Puheenvuoro



Mäenpää Kaiku, edustaja

Otsikko:
Kirkkoherranvaalin muuttaminen välilliseksi vaaliksi (Edustaja-aloite 2/2006)

Täysistunto:
Tiistaina 9 päivänä toukokuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Herra arkkipiispa, hyvät edustajat. Ensinnäkin kiitos hyvälle ystävälleni Markku Tynkkyselle aloitteen hyvästä valmistelusta. Kaksoisrakenteen säilyminen kirkossa on mielestäni iso periaate, siis tämän episkopaalisen ja synodaalisen järjestelmän säilyminen. Sen mukaan tuomiokapituli ja seurakunta yhdessä valitsevat kirkkoherran. Tuomiokapitulin osuus on lähinnä vaalisijoille asettelu. Siinä kapitulilla on käytettävänä yksi järeä ja todella vaikuttava ase, nimittäin neljäs vaalisija, neljännelle vaalisijalle jättäminen eli usein käytännössä pelistä pois pudottaminen. Eli skaala on hyvin mustavalkoinen. Kysymykseni on, että voitaisiinko sävyjä lisätä. Toivon, että valiokunta asiaa pohtiessaan mietiskelisi esimerkiksi joitain tämän tapaista vaihtoehtoa. Annetaan vaalisijoille asettelulle todellista merkitystä muittenkin kuin neljännen vaalisijan osalta. Tämä voisi tapahtua siten, että ehdokassijoille annetaan kertoimet, esimerkiksi neljä, kolme ja kaksi. Saadut äänet kerrotaan näillä vaalisijakertoimilla. Käyttäisin esimerkkinä tätä Markku Tynkkysen näyttämää kalvoa, en sitä nyt uudestaan pane näkyville, mutta siinähän oli niin että, ensimmäisellä vaalisijalla ollut sai 248 ääntä ja neljännelle jäänyt sai 903. Jos näitä kertoimia oltaisiin käytetty, niin ensimmäiselle vaalisijalle tullut olisi saanut 992 ja neljännelle vaalisijalle tullut 903. Toisin sanoen ei tämä mitenkään kauhean radikaali eikä toimimaton järjestelmä olisi tämä kertoimien käyttäminen. Seurakuntalaiset pystyvät kyllä keskittämällä saamaan tahtonsa läpi, mutta tuomiokapitulilla olisi todellista sananvaltaa tässä ehdokasasettelussa. Sitä paitsi ehdollepanossa tuomiokapituli voisi käyttää seurakunnan asiantuntemusta, esimerkiksi juuri kirkkovaltuustojen tai seurakuntaneuvostojen edustajien kanssa pohtia minkälainen pappi sinne seurakuntaan tarvitaan. Tietysti itse päätöksenteko ehdokassijoista jäisi tuomiokapitulille.

Vielä kysymys vaalien politisoitumisesta. Valtuustot valitaan varsin yleisesti poliittisilta ehdokaslistoilta. Kysymykseni on se, että politisoituisiko kirkkoherran vaali nykyistä enemmän, jos se siirtyisi valtuustoille tai seurakuntaneuvostoille, joissa usein on tapana tehdä myöskin ryhmäpäätöksiä? Velkaantuisiko kirkkoherra jollekin taholle tai pelkäisikö hän velkaantumista ja ylireagoisi osoittaakseen, että ei ole velkaantunut. On korostettu sitä, että kirkkoherralta vaaditaan hallinnollista johtamista. Totta sekin, mutta myöskin on totta, että näissä suurissa seurakunnissa, joissa tämä ongelma kärjistyy on monia muitakin johtavia viranhaltijoita hallinnon puolella. On talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö jne. Kirkkoherralle on mahdollista saada tuota johtamisapua monin eri tavoin. Mielestäni piispa Pihkalan esittämät perustelut tämän vaalin luonteesta olivat todella painavat.


Paluu