Puheenvuoro
Telivuo Irma
,
lainoppinut asiantuntija
Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi, lakivaliokunnan mietintö 2/2010 kirkkohallituksen esityksestä 2/2010 - Ensimmäinen käsittely
Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 9.15
Teksti:
Arvoisa piispa, hyvät edustajat. Käytän tämän puheenvuoron, koska käydyn keskustelun perusteella Kirkon keskusrahaston Uudenmaan yritysverotoimistolta 19.2.2010 saaman arvonlisäveroa koskevan ennakkoratkaisun sisältö ja merkitys on saattanut jäädä epäselväksi. Ennakkoratkaisusta on mm. käytetty nimitystä arvonlisäverovapautus ja on esitetty, että kysymyksessä olisi Valtiovarainministeriön päätöksestä. Lisäksi on kiinnitetty huomiota päätöksen määräaikaisuuteen. Kysymys on arvonlisäverolain 190 § mukaisesta ennakkoratkaisupyynnöstä. Vastatessaan tällaiseen ennakkoratkaisupyyntöön Uudenmaan yritysverotoimisto on ilmoittanut etukäteen verottajaa sitovan tulkinnan arvonlisäverolaista. Kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi, verottaja toimii verotuksessa ilmoittamansa mukaisesti, jos etukäteen ilmoitetut tosiseikat toteutuvat. Arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Ja tässä Uudenmaan yritysverotoimiston antamassa ennakkoratkaisussa on kysymys tämän pykälän tulkinnasta. Ja tässä ennakkoratkaisussa päädytään siihen, että kysymys ei ole arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta eikä Kirkon keskusrahaston ole suoritettava arvonlisäveroa hakemuksessa tarkoitetuista palvelumaksuista. Tähän ennakkoratkaisupyyntöjärjestelmään kuuluu, että ennakkoratkaisu annetaan aina tietylle ajanjaksolle ja se sitoo verottajaa vain sen ajanjakson osalta. Kuitenkin verojärjestelmän ominaisuuteen kuuluu, että vaikka tämä päätös koskee vain tiettyä ajanjaksoa, samaa tulkintaa noudatetaan seuraavinakin ajanjaksoina, jos olosuhteet pysyvät samoina. Kysymys ei siis ole harkinnanvaraisesta vapautuksesta, joka riippuisi esimerkiksi valtion taloudellisesta tilanteesta, vaan lain tulkinnasta.
Paluu