Puheenvuoro



Kankkonen Stig, ombudet

Otsikko:
Lakivaliokunnan mietintö 2/2009 piispainkokouksen esityksestä 1/2008, joka koskee kanttorinviran kelpoisuutta, ja kirkkohallituksen esityksestä 5/2008, joka koskee kirkkolain, kirkkojärjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen virkamiesoikeudellisten säännösten muuttamista

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä marraskuuta 2009 klo 13.00

Teksti:
Värderade ordförande, bästa kolleger. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Voin luvata, että pyrin pysymään asiassa. Toivon kuitenkin, että tässä tärkeässä ja vaikeassa asiassa sallitaan myös vähän huumoria. Tuli nimittäin mieleeni kun luin tätä lakivaliokunnan mietintöä ja kun olen kuunnellut tästä puheita, että olo on kuin entisellä kokeneella poliitikolla, joka totesi "en ole puolesta, en ole vastaan, pikemminkin päinvastoin". Tämä on hyvin vaikea asia ja sitä voidaan lukea monella eri tavalla. Siihen voidaan suhtautua monella eri tavalla, kuten olemme kuulleet. Arvostettu lakivaliokunnan puheenjohtaja totesi alussa, että on kauneusvirhe kun syrjintäkielto puuttuu lakipaketista. Minusta se on valitettavasti paljon enemmän kuin kauneusvirhe. Jos puhutaan kauneusvirheestä, kuulostaa se vähän samalta kuin jos sanoisi autosta josta puuttuu ohjauspyörä, että ohjauspyörän puuttuminen on kauneusvirhe. Yritän nyt perustella minkä takia olen tätä mieltä.

Viittaan aluksi perustelakivaliokunnan lausuntoon mietinnöstä. Perustelakivaliokunta toteaa, että "syrjintäkiellosta säätäminen kirkkolaissa osoittaisi, että kirkko ei hyväksy syrjintää. Säännös turvaisi kirkon oikeuden päättää omista asioistaan myös silloin, kun kirkon opin ja tunnustuksen vuoksi on perusteltua poiketa yleisestä tasa-arvoa koskevista säädöksistä. Tähän seikkaan on kiinnitettävä huomiota säännöstä kirjoitettaessa." Perustevaliokunta on siis sitä mieltä, että lakiuudistukseen tulisi ottaa mukaan määräys syrjinnän kieltämisestä.

Lakivaliokunta sanoo samaa: "Syrjintäkielto korostaisi lakivaliokunnan käsityksen mukaan myös niiden viranhaltijoiden oikeutta vakaumuksen ja mielipiteen vapauteen, joilla on kirkon enemmistön kannasta poikkeavia teologisia näkemyksiä." Syrjintäkiellon säätäminen olisi siis viesti myös siitä, että kirkossa on tilaa erilaisille teologisille käsityksille. Haluan uskoa tähän positiiviseen tulkintaan ja toivon, että voin myös tulevaisuudessa uskoa siihen. Mutta sen minä näen ja koen vasta, kun tämä syrjintäkieltopykälä on muovattu ja lyöty lukkoon. Sen takia minusta on hyvin tärkeää päästä siihen. Lakivaliokunta on siis myös sitä mieltä, että kirkkolakiin tulee "viipymättä sisällyttää syrjintäkieltoa koskeva säännös. Lakivaliokunta katsoo kuitenkin, että asian tärkeyden ja monitahoisuuden vuoksi se on syytä valmistella erikseen. Kirkkolakiin otettavaan syrjintäkieltoon saattaa sisältyä kirkon oppiin ja tunnustukseen liittyviä seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon syrjintäkieltoa koskevan säännöksen ja sen perustelujen laadinnassa. Näin ollen asia edellyttää sellaista valmistelua, johon lakivaliokunnalla ei ole mahdollisuutta. Asiaa tulee ryhtyä valmistelemaan Kirkkohallituksessa." Ja vaikka lakivaliokunta äsken oli sanonut, että syrjintää kieltävä pykälä tai säännös on saatava välittömästi, se lopettaa tämän: "Edellä olevan perusteella lakivaliokunta yhtyy kirkkohallituksen esitykseen, ettei syrjintäkieltoa koskevaa säännöstä oteta kirkkolakiin tässä vaiheessa."

Kun luin tämän, rupesin miettimään, mistä tässä oikein on kysymys. Toisaalta sanotaan, että syrjintäkieltoa koskevaan säännökseen saattaa sisältyä kirkon oppiin ja tunnustukseen liittyviä seikkoja. Onko sitten niin, että muuhun niitä ei sisälly? Tai tarkoittaako se vaan, että niihin ei ole tähän mennessä kiinnitetty huomiota. Meillä on nyt sellainen tilanne, että melkein kaikki, jopa ne henkilöt, jotka ovat kirjoittaneet eriävän mielipiteen perustevaliokunnan ja lakivaliokunnan mietintöihin, ovat sitä mieltä, että syrjintäkielto pitäisi saada mukaan tähän lakipakettiin. Syy siihen, että sitä ei siinä ole on se, että ei ole voitu perusteellisesti pohtia sitä, mitä se merkitsee kirkon opin ja tunnustuksen kannalta. En voi nähdä tähän muuta ratkaisua, kuin että kirkolliskokous päättää palauttaa tämän asian lisäselvityksiä varten, jonka lopputuloksena se, että se on kokonainen paketti, jossa on myös syrjintää kieltävä säännöstö. Muuten tämä lakipaketti on torso. Sen ovat todenneet perustevaliokunta ja lakivaliokunta. Minusta meidän pitää yhtyä siihen. Ainoa oikea johtopäätös on, että palautetaan tämä asia.

Tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdottamaan seuraavaa: Kirkolliskokous päättää palauttaa asian Kirkkohallitukselle sellaista lisävalmistelua varten, joka mahdollistaa syrjintäkieltoa koskevan sääntelyn sisällyttämistä virkamiesoikeudellisiin säännöksiin ja joka selkeyttää kirkon oppiin ja tunnustukseen liittyvien näkökohtien kokonaisvaikutusta. Se, että tämä vie aikaa, ei voi minusta olla mikään argumentti silloin, kun puhutaan kirkon opista ja tunnustuksesta. Silloin meidän täytyy ottaa se aika, mitä se vaatii, jotta saadaan tähän asiaan selvyyttä. Toivon, että me voisimme tästäkin olla mahdollisimman yksimielisiä. Kuten minä nyt näen tilanteen, on kaksi vaihtoehtoa. Toinen on se, kuten on ehdotettu, että jätetään raukeamaan. Minusta se olisi onneton ratkaisu. Se tarkoittaa sitä, että menee vuosia, vuosia ja vuosia. Jos palautamme tämän, niin saamme nopeamman käsittelyn ja pääsemme sitten päättämään tästä hyvin tärkeästä asiasta. Siksi tämä palautusesitys.












Paluu