliitoksesta alkaen vuodesta 2005. Yhtymän toiminnassa on hyviä ja haasteellisia puolia niin kuin monessakin asiassa. Kirkon hallinnossa on tarve luoda uutta, ja siihen on vaikuttamassa niin talous kuin seurakuntien jäsenmäärän alentuminenkin. Yhtymä toimii hyvin, ja olen kannattamassa esityksen etenemistä pienten seurakuntien tueksi tulevaisuudessa. Totean, että Joensuun seurakuntayhtymässä kuhunkin seurakuntaan seurakunnan toiminnan määrärahat jaetaan väkimäärän mukaan. Yhtymän pienimmän seurakunnan edustajana voin todeta, että tämä on hyvä käytäntö, johon voisi muuallakin pyrkiä. Myös seurakuntayhtymässä tulee muistaa kirkkomme toiminnan perustehtävä, seurakunnan sisäinen toiminta, kaikenikäisten seurakuntalaisten hengellisen elämän tukeminen ja mahdollistaminen sekä heikoimmassa asemassa olevien auttaminen.

Mainitsen seuraavassa muutamia kommentteja esillä olevaan kirkkohallituksen esitykseen. 1) On hyvä, että mahdollistetaan perusteltuja poikkeuksia parokiaaliperiaatteeseen. Esimerkiksi luottamushenkilön osalta, sekä jos henkilö terveydellisistä syistä siirtyy toisen seurakunnan alueelle. Luottamushenkilö voi vaalikauden loppuun toimia entisessä seurakunnassa, ja vaikkapa terveyden vuoksi paikkakunnalta muuttaessa voi säilyttää entisen seurakunnan jäsenyyden. 2) Rovastikunnista voidaan luopua. 3) Vaaleilla olisi hyvä valita ylin päättävä elin, mutta lisäisikö vaalien aktiivisuutta seurakuntalaisissa se, jos valittaisiin seurakunnan toimintaa lähinnä oleva hallinto eli seurakuntaneuvosto vaaleilla? Tätä pitää miettiä. Kuitenkin valtuustoon on hyvä varata seurakuntakoon mukaisesti valtuustopaikkoja. Silloin jokaisen seurakunnan ääni tulee kuulluksi. Voisiko samalla äänestyslapulla äänestää niin valtuuston jäsentä kuin seurakuntaneuvoston jäsentä, kuten täällä edellä edustaja Kaisanlahti esitti? Kahdesta äänestyslapusta tulisi mielestäni kuitenkin pyrkiä luopumaan. 4) Viranhaltijat ja työntekijät ovat yhtymän alaisia, ja siten lääninrovasti toimii johtajana. Tämä selkeyttää johtajuutta ja turvaa työntekijöitä myös alueelle, joille on haasteellista saada mahdollisesti muuten työntekijää. Joskin seurakunta toimii parhaiten tutun, niin sanotun oman työntekijän avulla. On tärkeää, että seurakunnalla on oma kirkkoherra, joka johtaa toimintaa yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. 5) Esityksessä sanotaan: "Samalla on huolehdittava, että edustusrakenteen ja virkarakenteen tehtäväjako pysyy selkeänä. Päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden roolit on määriteltävä yksiselitteisesti." Tähän totean, että niin kirkkoneuvoston kuin seurakuntaneuvostonkin puheenjohtajana on tulevaisuudessa tärkeää olla luottamushenkilö. Perusteluna mainitsen, että luottamushenkilön aseman vahvistaminen on koettu hyväksi kunnallishallinnossa. Näihin myönteisiin kokemuksiin kiinnittää myös eduskunnan hallintovaliokunta huomiota jo vuonna 2004 voimaan tullutta kirkkolain muutosta koskevassa mietinnössään. Käytännössä nykyisin kirkkoherra valmistelee asiat, esittelee ne päättävälle elimelle, johtaa päätöksentekoa ja hoitaa myös tiedotuksen. Hallinnon näkökulmasta tämän kokonaisuuden keskittyminen yhdelle henkilölle on vastoin hyvän hallinto- ja toimintatavan periaatteita, mistä kirkossakin tulee luopua. Siten teologiseen osaamiseen koulutuksen saanut kirkkoherra voi keskittyä seurakunnan toiminnan johtamiseen ja asioiden valmisteluun sekä teologiaan ja esittelee asiat päätettäväksi, joista päätöksistä luottamushenkilöt kantavat vastuun. Muutoin kannatan Uusi seurakuntayhtymä 2015 -esityksen valmistelua eteenpäin. Kiitos.


Paluu