Puheenvuoro



Savela Antti, edustaja

Otsikko:
Tilintarkastusta koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttaminen, lakivaliokunnan mietintö 4/2015 kirkkohallituksen esityksestä 2/2015 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Perjantaina 8 päivänä toukokuuta 2015 klo 13.45

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Tässä kirkkohallituksen esityksessä on kysymys yleisen tilintarkastuslainsäädännön kehittymisestä ja sitä vastaavasti kirkkoa koskevien tilintarkastussäännösten täsmentämisestä, selkeyttämisestä ja uudistamisesta. Olemme tällä viikolla kuulleet kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan erinomaisen esittelyn asiasta, joten ajattelin, että en mene tämän esityksen yksityiskohtiin. Lakivaliokunta on kokonaisuudessaan pitänyt esitystä tarkoituksenmukaisena, katsonut, että esitys selkeyttää kirkon tilintarkastusta koskevia säännöksiä.

Nostan kuitenkin esille sen kysymyksen, jolta osin lakivaliokunta oli eri mieltä kirkkohallituksen esityksen kanssa. Tämä koski seurakuntien ja seurakuntayhtymien tilintarkastajan kelpoisuutta. Kirkkohallituksen esityksen keskeisiin ehdotuksiin kuuluu, että jatkossa tilintarkastuksen voisi suorittaa ainoastaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksen erikoistumistutkinnon suorittanut tilintarkastaja, jolla on JHT-tilintarkastajan erikoispätevyys, tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön tulisi määrätä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi JHT-tilintarkastaja. Lakivaliokunta on yhtynyt kirkkohallituksen esitykseen ja talousvaliokunnan lausunnossa esitettyihin perusteluihin, joissa tilintarkastajan ammattitaidolle ja pätevyydelle on pantu paljon painoa. Lakivaliokunta toteaa, että JHT-tilintarkastajan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukseen liittyvä erityisosaaminen lähtökohtaisesti soveltuu hyvin seurakuntien ja seurakuntayhtymien tilintarkastukseen. Lakivaliokunta on kuitenkin katsonut, toisin kuin talousvaliokunta, ettei tässä vaiheessa ole syytä täysin rajata pois mahdollisuutta käyttää KHT-tilintarkastajaa, jos se on seurakunnan tai seurakuntayhtymän erityispiirteiden, toimintaympäristön tai tilintarkastuspalvelujen tarjonnan ja kilpailutuksen vuoksi tarkoituksenmukaista. KHT-tutkinto on tilintarkastajien perustutkintoa täydentävä erikoistumistutkinto, jonka voidaan arvioida antavan riittävän pätevyyden kirkon keskushallinnon talouden tarkastuksen lisäksi myös seurakunta- ja seurakuntayhtymätalouksien tarkastamiseen. Lakivaliokunnan mietinnössä on kaksi pontta, jotka koskevat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttamista, sekä eriävä mielipide, joka koskee seurakuntien ja seurakuntayhtymien tilintarkastajan kelpoisuutta.





Paluu