Puheenvuoro
Kankkonen Stig
,
ombudet
Otsikko:
Viestintästrategian laatiminen (Edustaja-aloite 1/2013)
Täysistunto:
Maanantaina 13 päivänä toukokuuta 2013 klo 13.00
Teksti:
Värderade ordförande, arvoisa puheenjohtaja, tulin ajatelleeksi tätä Niirasen mankelia ja totesin, että itse olen ollut käsittelyssä aika monessa mankelissa, mutta ilmeisesti eivät ole olleet tarpeeksi järeitä, joten seuraavaksi ajattelen, että voisi olla maantiejyrän paikka. Kerron seuraavan tositarinan suurella rakkaudella. Minulla oli kolme tätiä, joista kaksi asuivat yhdessä. Riitely kaikessa rakkaudessa tuli pikkuhiljaa heille elämäntavaksi. Muistan kerran, olin itse läsnä, kun toinen tädeistäni sanoi toiselle jotain joka oli minun mielestäni hyvin positiivista. Toinen täti suuttui, jolloin tämä joka oli sanonut kysyi, että "no, mutta mitä pahaa tässä nyt oli?" No eihän siinä nyt mitään pahaa ollut, mutta "det var det elaka ljuden". Se ilkeä ääni. Ja surukseni olen havainnut, että nyt käsittelyssä oleva aloite on koettu kritiikkinä ja kun viestinnästä on kysymys, niin ehkä ennen kaikkea Kirkon tiedotuskeskuksen ja sen neuvottelukuntaa kohtaan. Sitä se ei todellakaan ole, mutta ehkä se on se ilkeä ääni sieltä takaa, joka tekee sen vaikutelman. Sitä pahoittelen aidosti ja syvästi.
Kysymys ei ole siitä, että tämä olisi kirjoitettu sen takia, että haluamme kritisoida. Kysymys on siitä, että luulemme, uskomme, olemme vakuuttuneita siitä, että koko kirkkoa koskeva viestintästrategia koituu siunaukseksi ja avuksi muun muassa KT:n arvokkaassa työssä. Viestintästrategian tarkoitus on toimia suuntaa-antavana ohjenuorana kirkon kokonaisviestinnälle. Strategia siis vastaa yleisellä tasolla kysymyksiin "mitä" ja "miten". Eli kysymyksiin "mitä haluamme viestiä" ja "miten viestimme". Viestintästrategia luo pohjan käytännön viestinnän suunnittelulle kirkon kaikilla tasoilla. Se on hyvä nähdä eräänlaisena toimintaa ohjaavana muistilistana ja oppaana. Ehkä tämä kokonaisstrategian puuttuminen on selitys sille tosiasialle, ettei kirkon eri alojen osastrategioissa ole minun mielestäni paljoakaan kiinnitetty huomiota viestintään, rivi kaksi siellä täällä. Ja niitä osastrategioita on aika paljon. Koska organisaatioiden toiminta ja ympäristö muuttuvat koko ajan, kirjoitettua viestintästrategiaa ei voi eikä pidäkään noudattaa orjallisesti. Mikään viestintästrategia ei voi olla niin kattava, että siinä voitaisiin ottaa huomioon kaikki eteen tulevat mahdolliset yllätykset. Viestintästrategian yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin antaa valmiudet toimia muuttuvissa tilanteissa. Olemassa olevia viestintäsuunnitelmia on jo nyt käydyssä keskustelussa aloitteesta tuotu esiin perusteluna sille, ettei viestintästrategiaa tarvita. Ohjelmat riittävät. Mutta viestintäsuunnitelma on operatiivisen viestinnän suunnittelua. Se laaditaan lyhyemmälle aikavälille kuin viestintästrategia. Viestintäsuunnitelma kootaan ja laaditaan normaalisti viestintästrategian pohjalta. Nyt tämä pohja kirkolla puuttuu ja siksi tämä aloite.
Sitten muutamaan periaatteelliseen huomioon ja tässäkään ei ole kysymys kritiikistä, vaan aidosta pyrkimyksestä inspiroida pohdintaan meille kaikille täällä istuville tärkeistä asioista. Yksi: Kuuluuko virkamiehen julkisuudessa ottaa kantaa ja arvioida esimerkiksi luottamushenkilöiden käsittelyyn tulevia ja olevia aloitteita? Ehkä parhaimman vastauksen tähän kysymykseen saa kysymällä miten muissa vastaavanlaisissa maallisissa yhteyksissä toimitaan. Oman kunnallispoliittisen kokemukseni perusteella, eduskunnallista kokemusta minulla ei ole, vaikka olen kyllä pyrkinyt sinne pari kertaa, mutta huonolla tuurilla. Uskallan väittää, että tällainen käyttäytyminen ei tulisi mieleenkään. Enkä voi kuvitella, että jonkun ministeriön virkamiehen mieleenkään tulisi sanoa, että eduskunnassa jätetty lakialoite sisällöltään on sellainen, ettei sitä ainakaan meillä tarvita. Minusta tämä on iso periaatteellinen kysymys. Toinen ongelmallinen ajatus on, että KT:n toimikunta kyllä olisi todettu viestintästrategian tarve, jos sellainen olisi olemassa. Itse en ole täysin vakuuttunut siitä, että KT:n toimikunta yhtä vähän kuin mikään muukaan toimikunta voi kaikkea ajatella tai huomioida. Tiedän mistä puhun, sillä minäkin istuin vuosikaudet mainitussa toimikunnassa. Kuulun ilmeisesti silloin Kotimaa 24:ssa julkaistua haastattelua lainaten "Suomen johtaviin viestintäalan ammattilaisiin". Tai sitten sain istua tässä tärkeässä elimessä ihan muista syistä. Oli miten oli, en uskalla väittää, että työmme toimikunnassa silloinkaan olisi ollut sataprosenttista ja aukotonta. Mutta uskallan väittää, että myös kirkolliskokousedustajien riveistä voi nousta ja nousee tärkeitä ajatuksia ja aloitteita. Tämä aloite on yksi esimerkki mielestäni siitä. Puheenjohtaja, jos hitusen huumoria edelleen sallitaan ja äänensävyni tulkitaan positiivisesti, lopetan toivomuksella, että valiokuntakäsittelyssä otetaan tämäkin mahdollisuus huomioon.
Paluu