Puheenvuoro



Rantala Tapani, edustaja

Otsikko:
Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta (Piispainkokouksen kirje 1/2016)
Oikeudellinen selvitys avioliittolain muutoksen vaikutuksista (Kirkkohallituksen kirje 4/2016)
Keskustelumalli ja siihen liittyvä aineisto tueksi keskusteluihin avioliitosta eri tavalla ajattelevien välillä (Kirkkohallituksen kirje 5/2016)

Täysistunto:
keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2016 klo 15.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Kiitoksia selvityksistä ja kiitos, kun kuulimme kirkkoneuvos Huokuna kertomana myönteisiä kokemuksia kunnioittavasta keskustelusta. Tärkeää on, että kuuntelemme, paitsi toisiamme, myös mahdollisimman paljon heitä, joita tämä asia suoranaisesti koskee. Välillä tuntuu, että keskustelussa heidät ja heidän elämän todellisuutensa ohitetaan. Hyvä kirkolliskokousedustaja, pyydän sinua tutustumaan ja kuuntelemaan kunnioittavasti asianomaisia.
Viime vuosikymmenet ovat tuoneet aihekokonaisuudesta paljon lisää tietoa. Olemme sellaisella kehityssuoralla, jossa taakse ovat jääneet homoseksuaalisuuden rangaistavuus ja sairausluokitus yhteiskunnassa. Suurimmalta osalta, olemme kirkossa päässeet irti homoseksuaalisuuden syntiluokituksesta, mutta valitettavasti emme kuitenkaan aina.
Homoseksuaalisuus voidaan nähdä luotuisuutena, kuten heteroseksuaalisuuskin, kiitettävänä ja ylistettävänä sellaisena. Nyt tehty piispainkokouksen selonteko ja myös oikeudellinen selvitys puolustaa lähtökohtaisesti ja ehkä myös tehtäväksiantonsa puolesta nykyistä avioliittokäsitystä. Kieltämättä tulee myös mieleen siilipuolustus. Nämä selonteot eivät juurikaan onnistu avaamaan sellaisia näkökohtia, jotka mahdollistaisivat kirkossa avioliittokäsityksen avartamisen, tällaista selontekoa kaipaan. Uudessa selonteossa voitaisiin liittyä sisarkirkkojemme teologiseen työskentelyyn ja analysoida sitä osana työskentelyä. Jumalan luomistyön kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuuden nälkä voisivat ohjata tulevaa työskentelyä. Ajattelen, että oikeudenmukaisuus on erityisesti jotain, jota nuoret ja nuoret aikuiset kirkolta eritoten odottavat.
En usko, että me tässä salissa tulemme pääsemään yksimielisyyteen sen suhteen, miten täsmällisesti avioliiton määrittelemme, mutta toivon, että voimme luoda kirkkoomme sellaisen tilan, että erilaiset käsitykset voisivat elää riittävän sovussa rinnakkain. Tarvitsemme paitsi kunnioittavaa kuuntelua, myös kunnioittavaa tilan antamista ja tilan luomista, tarvitsemme erilaisuuden sietämistä ja jopa erilaisuuden kunnioittamista tässäkin. Norjan malli voisi olla myös meidän mallimme.



Paluu