Puheenvuoro



Mölsä Aulis, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 6/2005 kirkkohallituksen esityksestä 7/2005, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2006 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2006 - 2008 sekä esityksen johdosta tehdystä talousarvioaloitteesta 1/2005

Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä marraskuuta 2005 klo 9.00

Teksti:
Kunnioitettu puheenjohtaja, hyvät kuulijani. Oletteko tehneet saman huomion kuin minä, nyt kun puhumme toiminta- ja taloussuunnitelmasta, niin ajatukset tahtovat pyöriä taloudessa. Mitähän tästä pitäisi ajatella. Pitäisikö vetää joku johtopäätös siitä, mikä on meidän ydinaluettamme. Otan tässä esille yhden toiminnallisen kohdan tästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja se koskee hiippakunnallista osuutta. Siellä hiippakuntien toiminta-ajatuksina on lueteltu monenlaisia asioita. Lukiessani totesin niiden paljolti painottottuvan hallintoon. Olette varmaan myöskin tämän todenneet. Tältä paikalta piispa Huotari puhui eilen, minusta ihan ansiokkaasti mm. mainiten, että seurakunta ei ole taloutta ja hallintoa varten. Ei minunkaan mielestä. Ei myöskään hiippakunta. Ei ne ole taloutta ja hallintoa varten. Mikä sitten toiminta-ajatus on? Mihinkä kysymykseen se vastaa? Se vastaa kysymykseen miksi. Miksi me teemme tätä työtä. Jos haetaan analogiaa jostakin yritysmaailmasta niin on helppo sanoa, että yritys tekee työtä siksi, että se tuottaisi voittoa omistajalleen. Mutta miksi me teemme tätä työtä. Tähän taas piispa Salmi avausmessussa antoi vastauksen. Ainakin minä kuulin tämän vastauksen siellä. Hän sanoi mikä meidän tehtävämme on. Meidän tehtävämme on Jumalan äänen kuunteleminen ja hänen tahtonsa toteuttaminen. Näin sanoi piispa Salmi ja se oli hyvin sanottu. Siis tehtävämme on Jumalan äänen kuunteleminen ja hänen tahtonsa toteuttaminen. Nyt toivon, että kun hiippakunnat seuraavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa laativat, niin pohtisivat tätä toiminta-ajatusta uudemman kerran. Tietenkään ei tarvitse olla niin, että kaikilla on samannäköinen toiminta-ajatus, mutta voisivat ne olla vähän lähempänä toisiaan kuin tänä päivänä ovat. Elikkä, kun puhutaan kuitenkin kirkkomme hiippakunnista, niin kai niiden toiminta-ajatus tulisi olla hyvin lähellä toisiaan. Toivonkin, että seuraavassa painoksessa tähän asiaan olisi kiinnitetty todella vakavaa huomiota.


Paluu