Puheenvuoro
Reinikainen Pekka
,
edustaja
Otsikko:
Lausunto Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komission asiakirjasta The Church: Towards a Common Vision, perustevaliokunnan mietintö 1/2015 piispainkokouksen esityksestä 1/2014
Täysistunto:
Keskiviikkona 4 päivänä marraskuuta 2015 klo 18.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat.
Tässä kirkolliskokous antaa kirkon vastauksen Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komissiolle asiakirjasta The Church: Towards a Common Vision. Eli vapaasti käännettynä Kirkko: Pyrkimys yhteiseen näkemykseen. Tekstillä on erityinen ekumeeninen merkitys. Tavoitteena on mm. teologisen ajattelun uudistaminen, eli kyseessä ei ole mikään vähäpätöinen paperi. Ja tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen. Ja kolmas luku keskittyy erityisesti kirkkoja jakaneisiin vaikeisiin kirkko-opillisiin kysymyksiin. Asiakirjassa pyydetään kirkkoja keskustelemaan tekstistä. Tässä herää kysymys, että onko tämmöinen keskustelu meillä toteutunut laajasti. No kuitenkin tässä lähetetään virallinen vastaus. Tässä jo piispa Peura selosti, että miten tämä asiakirjan vastaamistehtävä tuli kirkolliskokoukselle ja kuka on sen vastauksen puhetekstin kirjoittanut. Onko se joku henkilö teologisten asioiden toimikunnassa? Ja itseasiassa olisi kiinnostavaa tietää, että kuka teki päätöksen siitä, että se lähetettiin teologisten asioiden toimikuntaan ja samalla kirkon ulkoasiainneuvostoon. Tästä selonteosta käy minun mielestäni ilmi, että se on kirkon ulkoasiainneuvosto, joka itseasiassa delegoi jo asian kirkolliskokoukselle. Onko niin? No, kirkon ulkoasiainneuvosto kuitenkin pyysi piispainkokousta antamaan lausunnon kirkon ulkoasiainneuvoston lausunnosta ja lähettämään sen kirkolliskokouksen päätettäväksi.
Kirkon ulkoasiainneuvosto ja piispainkokous ovat siis pitäneet asiaa periaatteellisesti niin tärkeänä, että varsinaisen lausunnon antaminen asiakirjasta kuuluu kirkkolain 20/7 perusteella kirkolliskokoukselle. Perustevaliokunta on muokannut piispainkokouksen lausuntoa, niin kuin piispa Peura totesi. Täältä voidaan lukea, että perustevaliokunnan mukaan kyseessä on, siteeraan: "poikkeuksellisen merkittävä ekumeeninen lähentymisasiakirja" ja varmaan tästä syystä perustevaliokunta onkin esittänyt, että asian merkittävyyden takia se pitäisi käsitellä määräenemmistöllä. Mikä on sitten tämä käytäntö tästä, että milloin käytetään määräenemmistöä, niin sehän on ollut aika horjuvaa. Ja juuri tämän vuoksi kirkolliskokous perusti syksyllä 2013 laajennetun puhemiesneuvoston arvioimaan määräenemmistön tarvetta ja nytkin kirkolliskokous, kun lähetti tämän asiakirjalausuntoehdotuksen perustevaliokuntaan, päätti että laajennetun puhemiesneuvoston on annettava perustevaliokunnalle asiasta lausunto. Laajennettu puhemiesneuvosto katsoi, että tätä määräenemmistöä ei tarvita. Nyt tässä tulee mielenkiintoiseksi asiaksi, että miten tämä laajennettu puhemiesneuvosto turvaa vähemmistöjen oikeudet. En sano tässä, miten päätös syntyi laajennetussa puhemiesneuvostossa, vaikka asia on kiinnostava. Kysymys on siitä, varsinaisen asian ydin on, että tekeekö kirkko tässä vastauksessaan Kirkkojen maailmanneuvostolle uusia aiemmasta poikkeavia kannanottoja. Perustevaliokunta oli siis sitä mieltä, että määräenemmistö vaaditaan, koska kyseessä on kannanotto merkittävään ekumeeniseen asiakirjaan, joka sisältää kannanottoja useisiin periaatteellisiin kysymyksiin.
Minunkin mielestäni lausunnossa on kannanotto periaatteellisiin kysymyksiin, joista nostan nyt esiin ainoastaan yhden. Lausunnon sivulla 12, marginaalikohdassa 515 on lause: "Selvitettävään asiakokonaisuuteen kuuluvat myös kysymykset kristillisestä avioliittokäsityksestä ja yleensä teologisesta antropologiasta." Minä tulkitsen sen niin, että kirkolliskokous on tässä antamassa kirkon kantana kansainväliselle toimijalle ehdotuksen, että kristillinen avioliittokäsitys pitäisi selvittää. Mielestäni tämä on aika paljon sanottu ja minä katson, että kristillisen avioliittokäsityksen selvittämiselle ei ole tarvetta. Ja esitän, että kirkolliskokous poistaa edellä mainitun lauseen Kirkkojen maailmanneuvostolle lähetettävästä lausunnosta. Tämä siksi, että katolisessa ja ortodoksisissa kirkoissa ei vakavasti keskustella avioliittokäsityksen muuttamisesta. Näissä kirkoissa, niin kuin tiedetään, avioliittoa kutsutaan sakramentiksi. Oman kirkkomme avioliittokäsitystä voidaan myös pitää selvitettynä. Siksi tulen esittämään asian yksityiskohtaisen käsittelyn yhteydessä seuraavan vastaehdotuksen, joka kohdistuu oikeastaan ponsi 1:een eli vastaehdotus on seuraavan sisältöinen: Lähettäessään lausunnon Kirkkojen maailmanneuvostolle kirkolliskokous päättää poistaa lausunnosta lauseen "Selvitettävään asiakokonaisuuteen kuuluvat myös kysymykset kristillisestä avioliittokäsityksestä ja yleensä teologisesta antropologiasta."
Paluu