Puheenvuoro



Paarma Jukka, arkkipiispa

Otsikko:
Istuntokauden päätös

Täysistunto:
Perjantaina 8 päivänä toukokuuta 2009 klo 11.45

Teksti:
60 § ISTUNTOKAUDEN PÄÄTTÄMINEN

Hyvät kirkolliskokousedustajat, bästa kyrkomötesombud. Olemme päässeet nyt tämän viikon kokouksemme päätökseen. Asioita on ollut runsaasti. Monet niistä ovat jääneet valmisteltaviksi vielä väliajalle ennen syysistuntokautta. Myös puheita on pidetty paljon, ja valiokunnilla on ollut runsaasti työtä. Useassa yhteydessä, viimeksi eilen nelivuotiskertomusta käsiteltäessä, on puhuttu sovinnollisuudesta ja yhteispelistä. Tämän viikon työskentely pääosin kelpaa siinä suhteessa esimerkiksi kirkossamme. Vaikka valmisteltavaksi on jäänyt monia asioita, myös monia on saatu päätökseen. Niistä tässä yhteydessä mainitsen vain yhden tärkeän, nimittäin kirkkoneuvoksen valinnan. Tahdon vielä meidän kaikkien puolesta toivottaa Pekka Huokunalle onnea valinnan johdosta sekä toivottaa siunausta, voimia ja viisautta uuteen tärkeään tehtävään.

Vaikka kirkolliskokouksemme valitaan aina nelivuotiskaudeksi, tapahtuu sen kokoonpanossa jatkuvasti muutoksia erilaisista syistä. Nyt tiedämme ainakin yhden tulevan muutoksen; syysistuntokaudella ei enää ole täällä piispojen rivistössä Porvoon piispa Gustav Björkstrandia, joka siirtyy emeritusten joukkoon muutamaa päivää ennen seuraavaa kokoustamme. Nyt tahdon kiittää piispa Björkstrandia. Gustav Björkstrand on ilmeisesti se nykyisistä jäsenistä, joka on tullut tänne kirkolliskokoukseen meistä kaikkein ensimmäiseksi. Se tapahtui vuonna 1973, jolloin kirkolliskokous eli vielä vanhaa aikaa. Kokous valittiin silloin vain yhtä kokousta varten, mutta se sitten istuikin kokonaisen kuukauden yhtä mittaa. Seuraavaa kokousta varten valittiin uusi kirkolliskokouksen jäsenistö, ja seuraava kokous oli yleensä viiden vuoden kuluttua edellisestä. Tässä vanhanmallisessa kirkolliskokouksessa, tosin viimeisessä sellaisessa, Björkstrand siis - ymmärtääkseni ainoana meistä - aloitti ja oli silloin kyllä hieman yli kolmikymppisenä sopiva myös nuorison edustajaksi. Mikko Juvan kirjassa "Kirkon parlamentti" kerrotaan lyhyesti myös tästä vuoden 1973 kirkolliskokouksesta, ja siellä mainitaan yhden kerran myös edustaja Gustav Björkstrand. Kokouksessa oli käsiteltävänä jo vuodesta 1963 vireillä ollut aloite lasten pääsystä Herran ehtoolliselle. Valiokunta, silloinen siviilivaliokunta, ehdotti - kuinka ollakaan? - aloitetta raukeamaan. Mutta keskustelussa asia sai kannatusta. Sen puolesta puhui kenttäpiispa Massa ja sitten, niin kuin Juva kirjoittaa, "ehdotuksen puolesta puhuivat vielä mm. piispat Kansanaho ja Kares, rehtori Björkstrand ja saarnaaja Lauri Taskila". Kokouksessa tehtiinkin asiassa myönteinen periaatepäätös, joka muutaman vuoden päästä toteutui myös käytännössä. Sen jälkeen Gustav Björkstrand on ollut useaan otteeseen vuonna 1974 alkaneen nykymuotoisen kokouksen jäsenenä; ainakin vuosina 1974-87, 1990-94 ja viimeisen jakson vuodesta 2006 lähtien. Siis neljällä eri vuosikymmenellä. Kaari on pitkä ja se on sisältänyt monia asioita, lähtien tuosta ensimmäisestä maininnasta lasten ehtoollisesta käytyä keskustelua ja sitten piispa Björkstrandin äsken käyttämää voimakasta ja asiantuntevaa puheenvuoroa kirkkojemme suojelusta. Siihen väliin on mahtunut monia, monia muita asioita. Tuona aikana hän on ehtinyt antaa paitsi pitkän myös mittavan panoksen kirkolliskokoustyössä. Se monipuolinen oppineisuus ja kokemus, jota hänellä on ollut, on hedelmöittänyt työskentelyä täällä. Asiantuntemusta kun on riittänyt niin teologian ja kirkon toiminnan, pedagogiikan, yliopistoelämän, hallinnon kuin muunkin tärkeän yhteiskunnallisen toiminnan alueelta. Kirkolliskokoustyössä se on näkynyt usean eri valiokunnan työssä. Tällä istuntokaudella Gustav Björkstrand on toiminut käsikirjavaliokunnan puheenjohtajana.

Jag vill nu tacka biskop Björkstrand för den skickliga on mångsidiga insatsen ni har givit för kyrkomötets arbete under fyra decenniers tid. Å kyrkomötets vägnar jag också önskar Guds rika välsignelse för de sista biskopsmånader och sen för den nya livssituationen från och med början av november.

Nyt pyydän vielä käsikirjavaliokunnan edustajia tuomaan oman tervehdyksensä.


Paluu