Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 4/2009 kirkkohallituksen esityksestä 7/2009, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2010-2012 sekä esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista 1-2/2009

Täysistunto:
Torstaina 5 päivänä marraskuuta 2009 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2010, toiminta- ja taloussuunnitelma kolmen vuoden suunnittelukaudelle eivät pidä sisällään suuria yllätyksiä. Toiminnalliset painotukset ja niiden pohjalle rakennettu talousarvio pohjautuvat aiemmin hyväksyttyihin linjauksiin ja Meidän kirkko -strategiaan. Perustoimintojen ohella keskeisellä sijalla ovat aiemmin käynnistyneet viisi kehityshanketta ja kuudentena valmistautuminen vuoden 2010 seurakuntavaaleihin. Näihin hankkeisiin on varattu käyttötalouteen vuonna 2010 4,6 milj. euroa, suunnittelukaudella 13,2 milj. Hankkeiden investointeihin on varattu ensi vuonna 3,3 milj. ja suunnittelukaudella 5,9-7,9 milj., jos vuodelle 2009 HeTa -hankkeen investointeihin varattu 2 milj. käytetään. Koska näihin hankkeisiin sitoutuu paljon rahaa ja koska ne ovat kirkon toiminnan kannalta tärkeitä, on talousvaliokunta paneutunut siihen, miten hankkeet ovat toteutuneet. Valiokunta voi todeta, että hankkeet ovat edenneet suunnitellulla tavalla ja että niiden jatkaminen on erittäin perusteltua. Lyhyt selostus näistä hankkeista ja talousvaliokunnan kannanotot niistä ovat valiokunnan mietinnön sivulla 7-10.

Kirkon keskusrahaston talous jakaantuu neljään pääosaan, eläkelaitokseen, yhteiseen toimintaan, hiippakunnalliseen toimintaan ja avustuksiin. Muutama sana näistä jokaisesta. Kirkon eläkelaitoksesta voi todeta yhtäältä hyviä asioita ja toisaalta haasteellisia asioita. Erityisen myönteisenä asiana voi pitää sitä, että eläketurvan toimeenpanon siirtyminen Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi on sujunut onnistuneesti. Vaiheittain toteutuvien tehtävien siirto saadaan päätökseen vuonna 2012, jolloin eläketoimiston toiminta lakkautetaan. Kirkon eläkelaitoksen hallintomenot ovat vuonna 2013 selvästi nykytasoa pienemmät. Jossain määrin haasteellisena on nähtävä se, että vuonna 2008 valmistuneen eläke-ennusteen mukaan eläkemenot kasvavat 6-7 % vuodessa. Toistaiseksi eläkkeet on pystytty maksamaan eläkkeenmaksutuloilla. Vuodesta 2013 alkaen eläkkeiden maksuun joudutaan todennäköisesti käyttämään myös sijoitustoiminnan tuottoja. Saadun selvityksen mukaan eläkevastuu pystytään kantamaan tästä huolimatta varsin pitkään. Eläkelaitoksen suurin haaste on kysymys eläkkeiden rahoittamisesta pitkällä tähtäimellä. Sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa 2008 asettama työryhmä ei löytänyt tavoiteltua ratkaisua kirkon eläkesäätiön perustamiseen ja kirkon eläketurvan siirtämiseen yhteistakuujärjestelmän piiriin. Eläkejärjestelmän suurimpana uhkana on niin kuin monesti ennenkin on todettu, kirkon jäsenmäärän lasku, joka johtaa kirkon henkilöstön vähenemiseen ja sitä kautta eläkemaksutuottojen pienenemiseen. Ratkaisun etsimistä kirkon eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseen on välttämätöntä jatkaa. Yhtä kaikki on kuitenkin sanottava, että kirkon eläkelaitosta on hoidettu aktiivisesti ja suunnitelmallisesti ja moniin haasteisiin on löydetty hyviä ratkaisuja.

Kirkon yhteinen toiminta muodostaa toiminta- ja taloussuunnitelmassa oman kokonaisuutensa. Siihen sisältyy edellä mainitut kehityshankkeet sekä monet osastot ja erillisyksiköt tästä kirkolliskokouksesta ulkosuomalaistyöhön saakka. Yhteisen toiminnan toimintajäämä vuonna 2010 on 28,4 milj. Nousua vuodesta 2009 on 6,9 %. Tämä nousu johtuu pääasiassa erityishankkeita. Ilman niitä toimintajäämämuutos olisi 1,2 %. Yhteistä toimintaa käsitellään talousarviossa yhtenä kokonaisuutena myös niin, että talousarvion sitovuustaso on pääosaston toimintajäämä. Tämä antaa kirkkohallitukselle runsaasti taloudellista ja toiminnallista liikkumavaraa, mitä on pidettävä myönteisenä. Osastojen ja erillisyksiköiden toimintasuunnitelmat ja talousarviot on esitelty liiteosassa. Liiteosa on mielenkiintoista, hyödyllistä ja sivistävää luettavaa, sopii vaikka iltalukemiseksi kotona, jos ei vielä ole ehtinyt kokonaan lukea.

Hiippakunnalliseen toimintaan sisältyvät kymmenen hiippakunnan toimintasuunnitelmat ja talousarviot sekä hiippakuntien yhteinen toiminta. Hiippakunnallisen toiminnan toimintajäämä on 13 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen on 5,4 %. Perustoiminnan osalta hiippakuntien määrärahat ovat kuitenkin kasvaneet budjettikehyksen mukaisesti 3 %. Kehyksen ylittävä kasvu johtuu muun muassa vuonna 2010 pidettävistä synodaalikokouksista, eräiden hiippakuntien vuokrakustannusten kasvusta ja muista valiokunnan mietinnön sivulla 11 esitellyistä syistä. Hiippakuntien määrärahojen jaossa on vuodesta 2008 käyty rahanjakomallia, jonka perusteella kukin hiippakunta saa vuotuiset määrärahansa. Hiippakuntavaltuustolla on hyvin vapaat valtuudet päättää määrärahojen puitteissa hiippakuntien talousarviosta ja myös hiippakuntien viroista, kunhan se muistaa säilyttää hiippakunnassa piispan, dekaanin ja lakimiesasessorin virat. Tästä syystä hiippakunnalle ei ole tarkoituksenmukaista antaa pysyviä tai useamman vuoden kestäviä lisämäärärahoja. Hiippakunnalle voidaan toki myöntää erityisiin tarpeisiin yhtä vuotta koskevia lisämäärärahoja. Näin on esimerkiksi arkkihiippakunnalle esitetty 50 000 lisämääräraha ensi vuodeksi arkkipiispan vaihdokseen liittyviin kustannuksiin.

Seuraavan pääosaston avustukset toimintajäämä on 13,1 milj. euroa, mikä on 19,1 % pienempi kuin vuonna 2009. Seurakunta-avustukset ovat 9,2 milj. Talousarviokirjan sivulla 54 näkyy, että avustusten määrä on tällä vuosikymmenellä pienentynyt oleellisesti vuoden 2002 noin 17 miljoonasta vuoden 2010 9,2 miljoonaan. Suunnitelman mukaan avustuksiin käytetään kahtena tulevana vuonna enää 8,4 milj. Kyse on nyt siis seurakunta-avustuksista. Näiden avustusten vähenemiseen on kaksi syytä: yhteisöverojen jakoperusteiden muuttaminen vuodesta 2006 lähtien on vähentänyt avustustarvetta. Yhdistymisavustuksia ylimääräisiin toiminta-avustuksiin käytetään selvästi aiempaa vähemmän rahaa. Verotulojen täydennyksiin, harkinnanvaraisiin avustuksiin ja rakennusavustuksiin käytetään vuonna 2010 7,4 milj. ja kahtena seuraavana vuonna 6,9 milj. Voi sanoa, että seurakunta-avustusten vähentäminen ei heikennä vähävaraisille seurakunnille annettavaa tukea.

Tässä osastossa avustukset on ainoa kohta, jossa talousvaliokunta esittää muutosta kirkkohallituksen esittämään toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tämä muutos ei vaikuta vuoden 2010 talousarvioon eikä varsinaisesti edes suunnitelmakauden talousarviolukuihin. Kirkkohallitus esittää kirkolliskokouksen historian kirjoittamista varten 75 000 euron määrärahaa neljälle vuodelle, yhteensä 300 000 euroa. Useat kirkolliskokousedustajat ovat tehneet asiasta ehdotuksen kirkkohallitukselle. Talousvaliokunta pitää hanketta kalliina ja esittää, että historianteoksen toteuttamiseen varataan määrärahat vain kolmelle vuodelle, jolloin kokonaiskustannusten katoksi tulee 300 000 euron sijasta 225 000 euroa.

Kirkolliskokousedustajat ovat tehneet talousarvioon kaksi aloitetta, määrärahan varaamisen Petroskoin kirkon rakentamisen jatkamiseen ja Helsingin Tuomas-messun radiointiin. Talousvaliokunta ei puolla aloitteissa esitettyjen määrärahojen lisäämistä talousarvioon. Sen sijaan talousvaliokunta on etsinyt muita ratkaisuja aloitteiden esittämien tavoitteiden toteuttamiseksi. Perustelut ovat valiokunnan mietinnön sivulla 16 ja 17.

Petroskoin kirkon rakennuskustannuksiin esitettiin 100 000 euron määrärahaa. Talousvaliokunta esittää, että kirkkohallitus määräisi rahan keräämiseksi valtakunnallisen kolehdin ensi vuodelle. Kirkkohallitus on toki jo tehnyt päätöksen tulevan vuoden kolehdeista, mutta saadun selvityksen mukaan kolehdin lisääminen on vielä mahdollista. Valtakunnallisen kolehdin tuotto vastaa osapuilleen aloitteessa esitettyä määrärahaa.

Tuomas-messujen radiointiin esitettiin vajaata 20 000 euron määrärahaa, jota ei toki voi pitää kovin suurena. Talousvaliokunta esittää kuitenkin, että radiointi pyrittäisiin järjestämään Hengellinen elämä verkossa -hankkeen yhteydessä. Hankkeen yhtenä tavoitteena vuonna 2010 on jumalanpalveluselämän saaminen osaksi verkkotodellisuutta. Osin Tuomas-messuja voitaisiin pyrkiä lähettämään myös Yleisradion kautta. Tämän esityksen vahvuutena on se, että Hengellinen elämä verkossa -hankkeeseen saataisiin mukaan monipuolinen ja virkeä jumalanpalveluselämä. Verkon kautta voitaisiin ehkä tavoittaa myös uusia ihmisiä. Toisaalta on kyllä rehellisesti nähtävä, että verkossa radioitava messu ei tavoita kaikkia nykyisiä kuulijoita.

Talouden keskeiset luvut ja niihin liittyvät valiokunnan kannanotot ovat sivulla 13-16. En lähde niitä yksityiskohtaisesti esittelemään, eivät ne täältä luettuna kuitenkaan hahmotu. Totean vain sen, että vuoden 2010 talousarvioesitys on 2,2 milj. euroa alijäämäinen. Koko suunnitelmakauden alijäämä on 6,2 milj. euroa. Alijäämä johtuu kehityshankkeista. Kehityshankkeiden toteuttaminen aiempien vuosien ylijäämää käyttäen on aiempien linjausten mukaista ja näin hyväksyttävää. Talousvaliokunnan esitys vuoden 2010 talousarvioksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2010 - 2012 sisältyy mietinnön neljään ponteen.


Paluu