Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 5 marraskuuta 2014 klo 16.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat.
Edustaja Antero Aakko kysyy seuraavaa:
Tilastollisesti on todettu, että seurakuntavaaleissa seurakuntayhtymissä on selkeästi enemmän hylättyjä ääniä kuin yhden seurakunnan vaalissa. Varsinkin niissä seurakunnissa, jotka ovat juuri liittyneet yhtymään tai ovat muodostaneet uuden yhtymän, hylättyjä ääniä voi olla kymmeniä prosentteja koko äänimäärästä. Mielestäni seurakuntavaalien luonteeseen kuuluu, että hylättyjä ääniä on vain erittäin vähän ja tällöinkin kysymyksessä olisi vain äänestäjän omasta tahdosta johtuva hylkääminen.

Kun nyt koko maa on siirtymässä yhtymämalliin, niin kysyn: Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä, että yhtymämallin toteutuessa äänestysmenettely on niin yksinkertainen ja selkeä, että hylkäämiset minimoituvat ja äänestäjien todellinen tahtotila vaaleissa toteutuu?

Vastaus: Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa kirkkohallituksen tilastotietojen mukaan Mikkelin maaseurakunnan seurakuntaneuvoston vaalissa hylättiin yli 12 % annetuista äänistä, Keski–Lahden seurakunnan sekä seurakuntaneuvoston että yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa hylättiin 11 % annetuista äänistä, Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvan Petruksen seurakunnassa 10,9 % yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa annetuista äänistä ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston vaalissa 10,7 % äänistä. Näiden neljän seurakunnan lisäksi muita yli kymmenen prosentin hylkäysprosentteja ei esiintynyt.

Kirkolliskokous on pohtinut toistuvasti seurakuntayhtymässä järjestettäviä vaaleja. Seurakuntayhtymän hallinnon uudistamisen yhteydessä kirkkohallitus esitti vuonna 2001 yhden vaalin järjestelmää seurakuntayhtymään. Asian käsittelyn yhteydessä kirkolliskokous teki periaatepäätöksen siitä, että seurakuntayhtymän luottamushenkilöt valitaan erillisellä vaaleilla kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon. Vastaava linjanveto tehtiin yksimielisesti keväällä 2007 Espoon hiippakuntavaltuuston esityksen johdosta. Myös kirkkohallituksen esityksessä 11/2012, joka koski seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjoja, kirkkohallitus esitti siirtymistä yhden vaalin järjestelmään. Keväällä 2013 kirkolliskokous linjasi edelleen äänin 100 kuutta ääntä vastaan, että Seurakuntayhtymässä toteutetaan jatkossakin kahdet vaalit. Päätöksen pohjalla oli hallintovaliokunnan mietintö, jossa katsottiin, että kansanvaltaisuuden periaatteen toteuttaminen on tärkeämpää kuin kahden vaalin järjestelmään liittyvät tekniset ongelmat.

Samanaikaisesti toteutettavien vaalien teknisiä ongelmia kirkkohallitus on pyrkinyt ratkaisemaan muun muassa vaaleissa käytettävien äänestyslippujen värityksellä. Kun vaaleissa 2006 saadun palautteen mukaan seurakuntaneuvoston sininen äänestyslippu ei riittävällä tavalla erottunut kirkkovaltuuston valkoisesta äänestyslipusta, jo vuoden 2010 vaaleissa seurakuntaneuvoston äänestyslipun väri vaihdettiin oranssiksi.
Vuonna 2010 kävi ilmi, että eräs suurimmista syistä Mikkelin seurakuntayhtymän seurakunnissa tapahtuneissa äänien hylkäyksissä oli se, ettei äänioikeutettu ollut tiennyt, missä seurakunnassa hänellä on äänioikeus. Tämä on ymmärrettävää. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän alueella tapahtuu yli 20 000 sisäistä muuttoa ja Tampereella yli 11 000. Kirkkojärjestykseen on otettu säännös äänioikeutetuille lähetettävästä ilmoituskortista, jossa selkeästi kerrotaan äänestäjälle, missä seurakunnassa hänellä on äänioikeus. Kirkkohallituksen kilpailuttamaan palvelun kautta tämän syksyn vaaleissa ilmoituskortin otti käyttöönsä 174 seurakuntaa ja ilmoituskortteja postitettiin äänioikeutetuille yli 1,7 miljoonaa kappaletta. Vaalien jälkeen saamme tietää, miten tämä on vaikuttanut äänestykseen. On kuitenkin huomattava, että ilmoituskortin lähettäminen on pakollista ainoastaan niissä seurakunnissa, jotka jakautuvat äänestysalueisiin. Muutoin päätöksen ilmoituskortin käytöstä tekee seurakunta.

Kirkkohallitus on laatinut ohjeita niin vaalilautakuntien kuin vaalitoimitsijoittenkin käyttöön. Kirkkohallitus on esimerkiksi ohjeistanut, miten ennakkoäänestys tai vaalipäivän äänestys olisi hyvä hoitaa. Ohjeet on löydettävissä ja tulostettavissa Sakastin sivuilta. Myös seurakunnille osoitetuissa vaalien uutiskirjeissä on ollut sekä ohjeita vaalien toimittamiseen että viestiä tarkempien ohjeiden löytämiseksi.

On syytä kuitenkin muistaa, että vaalien toimittaminen on seurakunnan vaalilautakunnan vastuulla. Kahden samaan aikaan toteutettavien vaalin teknisiä ongelmia voidaan ensikädessä torjua äänestyspaikkojen järjestelyillä, vaalitoimitsijoiden riittävällä kouluttamisella ja vastaavilla toimenpiteillä. Erityisen tärkeää olisi, että vaalitoimitsijat ja –avustajat ohjaavat ja opastavat äänestäjiä äänestyspaikalla. Jos vaalihuoneisto on tilava ja vaalitoimitsijoita on riittävästi, vaalit voidaan toimittaa esimerkiksi myös siten, että ensin äänestäjä äänestää yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa yhdessä äänestyssuojassa ja vasta tämän jälkeen seurakuntaneuvoston jäsentä toisessa äänestyssuojassa. Jo tällaisilla järjestelyillä helpotetaan äänestämistä.


Paluu