Vastauspuheenvuoro
Pihkala Juha
,
piispa
Otsikko:
Apokryfikirjojen käännöskomitean mietintö
Käännösehdotukset:
- Kuusi apokryfikirjaa: Tobitin kirja, Juditin kirja, Kreikkalainen Esterin kirja, Barukin kirja, Jeremian kirje, Danielin kirjan lisäykset
- Kaksi apokryfikirjaa: Viisauden kirja, Ensimmäinen makkabilaiskirja
- Sirakin kirja heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin mukaan
- Toinen makkabilaiskirja, Kolmas makkabilaiskirja, Neljäs makkabilaiskirja
- Manassen rukous
- Psalmi 151
(Komitean mietintö 1/2006)
Täysistunto:
Tiistaina 7 päivänä marraskuuta 2006 klo 12.30
Teksti:
Arkkipiispa. Tämä ehdotus merkitsee sitä, että kirkolliskokous palauttaisi tilanteen siihen käytäntöön, mikä on Lutherin jälkeen ollut 1800-luvun alkuun asti. Kaikissa siihen astisissa Raamatun laitoksissa ovat apokryfikirjat olleet samalla tavalla, kuin Luther ne esitti mukaan otettavaksi. Ne poistettiin osasta, ehkä suurimmasta osasta Raamattu-laitoksia kustannuspoliittisista syistä. Ne poistettiin sen vuoksi, että Englannin ja Ulkomaan Pipliaseura, joka tuli kustantamaan suomalaista Raamatun tarvetta tässä köyhässä maassa, esitti ehdottomaksi ehdoksi, että he eivät kustanna niitä, ellei apokryfikirjoja jätetä pois - ja raha on aina ollut konsultti näissä asioissa. Tästä meillä on syntynyt vaikutelma, että ne eivät kuuluisi luterilaiseen perinteeseen.
Toinen asia. Hieronymoksen Vulgata-käännöksessä ovat apokryfikirjat kyllä mukana suurin piirtein samoihin aikoihin, kuin mihin Nummela tässä viittasi. Mutta tietysti on syytä keskustella, missä laitoksissa apokryfikirjat ovat ja onko mahdollista julkaista niitä ilman. Se on tietenkin toinen kysymys. Niiden kokoelma on siis kuulunut luterilaiseen perinteeseen.
Paluu